Näytetään tekstit, joissa on tunniste lenkkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lenkkeily. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla suolle ajaudut

Otsikko kertoo jo aika paljon tämän päivän lenkistä. Hankin viime viikolla uudet maastoon sopivat juoksukengät jotka ajavat itsellä myös talvilenkkareiden virkaa. Olenkin siis jo odotellut että koska pääsisin niitä kunnolla testaamaan. Kyseessä on Inov8 x-talon 212.
Tänään siis suuntasin metsään ja otin kaverikseni myös alennuksesta löytämäni juomarepun, koska pitäähän tunnin lenkille juotavaa olla. No ei kyllä pidä mutta saipa testatuksi asetuksia ja täytenä toi 2kg lisäpainoa selkään. Faija on juossut paikallisia metsäpolkuja ja soita jo vuosia ja kuluttaa varmaankin enemmän polkua kuin asfalttia, joten luonnollisesti kysyin häntä oppaaksi lenkille. Koska aikataulut ei natsannut niin lähdin sitten yksin ilman asiantuntijaa.
Puolituntia meninkin ihan kivasti polulla ja vetäisin myös lyhyen suon yli, kun kerran siinä joku muukin oli jäljistä päätellen mennyt. Saivatpahan kengät kunnon testiä heti alkuun. Vedellähän ne täyttyi mutta mikä tärkeintä tyhjenivät myös aika nopeasti, eikä vesi jäänyt kenkiin pyörimään. Muutaman sadan metrin jälkeen ei kastumista enää tuntenut oikeastaan mitenkään.
Oikea nilkka oli jostain syystä vähän arkana ja huomasin vähän varovani sitä juostessa. Otin siis enemmän päkiällä vastaan askeltaessa ja senhän tietää että pohje sellaisesti menee iloisesti tukkoon. Menkööt sanon minä.
Hyvän puolituntisen jälkeen päätin ylittää eteen tulleen hiekkatien ja painua metsään ilman minkäänlaista polkua edessäni. Tähän aikaan vuodesta tuollaisella vanhalla hakkuualueella on aika korkeaa kasvustoa joten kävelyksihän se tasaisin väliajoin meni. Pyörin varmaan 20minuuttia enemmän ja vähemmän poluttomassa metsässä, välillä juosten ja välillä kävellen maastosta riippuen. Oikeastaan ympyrä tuli metsässä tarvottua koska tulin ulos metsästä melkein samasta välistä kuin sinne meninkin.
Jatkoin matkaa kohti himaa selkeällä ja tasaisella kulkevalla polulla, jonka jälkeen vajaa kilometri kävelytien vieressä juoksua, koska vaikka ihan kaupungissa en asukkaan niin suoraan ovesta ei sentään metsään pääse.
Sykkeet ja juoksuvauhti vaihteli paljon enemmän kuin tasaisella juostessa. Lisäksi lenkki oli paljon asfaltti junnaamista mielenkiintoisempi vaikka välillä olin niin korvessa että siitä oli juokseminen kaukana. Taidanpa vetäistä myös seuraavan lenkkini, metsässä. Ehtiihän noita teitä kuluttaa vaikka sitten talvella.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Kehittynyt Pk juoksija

Selvästi on kehitystä tapahtunat, aivan varmasti on... Olen huomannut jo aikaisemmin että juoksun vauhdit on kehittyneet lenkeillä, mutta en ole ihan hirvään tarkkaan analysoinut koska olen vain ajatellut että jostain syystä juoksen vähän kovempaa. Tänään sitten ajattelin että koska jalat on aika tukossa eilisestä maksimi ja nopeus puntista niin lähden juoksemaan tuollaisen tasaisen 7kilometrin pk lönköttelyn.
Tämä tarkoittaa siis sitä että heti alussa ei lähdetä juoksemaan niin innoissaan ja vauhdilla kuin ei olisi vuoteen saanut juosta, joka on siis mun normaalitapa aloittaa lenkit. Juoksen jonkun 1-2 kilometriä yleensä enemmän ja vähemmän kielivyön alla ja sitten vauhti laskee siihen oikeaan matka vauhtiin pikku hiljaa. Nyt siis rauhassa lönköttelemään että vauhti olisi heti se tän päiväinen matkavauhti eli vähän normaalia hitaampi.

Siinä hetken juostua vilkaisin ekan kerran kelloa joka kertoi että etenen vähän yli 11kilometrin tuntivauhtia. Käytän tota kilometriä tunnissa näyttöä garminissa sen takia että nuo min/km ei sano mulle kyllä yhtään mitään siitä mun vauhdista kesken juoksun.
Siinä siis lönköteltiin ja vauhti oli hiukan yli kilometrin tunnissa kovempaa kuin joskus puolitoistavuotta sitten jolloin vakio matkavauhti pk:lla oli aika tasan 10km/h. Sykkeetkään ei tunnu olevan mitenkään ylhäällä mutta tarkkaa lukemaa ei tiedä kukaan koska en ole muistanut tai jaksanut vaihtaa sykevyön patteria.
Mietiskelin siinä että jotakin kehitystä on kyllä tapahtunut koska tuo vauhdin lisäys on lönköttely lenkkeihin ilmestynyt ja tämän päiväinen lenkkikin juostiin tosiaan tukkoisilla jaloilla.. Ehkä juoksin ennen aina vastatuuleen, se selittäisi tuon.. ;)

Pituutta pk lenkille tuli tänään 7.28km ja aikaa kulutin siihen 39min 52sec keskinopeuden ollessa lopulta 10.96km/h elikkäs Niiloille tiedoksi että se on 5.28min/km..

pic or didn`t happen..

torstai 9. tammikuuta 2014

Perusvoimailua ja peruslenkkeilyä

Treenit on lähtenyt taas täysillä käyntiin ja hahmottelin jopa viikko rytmin paperille ja totesin että se on toimiva. Tämä sen jälkeen kun olin jo viikon treenit aloittanut. Treenien päivät vähän vaihtelevat joten muutamalle päivälle piti olla varasuunnitelmat. Koska joukkueentreenit ovat joko maanantaina tai tiistaina piti alkuviikkoon sijoittaa jokin treeni joka voi myös vaihdella päivää futistreenien kanssa. Tämmöiseksi treeniksi arvoin vähän kevyemmän ja huoltavamman salitreenin.
Keskiviikkona on sitten raskaamman salitreenin vuoro, jolloin suoritetaan pitkälti aika perus painonostoliikkeitä.
Torstaina on sitten lenkkipäivä jonka jälkeen perjantaina koittaa viikon toinen joukkuetreeni.
Viikonloppuna on myös vaihtelua koska talven harjoituspelit on välillä lauantaina tai sunnuntaina joten sinä päivänä kun peliä ei ole teen huoltavan treenin. Sillä kun ei ole niin väliä onko se ennen peliä vai sen jälkeen tehty. Jos sattuu sellainen viikko että peliä ei ole niin annan päivän mennä suosiolla levoksi ellei sitten tee mieli jotain ruveta tekemään. Näitä viikkoja ei tämän viikon jälkeen hirveästi tule olemaan.
Tiivistettynä näyttää tältä:

Ma: Joukkueentreenit / Kuntosali
Ti: Joukkueentreenit / Kuntosali
Ke: Kuntosali painonnosto
To: Lenkki
Pe: Joukkueentreenit
La: Peli / huoltava
Su: Peli / huoltava

Eilen siis kävin nostelemassa vähän painoja. Nyt voi pienen tauon jälkeen sanoa että kyllähän tuntuu jaloissa. Fiilis on tavan mukaisesti noussut pintaan vasta tänään vaikka treenin tein jo keskiviikko aamupäivällä. Keskiviikon salissa on siis tarkoitus tehdä suht perinteistä nostelua jolla saadaan jaloille kovaa treeniä ja siinä sivussa treenataan myös muutakin kroppaa.
Soutu 4min, fillari 2min, Jalkojen lämmittelyä ja availua,
Takakyykky 2x5 60kg, 2x3 80kg, Rinnalleveto etukyykyllä 3x3 50kg, Työntö rinnalta 1x5 50kg, Maastaveto 3x3 100kg,
Leuat vastaote1x7, myötäote 1x7, Soutu 4min.

Tänään olikin sitten lenkin vuoro juuri sopivasti kun jaloissa tuntemukset nostelusta kasvoivat kasvamistaan. Töissä tuntui että ei olisi hirveästi intoa lähteä lenkille mutta aika vaivattomasti itseni kuitenkin ulos sain. Tasaista juoksua pimeällä hiekkatiellä 7.1kilometriä keskinopeuden ollessa 11.27km/h eli 5.19min/km . Aikaa lenkkiin kului 37min 51sec ja sykkeistä ei ollut tällä kertaa tietoa koska tajusin sykevyön olemassa olon vasta siinä vaiheessa kun kaikki juoksuvaatteet olivat jo päällä. En sitten jaksanut ruveta pulaamaan vaan jätin sykkeet suosiolla pois.
Hyvä lenkki ja nyt jalat on entistäkin väsyneemmät. Huomiseen työpäivään ajattelin varautua compressio sukilla sillä voi olla että nämä jalat eivät muuten liikahda mihinkään työpäivän seisoskelun jälkeen.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Uutta kenkää: Adidas Adizero Adios 2

Tänään sattui tielle kivijalka liike johon menin kuluttamaan aikaa tarkoituksena ihmetellä lenkkareita. Olen ennenkin noita Adios2 katsellut ja ne on tuntunut aika kivolta, joten tänään kun muutenkin niin hyvä päivä oli meneillään ostin ne pois kuljeksimasta. Netistä olisi varmaan hiukan halvemmalla saanut mutta kun tarkasta koosta ei ollut tietoa niin kivijalka liikkeestä tällä kertaa.
Alunperinhän mietin netti surffailujen jälkeen Adizeron Hagio kenkää mutta koska sitä ei ole osunut kohdalle ja en ole huomannut adioksissa mitään vikaa niin sanoin Adios Hagioille.


Lesti on suhteellisen kapeaa mallia.
Kenkähän on kevyt ja neutraali. Kanta korotusta on jonkin verran, en kuitenkaan tiedä ihan tarkkaa lukua, mutta ei tunnu ainakaan korkeammalta kuin vanhoissa Free kengissä.

Hirveän isoa kuviointia noissa ei ole joten talvi juoksemisessa saa välillä edelleen varmaankin käyttää Salomonin monsteri kenkiä, mutta näiden tarkoitus onkin hoitaa vähän pidempien lenkkien hoitaminen paremmilla keleillä.
Vaikka pohjan kuviointi on hillitty niin materiaali tuntuu melko nihkeältä joten pitoa varmaankin löytyy ihan tarpeeksi. Pidon takaa kuitenkin autonrengas merkki. :)


Kengän lesti on melko kapea ainakin omasta mielestä ja muutenkaan koko ei mene ihan normaalisti. No menihän se perus oma kokokin jalkaan, mutta jotta kengät olivat juoksuun sopivat niin piti hypätä yksi Uk koko ylöspäin. Tuo yhden Uk koon hyppäys taisi merkitä puolikasta Eu kokoa...


Kenkä on kevyt ja ohutta materiaalia mutta kengässä näyttäsi kiertävän jonkinlainen "verkko" ympäriinsä jonka tarkoitus on kai tukevoittaa kenkää.
Tähänkin kenkään on tulossa/tullut adidaksen Boost pohjamateriaali jos oikein olen ymmärtänyt. Tämän pitäisi auttaa energian suuntautumista paremmin jalasta tiehen ja mitä kaikkea. Nämä ovat kuitenkin vielä ihan Adiprene+ materiaalilla.
Tuo ainakin tuntuu aika hyvältä. Kantapäässä on pehmennystä mutta ei liikaa kun taas päkiässä vaimennusta ei juurikaan ole ja pohja on sieltä mukavan ohuen tuntuinen.

Boostia ihan tarpeeksi adiPrenessäkin..

Verkko näkyy ihan ohuen pintamateriaalinkin läpi
Kenkä on siis täysin neutraali, kevyt rakenteinen ja ilman suurempia tukia, mutta kuitenkin erittäin kiertojäykkä joka on hyvä asia. Kantapää ei ainakaan kävellessä tuntunut liian korkealta tai mitenkään jalkaa painavalta.
Oi miksi olette valkoiset..?
Ainut mistä voisi hiukan näin äkkiseltään ilman kunnon testiä kitistä on väritys. Kelta musta on kyllä tyylikäs, mutta eikö värit voisi olla vaikka toisin päin..?
Lisäksi muuten ihan tyylikkääseen kenkään on pitänyt iskeä tuo iso valkoinen kantapää, miksi se ei voisi olla musta?
Toisena vaihtoehtona olisi ollut jokin violetti, sininen, punainen joten keltamusta oli melko helppo valinta. Ulkonäkö ei siis sinällään ole mikään kauhea, mutta nykypäivän Halinalle oksennuksien seasta sitä toivoisi löytävänsä vähän enemmän hillittyjäkin värejä.

`Light makes Fast`. I hope so..
Lisää kengistä kuin enemmän ja kunnollisia käyttö kokemuksia karttuu. Futis kausihan loppuu huomenna joten kohta sitä pääseekin rauhassa lenkkeilemään.


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Juoksemisen kauheus

Eilen pääsin viikon tauon jälkeen taas takaisin liikuntojen pariin kun tauti rupeaa olemaan tarpeeksi takanapäin. Kuten otsikosta voi arvata, ei juoksu ollut mitään super kevyttä liitämistä, vaan aika paljon sai tehdä hommia kun kroppa ei halunnut oikein vastata huutoon. Tietysti sairaana olo siellä vielä vaikutti ja ehkäpä hiukan myös se että suoraan iltavuoron jälkeen juoksemaan lähdin. No tasan 30minuuttia ja vajaa 6km tuli juostua. Varmaan ihan sopiva aloitus kun kuitenkin tänään pitäisi painaa jaloista kaikki irti pelissä.

Mietinkin lenkin jälkeen suihkussa että on tuo juoksu kyllä melko hirveä laji. Huono kuntoisena jos lähdet juoksemaan niin tuntuu hirveältä. Kun kunto on sitten jo parempi juokset vähän kovempaa ja edelleen tuntuu pahalta. Silti sitä vaan löytää itsensä sitä lenkkiä juoksemasta ja vastaantulijoille irvistelemästä.
Olenkin vahvasti sitä mieltä että kaikki kehittymis mielessä juoksevat ihmiset ovat jotakin masokisti sadisteja. Näkymättömät sarvet päässä siellä ulkona juostaan koska se oman kropan käskyttäminen nyt vaan tuntuu niin hyvältä. Maratonit ja muut juoksutapahtumat on kyllä melkoisia sarvipäiden kokoontumisia. Mitä kovempi aika sitä pidemmät sarvet.

Tietysti välillä sattuu sellaisia päiviä kun juoksu vaan kulkee ja kulkee. Nämä on nyt sitten varmaan niitä Matti Heikkisen lanseeraamia pöljiä päiviä. Harmi että se pöljä päivä ei aina osu lenkin kanssa samoihin aikoihin, vaan yleensä tuntuu kun se karttelisi oikein sitä lenkkipäivää.
Tietysti voi aina himmailla siihen omaan tasoonsa nähden ja feikata tälläisen pöljä päivän itselle, mutta eihän kunnon sarvipää itseä niin huijaisi ja sarvettomat yksilöthän eivät kehity. Samaa mieltä?

78:lla on pöljä päivä, 666:sella taas ei..
Juoksu on ehdottomasti paras laji sadistiselle itsensä piiskaajalle. Pyöräilyssä voi aina lepäillä alamäissä sekä keventää polkemista kun myötätuuli painaa selkään, jos ei omista tarpeeksi isoja sarvia. Hiihdossa vähän sama juttu, mutta juoksemista pitää jatkaa myös alamäkeen ja myötätuulestakaan ei ole kovin suurta apua. On vaan pakko juosta.

Kaikki ihan jonkilaisia kilpailuja kiertävät ihmiset aina toivovat että se pöljä päivä osuisi juuri siihen kilpailuun. Annankin nyt yhden erittäin hyvän vinkin joka auttaa tämän toiveen toteutumista. Kun harjoittelet tätä kyseistä kilpailua tai kilpailuja varteen, niin treenaa niin sadistisesti ja isot sarvet päässä kuin mahdollista. Muista hyvä palautuminen aina välissä, mutta kun treenaa niin treenaa kuin hullu. Mielummin hemmetin kovaa ja harvemmin kuin joka toinen tunti tosi kevyesti.
Tärkein ohje siis on että treenaamisen pitää olla välillä niin masokistisen kovaa että kilpailu tapahtuma on siihen verrattuna kevyt suoritus. Tähän treenaamiseen kun yhdistetään palautumiset ja hyvä herkistely vaihe ennen kisaa, niin lupaan että prosentit sille että pöljä päivä ilmestyy kisaan nousee huomattavasti.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Intervalli väsähdys

Huh huh.. Olen nyt puhunut näistä viime aikojen lenkeillä olleista positiivisista tunteista ja vauhdin noususta. No nyt sitten oli vuorossa intervallien juoksua ja samalla kyllä loppui positiivisten juoksujen putki. Hölkkäilin tutulle intervallien juoksu paikalle jossa olen ennenkin noita 400m vetoja juossut. Epätasainen hiukan loivasti mutkitteleva hiekka tie. Toiseen suuntaan vähän enemmän nousua kuin toiseen ja epätasaisuuden vuoksi raskaampi kuin esim kentällä juostessa.

Kevyet hölkät siis paikalle ja jo siinä vaiheessa tuntui että ompas jumittuneen tuntuiset jalat. Sellainen herkkyys oli kyllä jonkun muun jaloissa.
Naputtelin Garminiin että juostaan 6x 400m joiden välissä on 1min 20sec palautus.
Ensimäinen juoksu lähti ihan ok liikkeelle ja tekniikka oli hyvää. Tuli kyllä juostua vähän liian kovaa tämän päivän vireeseen nähden joten jalka rupesi jo seuraavassa vedossa vähän painamaan. Tai vähän ja vähän..
Kolmannessa olikin jo puhti poissa ja loput olikin melkoista tappelua että sai jaloista edes jotain irti. Tuntemukset oli hirveät ja ärsyttim elkoisesti kun jalat ja kroppa ei meinannut toimia. Kaikki 6juoksua silti vetäistiin jonka jälkeen käytin palautus ajan eli 1.20 kävellen jonka jälkeen sirryin kevyeen hölkkään jota jatkoin aina himaan asti. En tiedä paljonko himasta on matkaa tuonne intervalli paikalle ehkä jotain vajaa 2km.
Karkeasti siis 2km - intervallit - 2km.

Lopuksi vielä vähän tarkemmin intervallien tiedot:
1 veto: 1min 12sec
2 veto: 1.17
3veto: 1.24
4veto: 1.32
5veto: 1.30
6veto: 1.31

Välissä siis aina 1.20 palauttelu joka oli kävelyä, ravistelua ja sillan reunaan nojailua sekä kiroilua.
Yhteensä garminin mukaan matkaa intervalleissa tuli 2.76km jossa on palautuksien kävelyt mukana. Yhteensä intervalleihin meni aikaa 16.30 min.
Syke mittari on ollut huonosti sillä lukemat on ihan mitä sattuu joten ei niistä sen enempää. Tunne oli kuitenkin suht hirveä ja kropasta ei kyllä irronnut ihan totutusti. Ehkä ensi kerralla vähän paremmin..

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Pohdintaa juoksuvauhdista

Kuten instagrammin (polkujenkuluttaja) vakoilijat ovat saattaneet huomata, tuli eilen tehtyä kevyt lenkki suht "kevyessä" kelissä. Olin ollut jo pitkät pätkät päivällä pihatöitä tekemässä, joten ajatuksissa kävi treenin siirtäminen tähän päivään. Yhtäkkiä kuitenkin tuli suunnaton himo lähteä juoksemaan joten ehkä parempi eilen kuin tänään.
Keli oli kuuma ja en ruvennut odottelemaan iltaa ja viilenemistä vaan painelin helteeseen. Pelitkin pitää pystyä pelaamaan helteessä niin pitäähän tuollainen reilun puolentunnin lenkkikin pystyä juoksemaan.

Vetäisin Minimuksien sijasta jalkaan Freet, jotta pohkeet eivät olisi ihan niin tullessa tulevina päivinä ja senkin takia koska jalkapohjat tuntuivat suht väsyneiltä kaiken pihassa touhuamisen jälkeen. Koska Minimukset ohjaa askelta vieläkin enemmän päkiälle niin niillä on myös riski innostua juoksemaan vähän kovempaa. Nyt halusin mennä "normivauhtia" ilman innostumista joten Freet.

Normivauhdista päästäänkin sitten ihmettelyn aiheeseen. En ole hetkeen lenkkejä juossut, jopa vähän pidempään hetkeen, mutta kun olen juossut niin kroppa on yleensä ajautunut sellaiseen autopilot moodiin että juoksu on yleensä kulkenut sellaista 10 km/h (6min/km). Siitä jos on halunnut mennä kovempaa on pitänyt keskittyä että ei valu tuolle autopilot vaihteelle. Kovempaa juokseminen ei ole ollut kuitenkaan mikään ongelma sykkeiden tai muiden puolesta, mutta keskittymistä se on vaatinut.
Nyt kun olen juossut niin autopilotissa on ollut ihan muut nopeudet. Viime lenkin keskinopeus 11.97km/h (5min/km) ja sitä edellinen mentiin jopa kovempaa eli 13.30km/h (4.30min/km).
Tuossa jälkimmäisessä ehkä hiukan innostuin, mutta tämä eilinen on juuri sellainen vauhti kuin kroppa halusi, eli se autopilotti.

Mistäs tuo sitten johtuu? Joko siitä että juoksen kovempaa, kovemmilla sykkeillä, mutta se tuntuu normaalilta. Tai sitten juoksutekniikka on hiukan kehittynyt eli tässä tapauksessa puhutaan pidemmästä/ilmavammasta askeleesta. On myös tietysti mahdollista että juoksukunto on pararantunut, jonka takia juoksu kulkee paremmin tai helpommin kovempaa.

Tuon syke asian otan tarkasteluun kunhan löydän sykevyön. ;)
Sen jälkeen teen muita päätelmiä. Tietysti tiedän jo että kunnossa ja juoksutekniikassa on tapahtunut ainakin pientä parannusta. Kunnon olen huomannut ihan futis jutuissakin ja juoksutekniikankin huomaa juostessa, vielä kun pohkeetkin kertoo lenkillä että hommia joutuvat painamaan. Pidempi ja voimakkaampi työntö siis kyseessä.
Yleensähän juoksuvauhdit ja kunto kehittyy juostessa, mutta tämä muutos on tullut kyllä hauskasti tässä välissä jolloin lenkkiä ei ole heitetty. Tietysti juoksen enemmän ja vähemmän sekä kovaa ja hiljaa joka viikko jalkapallon takia, mutta jalkapallossa tulevalla juoksulla ei ole mitään tekemistä lenkki juoksemisen kanssa.
Samanlainen ero kuin pyöränselässä kunnon hommannut lähtisi juoksemaan tai toisinpäin. Eli kunto on varmasti ihan hyvä toisessakin lajissa mutta samoja tehoja ei varmastikkaan saa irti.

Pieni lenkkikärpäsen puremahan tässä taas on osunut, joten pitääpä katsoa, jos ihan johonkin tapahtumaan pääsisi itseä jonkin muun juoksijan taakse kiritämään.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Vauhdikkaampi palauttelulenkki

Viime kirjoituksesta hiukan taas aikaa, kun pitää ilman nettiyhteyksiä asustella vielä juhannuksenkin yli. Eipä ole ainakaan luistanut remonttihommista nettiin surffaamaan.
No itse asiaan. eilen kävin pitkästä aikaa kävin heittämässä omatoimisen juoksulenkin. Nyt kun remontti ja muutto jutut on vähän selkeentynyt niin sen seurauksena oli myös mahdollisuus ottaa löytyneet Minimukset jalkaan ja Garmin ranteeseen. Rankat vesisateet meinsivat vesittää lenkin, mutta koska sitten kuitenkin loppuivat ja ilma selkeni aurinkoiseksi niin oli aivan pakko lähteä vähän juoksemaan.
Ajattelin että heitän vaan sellaisen n. 30minuutin lenkuran eli vähän palauttelua perjantain pelistä ja valmistavaa tämän viikon treeneihin.
Pitkästä aikaa minimukset jalassa ja uhkarohkeasti jätin sukatkin heti välistä pois.

Lähdin tavoilleni uskolliseni aluki suht reippaasti liikkeelle koska tykkään vetää kättelyssä pienen puuskutuksen päälle että kroppa herää juoksuun. Nyt kuitenkin oli sellainen olo että ei tarvinnut edes ihan hirveästi hiljentää vauhtia, hiukan vaan rauhoittaa.
Ajattelin vajaan kilometrin jälkeen että nyt ei kyllä mennä sitä 10km/h hölköttelyä ja vilkaisin garminia, joka näyttikin että 13km/h. No penteles, ei sitten muuta kuin jatketaan matkaa samalla temmolla kun homma ei tunnu yhtään hullummalta.
Siinä sitten reilut 10minuuttia juostua tajusin että piruvie noita metrejäkin näkyy tulevan ihan mukavaa tahtia mittariin ja että kuinkakohan paljon mahtaa näyttää 12minuutin eli coopperin kohdilla. 2.73km näytti kello kun juostuna oli 12minuuttia. Ihan mukavaa tahtia siis palauttavaksi/valmistavaksi lenkiksi, kun maastokin oli hiukan tasaisesta poikkeavaa.

Jatkoin juoksua ihan samaan tahtiin sen kummemmin hidastelematta tämänkin jälkeen kun fiilis oli hyvä. Jossain vaiheessa huomasin että kengän sisällä on pieni terävä kivi. Ajattelin että ehkä se siitä siirtyy niin että ei paina. No ei siirtynyt, mutta piston kanssa pystyi silti juoksemaan joten en ruvennut pysähtymään sen takia heti. Hetken päästä huomasin että onhan tuo pirun ikävä mutta ajattelin että kun matkaa on joku kilometri enää niin mennään nyt loppuun asti. Niin mukavasti kulki juoksu ettei malttanut pysähtyä.
Lopulta tuloksena oli 27min 8sec juoksua jonka aikana taitoin 6.02 kilometriä ja ihan pirun kipeä kohta jalassa. :D
Nyt pitääkin hakea vähän rakkolaastaria ja vastaavaa että saa jalan siihen kuntoon että futistreenit saa vedettyä läpi.

Keskinopeus lenkillä oli 13.30 km/h eli 4.30 min/km. Eli siis kymppi jonka tuolla vauhdilla voisi ihan hyvin juosta olisi mennyt 43minuuttiin. Hauskaa kyllä huomata että juoksukuntokin on mennyt eteenpäin vaikka omat treenit on jääneet väliin ja on menty vain juokkueen tapahtumilla. Tosin saahan sielläkin juosta aikalailla.
Myöskään omat tuntemukset siiä että on hiukan paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten tähän aikaan, taitaa pitää paikkansa.
Nyt tuli vaan into päästä testaamaan ihan johonkin tapahtumaan tuota juoksu vauhtia. Jos sieltä saisi vielä vähän enemmän kisan tuntua ja lisävauhtia kympille. :)


Kuvia löytyy instagrammista nimellä polkujenkuluttaja.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Juoksukoulua


Tällä hetkellä näyttää siltä että osallistun juoksukouluun joka alkaa tämän kuun loppupuolella. Tällä hetkellä vain odottelen varmistusta että kouluun on tarpeeksi ilmottautuneita ja että se pidetään.
Koulu sisältää 4 lähikertaa joissa on ensiksi teoriaa ja sen jälkeen aina jokin harjoite. Kaikki osallistujat saavat myös oman tason ja tavoitteiden mukaisen ohjelman ensin koulun ajaksi ja sitten vielä tarkennusta siitä eteenpäin.
Koska lähikerrat eivät ole peräkkäisinä viikkoina niin koulu kestää touko-kesäkuun vaihteeseen. Lähikertojen välissä treenataan ohjelman ja teemojen mukaisesti ja raportoidaan treeneistä sekä fiiliksistä.

4 sunnuntai iltapäivää siis tähän kuluu, mutta odotan kyllä innolla jo koulun alkamista. Pääsee kertaamaan asioita ainakin tekniikasta, lihaskunnosta ja treenaamisesta ylipäätään. Kuulee muiden mielipiteitä ja näkee muiden juoksentelua. Harvoin tulee ihan lenkkejä ja jotain muuta kuin jalkapalloa treenattua isommassa ryhmässä joten sitäkin odotan kyllä innolla.
Toivottavasti kouluun ilmottautuu hyvä henkistä porukkaa.
Kelitkin rupeaa jo vähän parantumaan joten senkin puolesta juoksukoulu alkaa loistavaan aikaan.

Aika paljon saa kyllä perehtyä juoksu asioihin taas vaikka lähikertoja on ainoastaan nuo 4. Tykkään perehtyä asioihin jotka itseä kiinnostaa jos tälläinen loistava tilaisuus siihen tulee.
Eikä paikalle viitsi mennä ihan ilman valmistautumista.
Ei varsinkaan nyt kun täysin itse tuon juoksukoulun osallistujille pidän. ;)

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Ylämäkivetoja

Dodiin, nytpä jo urheilinkin. Eilen ei tehty muuta kuin kävelylenkki eli ulkoilua. Tänään kuitenkin jo sitten treenailtiin niin kuin suunnitelmissa olikin. Treenikin oli juuri sellainen kuin suunnittelin paitsi että vedot otti enemmän hengitys elimistöön kuin että olisivat painaneet jalat hapoille. No ihan toimiva treeni kyllä siltikkin.
Juoksentelin noin 4km tasavauhtista ja herättelin kroppaa siinä samassa. Sitten saavuin jo ennalta suuniteltuun ylämäkeen, missä olen ennenkin vetoja ja loikki tehnyt, ja aloittelin vetojen juoksemisen.
Yhteensä 10 täysivauhtista vetoa niin että jokatoinen veto oli vähän pidempi. Kävely palautuksella niin että ylhäältä kävelin hiukan lähdön alapuolelle, josta kävelin taas lähtöön ja aloitin täysvauhtisen vedon.
Missään vaiheessa en siis pysähtynt vaan aina vedon jälkeen käännyin ja lähdin kävelemään alas, ei siis mitään polviin nojailu taukoja.
Tuo selitys tuosta järjestyksestä ei välttämättä aukea joten piirsin paint piirroksen tuosta treenistä, vielä lisää teitä hämmentämään. ;)
Palautus pisteelle siis aina käveltiin josta käveltiin Lähtöön josta (yllätys yllätys) lähdettiin vetoon. Jokatoinen veto pidemmälle ja jokatoinen vähän lyhyempi. Täysivauhti loppuun asti ja sitten rullaten vauhti pois ja kävelypalautuksella sitten palautukseen.
Etäisyyden ovat noin about mittoja. 
Palautus - Lähtö 15m, Lähtö - eka 30m, Eka - Toka 10-15m.

Vetojen pituudet olivat siis n. 30 ja 45m ja ylämäki oli suht jyrkkä ja nousu kiristyi mitä pidemmälle vetoa eteni. 
Vedot tuntuivat suht hyviltä, mutta hyvin näki että tuo viimeinen 15m pidemmissä vedoissa oli suht raskas. Ekaan pisteeseen meni kivasti, mutta sen jälkeen sai aina hiukan tapella. Siinä 6-7 vedon kohdilla rupesi olemaan jo suht raskasta ja hengästyminen oli suht hyvä. Tuli aina sellainen olo että palautus on liian lyhyt ja ei olisi vielä huvittanut lähteä vetoon, kun lähtö oli tulossa eteen, mutta sellainen tunnehan noissa vähän pitääkin tulla. Vedot olivat siis kaikki täysvauhtisia ja yritys piti olla loppuun asti täys 100%.

Kun kävelin 8:nen vedon jälkeen mäkeä alas niin vastaan tuleva vanhempi nainen kehuskeli juoksuvauhtia. " Tosi kovaa juokset, aivan kauheaa vauhtia". En siinä sitten hengästyksissäni saanut mitään sanaa oikein suusta vaan hymyilin vaan kohteliaasti ja jatkoin puuskutus kävelyäni, mäkeä alas. :D

Nämä on aina hyviä treenejä ja tykkään tehdä näitä paljon mielummin kuin tasaista juoksua. Vaikka ovatkin tavallaan vähän raskaampi niin tykkään kyllä enemmän itse kun pitää vähän nähdä vaivaa ja pääsee menemään niin kovaa kuin jaloista pääsee. Suosittelen jokaiselle vähänkään juoksua harrastavalle kyllä ainakin jonkimoista vetotreenin kokeilua. 

maanantai 25. helmikuuta 2013

Juoksu - Punttisali - Juoksu

Tänään mentiin taas tälläisellä yhdistelmä treenillä. Ensin juostiin n. 4km kuntosalille jossa punttien kolistelua hiukan vajaa tunti ja sitten vähän vajaa 4km juoksua takaisin himaan.

Perehdytään nyt kuitenkin vähän tarkemmin ettei tule maailman tylsin postaus.
Juoksu kulki kivasti vaikka reppu selässä olikin. Jotenkin tuntuu että omasta juoksusta on tullut vähän ilmavampaa ja vieläkin enemmän eteenpäin vievää. Pitäisi kyllä taas ruveta käyttämään tuota garminia että näkisi onko vauhti kasvanut tai jotain muita muutoksia ilmennyt.
Uskon että osa tekijä tuohon pieneen muutokseen on se että jalat ovat joutuneet tekemään vähän erilailla töitä jo pelkästään Minimuksien takia. Nyt se sitten näkyy vaikka ne eivät olisi edes jalassa. Tuntuu kyllä itsestä positiiviselta muutokselta.
Pitäisi vaan kuvata tuota juoksua koska kuvaileminen on suht vaikeaa. :)

Tein salilla sitten juoksun jälkeen suht kokokroppaa kuormittavan treenin paitsi että keskikroppa jäi vähän paitsioon.
Takakyykky 70kg. 3x5
Takakyykky hypäten 40kg. 3x3
Maastaveto 60kg. 4x6
Pohkeet 3x12
Etu ja ylä talja. 3x15
Hauis, olkapäät ja rintalihakset käsipainoilla
Voima leuanvedot kahvaotteella 4x5
Penkki 40kg 1x5, 50kg 1x5, 60kg 1x3, yritys 70kg

Siinäpä taitaa olla suunnilleen kaikki listattuna. Kuten viimeisestä huomaa niin yritin lopuksi penkissä nostaa tuon oman painoni mutta eihän se sieltä sitten tullut. 60kg meni 3 toistoa joten ajattelin että tuokin menisi mutta viimeisenä liikkeenä tuo 10kg nosto tuntui olevankin aika paljon.
Kyykyt tein ensin normaalisti 90asteeseen tuollaiselle suht kevyellä 70kg ja sitten tiputin painot 40kg ja tein terävempiä hypyllisiä kyykkyjä. Eli nopeasti siihen 90asteeseen ja sitten täysin hyppy sieltä ilmaan.

Sitten lenkkarit taas vaihtoon ja juosten kohti himaa. Juoksu kulki tuon lyhyen matkan ihan kivasti paitsi että ihan lopussa olisi voinut pitää tahtia enemmän yllä kun vauhti meinasi tippua sellaiseen mukavaan lömköttelyyn. No ei sitä nyt sentään ihan ryömimällä menty ei siinä mitään.

Nyt jo vähän tuntuu takareisissä ja huomenna tulee varmaankin vähän lisää tuntemuksia sinne tänne kroppaan. Johtunee varmaan siitä että en ole kunnon kuntosalitreeniä tehnytkään oikeastaan pariin viikkoon. Varmaan tuo 70kg penkissäkin menisi kun pari kertaa kävisi nostamassa ja ei tekisi viimeisenä liikkeenä, mutta ei selitellä, vaan päätetään nostaa se lähiaikoina. :)
Sitten kun penkissä nousee oma paino niin voin lopettaa kovempien painojen havittelun, vaikka tosin en ole penkissä niitä ikinä havitellutkaan. :D

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Mitä päälle lenkille??

Piti kirjoitella tämä jo eilen mutta avain hässäkän takia siirsin tähän aamuun. Piti kuitenkin ehtiä rauhoittumaan sohvalle ennen kuin mestareiden liiga peli alkoi. ;)

Esittely siis siitä mitä itsellä on päällä kun lenkkiä käyn juoksemassa. Tämä setti on juuri näille keleille eli -5 - +2 noin karkeasti.
Pukeutuminen on kuitenkin vähän yksilöllinen juttu sillä toinen voi palella samoissa vaatteissa joissa toisella on kuuma. Itse olen enemmän selviytyjä kuin palelija, joten sillä silmällä voitte tuota settiä tutkia.

Nyrkki säännöt ovat kuitenkin lenkkipukeutumisessa kaikille samat:
- Jos pärjäät vaatteissasi ulkona kävellen ja aikeissa on kuitenkin vetää ihan juoksulenkki niin vaatetta on liikaa.
Kävelyssä ja oleskelussa pitää tulla kylmä, silloin juostessa on hyvä.
- Alla pitää olla ihon myötäistä kosteutta siirtävää kerrastoa ja päällä tuulta pitävää. Siinä välissä sitten enemmän ja vähemmän lämpöä pitäviä ja hikeä kerääviä rättejä.. ;)
- Mielummin siis paljon tosi ohuita kerroksia kuin pari paksua.
- Nyt kun kelit on lähellä nollaa niin suuri virhe on jättää haskat ja pipo/panta kokonaan himaan.
Suuri virhe!! Mielummin ne riisuu ja laittaa taskuun tai johonkin kuin että palelisi koko lenkin.
- Lopuksi täysi itsestään selvääs yli se että vaatteet pitää olla puettuna hyvin päälle ettei mistään pilkota ihoa.

Mennääs nyt kuitenkin tohon omaan juoksu varustukseen joka on suht sama pääpiirteissään joka lenkillä. Ainoastaan välissä olevien rättien paksuus ja määrä vaihtelee.

 Alin kerrasto. Lämpöhousut polven yläpuolella ja futis tai kompressio sukat polven alapuolelle.
Futis sukkia voi suositella kaikille talvijuosku sukiksi sillä ne ovat jalkaterän osalta laadukkaista ja pitkä varsi tuo pohkeille ja säärille yhden ohuen kerroksen lisää.

Seuraavaksi vähän pitempi kerros. Tämä kerros on ohut mutta silti jo vähän lämmittävä. Ulottuu polven alapuolelle ja on ihonmyötäinen.

Sitten tarvitaankin jo housut. Ohuet vettä ja tuulta pitävät. Ei mitkään trikoot mutta hyvin istuvat. Näin helpolla onkin jo alavartalo puettu.

 
Ylävartalossa homman aloittaa taas ohut täysin ihonmyötäinen tekninen paita. Tämän kun yhdistää noihin jalkojen alusasuun niin saa myös halvan supermies lookin, koska kaikki ovat täysin ihonmyötäisiä ja mustia. :D

Siihen päälle normi poolo paita josta oon leikelly hihat tuollaisiksi kyynerpäähän ylettyviksi. Tämä vaate on kyllä maksanut itsensä takaisin, mutta siitä lopussa lisää. 

Fleecen tai collegen laittaminen olisi näillä keleillä virhe joten sovelletaan kahdella pääli vaatteella. Ensin tämä ohut tuulta ja ksoteutta pitävä takki. Istuu ja hengittää hyvin. 

Sitten vielä ihan päälimmäiseksi liivi. Hiukan tuota takkia paksumpi ja kaulus on korkeampi. Luokittelisin silti vielä helposti ohueksi. 

Sitten vielä tarvittava määrä pipoa, hanskoja ja kauluria. Kauluria ei välttämättä noiden poolojen ja takkien takia tarvitse ellei ulkona oikeasti tuule. Kaikki kaulukset on kuitenkin pooloa myöten pystyssä.

Suht simppeliä. Aluspaidan ja takkien välissä ei siis näillä keleillä ole käytössä mitään paksumpaa paitaa vaan tuolla setillä pärjää mitä parhaiten. On myös suositeltavaa muistaa laittaa kengät jalkaan vaikka en sitä tuossa nyt esittelekkään. Näin talvella joku core tex voisi ja onkin ihan hyvä niin ei jalat kastu.
Hei hei, lähden lenkille. Kunhan vaan ensin vielä puen liivin päälle ja vaihdan kengät

Sitten vielä lopuksi tuohon poolopaitaan. Mulla on 2pooloa mutta huomaan käyttäväni jostain syystä vain tätä toista. Ehkä joku 10vuotta vanha paita minkä kanssa on pelattu junnuna jo jotain lätkääkin. Jos joku vaate on maksanut itsensä takaisin on se tämä.
 
Hihat leikattu ja tässä hihassa niin iso reikä että välillä luulen sitä käden reijäksi
Käsi siitä mahtuisi
Tälläisiä reikiä on siellä täällä
Kaulus on repaileina ja halkeamassa
Ai että miksi en vaihda, no siksi koska se toimii ja uusi ei olisi yhtä hyvä.
Vielä loppuun linkataan noiden juoksu housujen sekä takin esittely viestiin jos jotakin kiinostaa tutustua niihin vähän tarkemmin. Ovat olleet hintansa väärti ja uskallan kyllä suositella..
Ei muuta kuin kerrastoa päälle ja lenkille.!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Juostaan sit illal kun aamul ei maistu

Iltavuoro töissä tänään ja eilen eli aamulla teoriassa voisi ja ehtisi treenata (lähinnä juosta). En vain ole yhtään näiden aamulenkkien ystävä joten jätän treenit iltaan.
Eilen tulin töistä kotiin n. 9aikoihin. Söin kevyesti ja kattelin kiinnostavaa sportmagasinetia siinä puolisen tuntia jonka jälkeen suuntasin lenkille, kellon näyttäessä puol 10.
Juoksentelin sellaisen rennon vauhdikkaan 4km eli läheisen järven ympäri. Alussa on isoja mäkiä joissa viimeisessä vähän kiihdyttelin, mutta muuten suht tasavauhtisesti. Ihan kivalta tuntui juosta vaikka kello olikin aika paljon. Mukavemmalta kuin aamuisin. ;)

Selailin eilen myös videoita ja juttuja omallapainolla tehtävistä liikkeistä ja harjoituksista. Siinä selatessa jäi muistiin ihan mielenkiintoisia alkulämpö/ liikkuvuus harjoituksia, mutta myös joitankin erilaisia punnerruksia.
Kokoilinkin sitten paperille oikean punnerrus kavalkaadin ja ajattelin että tekisin jopa aiheesta videopostauksen (jos kameran video toiminto on hyvä) tässä tulevaisuudessa. Noista kun pari on niin hämäriä että näin tekstinä selittämällä niistä ei kyllä selkoa varmaan saisi. Tälläistä siis tulossa varmaankin tuossa loppuviikosta.

Nyt suuntailen kuitenkin taas pikkuhiljaa iltavuoroon joka on sen verran tynkä että suoritan jonkunlaisen painojenheiluttelutreenin sen päätteeksi. Nyt kun taas tuolla duunin salilla tuota tekee niin painot on vähän pienempiä, mutta eiköhän siitä ihan hyvä treeni tule.
Rinnallevetoa voisi ainakin treenata, koska viimeksi kun koitin niin tekniikka oli kyllä ihan kateissa.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kiittäkäämme suorinjaloin tehtävää mavea

Itseasiassa ei pitänyt edes tehdä tuota liikettä maanantaina, vaan pelkästään normaaleja. Treenin jälkeen kuitenkin katsoin vähän toisen mave tekniikan perään ja esittelin suorinjaloin tehtävän, koska normaalilla ei tullut kuulemma tarpeeksi tuntoa takareisiin.
Siinä sitten ihan jokusen kerran näytin miten homma toimii jne, suht pienillä painoilla vielä, mutta heti pamahti takareidet jumiin.
Suorin jaloin rupesin vaihtamaan kenkiä treenin jälkeen jalkaan niin heti ilmoitti takareidet että kannattaisi koukistaa niitä polvia.
Maanantai ja tiistai meni kyykkiessä koska venytystä ei oikein voinut takareisille jakaa.

Nyt on pahimmat tuntemukset jo takana mutta arkuuden tilalle tulee kankeus, joten nyt kun jo pystyy niin pitää kyllä jalkoja venyttää ihan kunnolla.

Tänään jatkoin aamulenkkiin tutustumista viime viikon tapaan ja kävin juoksentelemassa tuollaisen 25minuutin pätkän. Heräsin klo 8.00 ja lähdin juoksemaan klo 10.00 joten kroppa oli jo kivasti herännyt, mutta paikat aika tukossa.
Syemittarissa ei vieläkään akkua, mutta nyt otin asiakseni että en vain tökkää sitä kiinni koneeseen vaan myös varmistan että se rupeaa latautumaan, joten seuraavalla lenkillä saa jo vähän faktaa pöytään.
On ollut ihan tylsää kun ei ole voinut katsella tietoja juoksusta lenkin jälkeen. Kyllä tuo laite vaan toi ja tuo edelleen hirveän paljon motivaatiota ja uutta intoa lenkkeilyyn.

Kuva ei ole tältäpäivältä, joten kuvitelkaa mustat salomonit jalkaan ja pipo sekä hanskat.

Alkuviikko näyttää treenien osalta tältä:
Ma: Lenkki 30min + 60min kuntosali (koko kroppa)
Ti: Lepo
Ke: Aamulenkki 25min.

Alkuviikko mennään siis suht kevyesti mutta jo huomisesta lähtien nostellaan taas vähän kierroksia, kunnes taas koittaa sunnuntai ja sitä kautta alkuviikko.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Minä ja aamulenkki

Me ei olla frendejä. Me kyllä haluttaisiin olla, mutta jotenkin meijän suhde ei vaan meinaa toimia.
Yleensä syynä on se että olen liian jäykkä, laiska ja veltto aamuisin.
Tänään taas koitettiin miltä se yhdessäolo tuntuisi mutta eihän se nyt ihan mennyt niin kuin Strömsössä. Annoin kropalleni aikaa, eli en rynnännyt suoraan sängystä. Aamupala ja kaksi tuntia heräämisestä kului aikaa ennen kuin koin että voin koittaa tätä tutustumista.
Sitten alkoi ongelmat. Osa juoksukamoista oli koneessa odottamassa pesua, soittimen akku melkein tyhjä ja garminin akku täysin tyhjä. Molemmat olivat koneessa kiinni, mutta eihän kone niitä lataa ellei se ole itse verkkovirrassa, näköjään.
Garmin jäi himaan, soitin akkua uhmaten taskuun ja vaatteitakin löyty sitten kuitenkin ihan kivasti päälle.

Sain itseni siis kuitenkin onnistuneesti pihalle ja pääsin taas kokeilemaan miltä tää meidän yhteiselo vois tuntua. Eipä se nyt niin hirveää ollut kuin taas muistin, mutta oma kroppa oli kyllä jumissa, kipeä ja väsynyt riippuen siitä mistä paikasta puhutaan.
Siinä sitten sellainen puolituntinen tutustuttiin toisiimme ja päätimme että koitetaan treffata vähän useammin, kunhan vaan saan sen pari tuntia ensi heräillä. Joskus jopa sitten vähän pidempääkin tapaamista ehkä?
Yllätys oli myös se että soitin jaksoi kuin jaksoikin tuon puolituntisen puskea musiikkia, mutta mitään syketietoja tai muuta hienoa en lenkistä saanut taaskaan.
Ihan liian monta lenkkiä juostu jo ilman kelloa, koska haluaisin päästä pälyilemään niitä vauhteja ja sykkeitä lenkin jälkeen.

En kyllä vieläkään julista aamulenkkiä parhaaksi ystäväkseni, mutta ehkä me vielä päästään jollain tasolla sinuiks ja siedetään toisiamma sen verran että voidaan säännöllisesti viettää aikaa yhdessä. ;)

perjantai 23. marraskuuta 2012

Tervetuloa opiskelemaan...


Tänään tuli kirje mitä vähän jo odottelinkin. Himaan tullessa se lattialla makoili ja itse taisin vain tokaista `voi paska`.
Heitin kirjeen pöydälle, purin kamat laukusta ja laitoin lasin täyteen mehua. Sitten oli pakko istuutua ja avata se kirje. Aika hyvin olen saanut pidettyä tän odottamisen pois mielestä, mutta nyt kun kirjeen näki niin kaikki ajatukset siitä, että entä jos en olekkaan valittujen joukossa, pamahtivat mieleen.
No onneksi tulos oli positiivinen ja pisteiden perusteella suht selvästikkin, koska pienimmällä pistemäärällä sisään päässyt sai 10% vähemmän pisteitä kun minä.

Fysioterapian Amk on siis edessä jo tammikuussa ja sitten sitä puurretaan se 3.5vuotta. Tosin nyt ei olla nuorisopuolella vaan aikuisopiskelussa joten noin puolet opiskelusta on etänä tehtävää, jolloin pääsen tekemään myös näitä hierojan hommia. Asuntolainaa pystyy siis edelleen iloisesti makselemaan. :)
Luottavaisin mielin opiskelemaan lähdetään, ainut mikä mietityttää on kieli nimeltä ruotsi. Amk ruotsi pitäisi läpäistä ja mähän en puhu ruotsia ollenkaan. Yläasteella rimaa hipoen läpi ja sen jälkeen ei ole tullut käytettyä. No nyt on motivaatiota, mitä ei yläasteella ollut edes vähää alusta. Maanantaina alkaa pänttääminen. :D

Vähän Minimuksien kärjet likaantui
Tänään oli taas liikuntojen puolella lenkkipäivä. Samanlainen 10kilometrinen tuli juostua kuin viikko sittenkin. Garminia ei ollut mukana, koska en ole muistanut sitä ladata koko viikkona. No jos ensi viikolla sitten muistaisi. Nyt kuitenkin muistin katsoa kellosta tarkat ajat ja juoksu asettui suht tarkasti vähän alle 55minuuttiin.
Kelit on sen verran hyviä että taas pystyi Minimuksilla juoksemaan, eli pohkeet on taas suht arat. :)
Hiukan välipalat pisteli rinnassa kun vähän liian pieni aika oli syömisen ja juoksemaan lähdön välillä. Mukavaa röyhtäillä banaanin makuisia röyhtäyksiä.
Viimeiset 100m mentiin sitten ihan törkeen kova pistos oikean lavan alla. Saman tunteen sain jo maanantain salitreenin aikana, mutta kevyempänä. Nyt pisti melko kovaa, mutta himaan tullessa kättä heilutellessa lapa hiukan napsahti ja pisto katos.
Hiukan taitaa olla lihakset ympäri kroppaa tiukalla kun takareidetkin on ollut keskiviikosta lähtien ihan palasina. Niitä vähän torstaina salilla availin, fillarin, kevyiden pumppaavien liikeiden ja pilates rullan avulla.
Tänään pysty jo ihan kivasti niillä juoksemaan mutta ei käsiä vielä kyllä maahan saa ilman että kiristää ja sattuu ihan törkeästi.


Tämmöinen laite tuli talouteen, joten kuvien otto vastuu siirtyy puhelimen ja lainajärkkärin niskoilta, uudelle tulokkaalle.
Samsung nx1000 eli linssitön järjestelmäkamera on kyseessä. Kirjoittelen tuosta vähän juttua kun kokemuksia kertyy ja kuviahan rupeatte täällä itsekin näkemään.


Proteiinitkin ovat loppuneet ja nyt tuli tilattua uutta tilalle. 100prossassa 84% proteiinia. Hera proteiini isolaattia ja makuna suklaa-banaani. Tästäkin enemmän sitten kun käyttö kokemuksia kertyy.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Mistä tähän hetkeen on juostu...

Ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä lyhyt kertaus eilisestä salitreenistä.
Aivan totaalisen väärään aikaan salilla, koska siellä oli kaikki muutkin. Oli futis junnuja ohjatussa treenissä, taviksia, punttikarhuja ja minä.. Ei hyvä, siispä yksinkertaisella treenillä mentiin.
Takakyykky 1x6 50kg 3x6 60kg
Prässi 1x6 150kg 1x6 200kg 1x6 220kg 1x6 230kg
1jalan prässi 3x7 80kg
Syväkyykky smithissä 2x5 30kg
Pohjeprässi 2x12


Laura heitti toivetta että kirjoittelisin enemmän juoksemisestani ja kaikkeen siihen liittyvästä. Nyt on tullut kyllä kieltämättä melko paljon kirjoiteltua salilla touhuamisesta, kun se on treeniohjelmaa hallinnoiva juttu jouluun asti.
Aloitan kuitenkin juoksusta kirjoittelun koska Lauran toive jollain asteella herätti ajatuksia ja motivoi tästä aiheesta kirjoittamaan. Luvassa siis mutkat suoriksi vedettyä historiikkia ja omia ajatuksia tästä hetkestä sekä menneisyydestä.
Aloitetaan menneisyydestä.

Juokseminen on ollu itsellä aina ohjelmassa. Ei mitään lenkkeilyjä tai mitään, mutta jalkapallossa juostaan joten sitä on tehty oikeastaan aina. Pohjat on siis tullut ihan puhtaasti kentältä. Sieltä on jäänyt monta hyödyllistä juttua matkaan juoksemista ajatellen.
1. Vahvat nilkat, pohkeet sekä sääret.
2. Juoksutekniikka
3. Kestävä juoksuun tottunut lihaksisto

1 ja 3 ovat tulleet täysin itsestään kun aina on kentällä juostu, mutta 2 on joutunut vähän treenaamaan. Kentällä kun juoksen niin tekniikka ei ole suoraan oppikirjasta, vaan askel on lyhyempää ja painopiste alempana, mutta jos tarvitsee niin osaan juosta omasta mielestäni todella hyvällä tekniikalla. Olenkin miettinyt että voisin tehdä joskus kirjoituksen juoksutekniikasta, jossa olisi videota omasta juoksusta jne..

En ole siis ollut nuorena mikään lenkkeilijä. Teini-iässä sitten tulivat lenkit ohjelmaan, mutta niitä tehtiin 1viikossa tai kahdessa ja ainoastaan talvella. Silloin lenkit olivat vähän eriluontoisia kun nyt. Ei ollut sykemittaria, ei tavoitetta treenata pk tai vk aluetta, vaan tarkoitus oli vain juosta.
Faija kertoi reitin tyyliin tästä, tuonne ja sieltä sinne sekä sen kautta takaisin.
Lähdin matkaan ja laukkasin sen reitin aina niin kovaa kun vain pystyin. Aikaa lenkkeihin meni yleensä joku 35-45 minuuttia joten pituudet on ollut varmaan jotain 6-8 km. Ei sitä silloin vauhteja ajatellut vaan painoi menemään täysiä niin kuin aina. :)

Joskus harvoin muistan kyllä juokseneeni faijan kanssa tasaisen rauhallisia kymppejäkin, mutta silloin olin jo ainakin 15-16vuotias.
Jossain vaiheessa sitten talvitreeni juoksut pitenivät lähemmäs tuntia ja muuttuivat vähän rauhallisemmiksi. Niitä tehtiin kuitenkin vieläkin suht harvoin, enkä ikinä ollut super innoissani lenkille lähdöstä.
Olenkin ollut koko nuoruuteni enemmän lyhyiden matkojen juoksija kuin lenkkeilijä. Vahvuudet olivat aina 30metrin pituisissa matkoissa ja 14vuotiaana maajoukkue leireilläkin tein ikäisistäni parhaita aikoja nimenomaan ketteryys testissä. Nopeat ja vikkelät jalat sekä 50kg elopainoa. Kyllähän sitä aika vikkelään tuli liikahdettua.
Sama on toisaalta vieläkin voimissaan. Joukkueen treeneissä en pärjää suorassa juoksussa parhaille, mutta mitä enemmän on käännöksiä niin sitä enemmän saan etua. Ketteryys jutuissa olen edelleen siis vahva. Nopeat ja vikkelät jalat ja vajaa 70kg elopainoa, niin kyllähän sitä kääntyy. ;)

Lenkkeily tuollaisena tunti ja 10km tuli kuvioon vasta varmaan vähän ennen armeijaa. Joukkueella ei ollut enää niin paljoa ohjattua talvitreenaamista, kun junioreista aikuisiin siirryin, niin piti juosta enemmän omatoimisesti.
Junnuissa talvitreeneissä juostiin ennen paljon intervalleja 10x 100m käänöksellä ja 5x 1km.
Sataset reiluun 20sekunttiin, joten noiden treenien lisäksi ei tarvinnut ihan hirveästi lenkkeillä, koska noita oli ohjelmassa kuitenkin joka viikko, talvisin.
Armeija aikana kunto tippui melko paljon ja tuntuikin että keräilin vuoden päivät kadonnutta kuntoa takaisin.
Pikku hiljaa kuitenkin armeijan jälkeen suhde juoksemiseen on muuttunut. Jonkunlaisen pistoksen sain varmaan useampaan otteeseenkin, mutta tuhosin innon talviaamuina juostuihin lenkkeihin. Nyt tiedän että pimeänä aamuna en lähde juoksemaan koska siitä ei yksinkertaisesti tule mitään ja rupeaa vaan ärsyttämään.

Opiskelu aikana eli noin 2 ja puol vuotta sitten innostuin juoksemisesta. Se ei ollut enää tylsää, johtuen noista aikaisemmista pienistä juoksukärpäsen puremista, mutta silloin varmaan hiukan hurahdin juoksuun. Tajusin että kevyt ja pitkä lenkki on juuri sitä mitä tarvitsen eli ihan peruskunnon kehittämistä. Olin rakennellut kovilla treeneillä taloa heikon perustuksen eli peruskunnon päälle.
Toinen syy hurahtamiseen oli että juoksin melkein ensimmäiset kunnon lenkit kesällä. Kyllä en siis ollut esim tuollaista 10km juossut ennen tuota yksinään kesällä juossut.

Lenkkeilijä minä
Siitä juoksu harrastus lähti liikkeelle. Tuli garminin urheilukelloa normaalin sykemittarin tilalle ja tuo kello toi roppakaupalla lisää intoa juoksemiseen, kun näki tarkasti kuinka paljon, kuinka nopeasti ja millä teholla.
Juoksua on pakko kiittää siitä että innostuin itseni kehittämisestä. Ennen ajattelin vaan jalkapallossa kehittymistä ja missä sitä jalkapallossa kehittyy, no futis kentällä. Tuo ajattelumalli on ainoastaan puoliksi oikein. Kehittyminen futiksessakin on niin paljon helpompaa kun fysiikka on hyvällä mallilla. No okei, ei se kunto ole ollut ikinä missään kurakunnossa, mutta olen tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin mitä olen varmaan ikinä täysi-ikäisenä ollut. Ja monella tavalla juniori vuosiakin kovemmalla tasolla.
En varmaan nytkään pitäisi mitään kuntosali kuuria itselläni yllä jos en olisi innostunut ensin juoksusta. Kehitän itseäni ja koitan kehittää myös omia `heikkousiani`.

Nythän mun juokseminen on monipuolistunutkin. Tasavauhtista kymppiä, nopeampaa lyhyempää, intervalleja ja tänä talvena aijon painottaa vauhtileikittelyyn. Ainut mikä ei ole tullut ohjelmaan on pitkät lenkit. Sen verran olen vieläkin lyhyiden matkojen ystävä, että en ole tainnut 13km pidempää matkaa yhteen putkeen juosta.

Viime kesänä juoksin ensimäisen numerolappu kilpailun todella pitkään aikaan. Vaikka kisa olikin kaikkea muuta kuin verenmaku suussa tyylinen, niin silti nimilappu oli rinnassa ja en osaa kilpailutilanteessa mennä muuta kuin täysiä. En mene osallistumaan, vaan menen itseäni haastamaan.
Täältä löytyy rapsa. 
Tuota ennen olen kilpaillut armeijan maastojuoksussa, mikä ei ollut kovin motivoivaa, mutta kuten äsken totesin haastoin sielläkin itseni, vaikka kunto ei ollutkaan kohdallaan. Jos etsitään sitä edellinen puhdas juoksukilpailu niin mennään jo peruskoulujen kisoihin.
Koulujen välinen maastojuoksu mestaruus joskus 6luokalla ja koulujen välisissä yleisurheilukisoissa korkeuden ja 100m finaalit. Aika kauas taakse saa siis mennä että kisoja löytyy. ;)
Toivottavasti ensi kesänä pääsisi jonkun kivan kisan taas futiksen sivussa juoksemaan. :)

Olen siis juossut aina, mutta lenkkeillyt vasta muutaman vuoden. Pakko olla kuitenkin kiitollinen siitä että jalkapallo on luonut hyvät pohjat tälle harrastukselle ja olen muutenkin kapean ruumiinrakenteen takia suht juoksijan mallinen. Kevyt rakenteinen ja kapea vyötäröinen, vielä kun jalat olisivat vähän pidemmät. ;)

lauantai 17. marraskuuta 2012

Dobsom R90 juoksupuku

Elättelin toiveita siitä että tiistai iltana tilaukseen laittamani Dobsom puku ehtisi luokseni jo perjantaina. Näin kävi ja sainkin paketin haettua postista jo ruokkiksella, sen sijaan että olisi pitänyt odottaa viikonlopun yli.
Mikä parasta perjantai on vielä mun viralinen lenkkipäivä ja keli siihen hommaan aivan täydellinen.
Puku pääsikin sitten heti testiin.

Housut ja takki maksoivat postituksineen kaikkineen 90e ja rapiat päälle. Housut ovat ihan vakio hintaiset kun taas takki on edellisen kauden väreillä, jonka takia se oli pienessä alennuksessa.
Puku yllätti ohuudellaan. Ajattelin että puku olisi hiukan paksumpi, mutta se onkin ihan tuulipukuun verrattava paksuudensa osalta. Materiaali on erilaista ja Dobsomin mukaan kestävempää kuin tuulipuvut. Puvun muotoilu on sitten niin paljon parempaa kuin missään tapaamassani tuulipuvussa että ei voi edes verrata keskenään. Lisäksi tämä kangas ei suhise tai kahise ollenkaan.

Iloinen varusteurheilija uudessa puvussaan
Pukukoostuu siis housuista jossa on kiristys heti polven alapuolella sekä pitkä resoriosuus alhaalla nilkassa. Molemmat toimivat aivan loistavasti ja en keksi muuta pahaa noista housuista kun sen että tuo ala resori voisi olla vähän paksumpi ja jämäkämpi. Nyt pelkään että löystyykö tuo ajan eli vuosien saatossa. Sivussa on myös vetoketju joten housut saa helposti jalkaan ilman että tarvitsee tunkea sen kapean resorin läpi mitään.

Kirstykset polvien alapuolella...
... ja nilkoissa.
Takki on anorakki mallinen eli vetoketju ei mene alas asti. Omani on sen verran istuvaa mallia että sisään pitää vähän pujottautua. Materiaali kun ei ole joustavaa. Takki on ohut ja hyvin muotoiltu joten sitä ei huomannut pitävänsä päällä vaikka melko istuva onkin. Takista saa myös hihat halutessaan irti joten takki muuntuu liiviksi vaikka kesken lenkin. Itse jo liivin omistavana, tuskin tulen tuota ominaisuutta käyttämään. Ei siitä kuitenkaan mitään haittaakaan ole.
Ja säätöjä löytyy. Alhaalla on kiristys joten takin alareunan saa kiristettyä. Kauluksen saa myöskin kiristettyä, jonka lisäksi molemmissa hihoissa on pitkät resorit peukalon reijillä, joten tälläisillä keleillä voi hanskat unohtaa matkasta. Tässä sama kun housujen lahkeissa eli vähän paksumpikin ja jämäkämpi tuo voisi olla niin ei ainakaan venyisi käytössä niin helposti.

Ylttyy kivasti melkein puoleenväliin sormia, joten hyvin suojaa
Kauluksen sisäosassa on fleeceä joten on varmasti mukava kaulaa vasten vaikka ei mitään pooloa tai kauluria siellä välissä olisikaan.
Selässä löytyy iso verkko osuus, läpän alle piilotettuna, joten ylimääräinen kosteus pääsee tätä kautta haihtumaan pois. Läppä piti kuitenkin tuulen poissa, joten hyvin toimi tuo systeemi.

Verkko ja kauluksen kiristys
 Taskuja puvusta löytyy tarpeeksi.

Vasemmassa hihassa avaimelle
Oikeassa reidessä soittimelle
Koala tasku edessä, pikku Koalan kantoa varten
Kaiken kaikkiaan puku osoittautua tosi toimivaksi jo ekalla kympin lenkillä. Tähän asti paras juoksu yhdistelmä jossa olen juossut. Puku on kuitenkin sen verran ohut että ilmojen kylmetessä pitää olla alus kerrastot kunnossa.
Nyt asteita oli koleat +5 ja puvun alla tälläinen yhdistelmä.
kompressio sukat, shortsi pituiset lämpöhousut, pitkähihainen tekninen paita ja lyhythihainen poolopaita.
Tuolla yhdistelmällä ei ollut kuuma eikä kylmä.
Uskon että tolla pystyy myös talvella juoksemaan sillä ei no college housut nyt niin paljoa paksummat ole.
Kokotaulukko on paikkaansa pitävä. Takissa voisi varmaan mennä yhtä kokoa isompiinkin halutessaan. Varsinkin jos aikoo laittaa paksumpia kerrastoja tuon alle. Housut ovat juuri sopivat joten ota se mitä taulukko ehdottaa.

Huonoa tuossa puvussa on että se päällä näyttää ihan oikealta juoksijalta tai vaihtoehtoisesti varusteurheilijalta, joten juoksunkin pitää kulke että olisi muiden silmissä noista vaihtoehdoista tuo ensimäinen. ;)
Se että takin värit menee yhteen noiden minimuksien kanssa oli täysi sattuma, sillä vain tuosta tarjousväristä oli kokoja itselle jäljellä. En kuitenkaan valita. :D Erinomainen juoksupuku.!
Testilenkki oli 10km. Valitettavasti siitä ei ole mitään dataa koska Garminista oli akku loppu ja unohdin kelloakin katsoa heti kun takaisin himaan pääsin, mutta vähän alle 60minuuttia taisi mennä.
Nilkat valittelivat hiukan loppumatkasta, koska ei ole taas hirveän paljoa metrejä takana noilla Minimuksilla. Hiukan tepsutteluksi meinasi loppumatka mennä sen takia.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Arvotaan seuraava lihasphoto

Eilinen lenkki meni ihan kivasti. Tuollainen suunnitelman mukainen lyhyehkö ja rauhallinen lenkki tuli taitettua. Jalat tuntuivat ensimäisen 500m melko hirveiltä, sen jälkeen olosuhteisiin nähden ihan hyviltä. Vauhti oli tuo aika itsestään tuleva 10km/h paitsi että pieni eksyminen ei niin pieneen ylämäkeen tiputti keskinopeutta ja nosti sykettä.
Nousun loppuosuudella myös etureidet ilmoittivat itsestään melko rankasti. Ihan polvien yläpuolelle tuli mieltä ylentävää poltetta. Mihinkään killeri mäkiin ei ollut tarkoitus mennä, mutta rupesin taas vaan juoksemaan sinne tänne, niin tottakai samalla tuon mäen sieltä kaivoin reitilleni.
Pitää muistaa paikka sitten jos ja kun ylämäki vetoja haluaa tehdä.

9.5 km/h keskinopeus, 5.81km, 36.40 minuuttia ja keskisyke 136.
Jos tuon mäki osuuden ottaisi pois niin keskisyke olisi varmaankin melkoisen matala, mikä tuli positiivisena yllätyksenä. Mäessä sen verran paljon ja pitkään kyllä syke oli korkealla että varmasti vaikutti tuohon keskisykkeeseen näin lyhyellä lenkillä.
Minimukset olivat vielä näilläkin keleillä vielä ihan pätevät kengät. Hiukan jotkut kastuneet lehtikasat tuntuivat jalan alla liukkaana, mutta eivät aiheuttaneet kuitenkaan mitään väistö toimia vaan pystyi jyräämään suoraan yli. Vähän varpaiden päähän pääsi lenkin aikana vettä, mutta ei mitään häiritsevää määrää kuitenkaan.

Lenkin jälkeen sitten proteiini juoman testaus ja iltapalan tekoon. Proteiini juoma oli veteen tehtynä tosi lähellä laihaa vesikaakaota. Ei siis mikään makuelämys. Tänään kokeillaan perus kaakaon lisäämistä joukkoon ja vähän pienempää määrää vettä. Tuoksu on kyllä melkoisen kaakaomainen mutta maku siis hiukan laimea.

Niin kuin otsikko kertoo niin nyt pistetään arvonta, tai oikeastaan äänestys tai kyselyhän tää oikeastaan on. No mutta kuitenkin, valokuvapläjäys postauksessa oli ihka ensimäinen `kuntokuva` jossa hauis lihas poseerasi. Nyt ajattelin rohkaistua heti perään toiseen kuvaan, joten teidän tehtävä olisi nyt sanoa minkä lihaksen/lihasryhmän kuvautan nähtäväksi?
Jo yhdellä ehdotuksella voi voittaa, mutta jos ehdotuksia sattuisi tulemaan monta otan sen mitä eniten pyydetään.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Pettymysten coopper

Otsikko olisi voinut olla myös, Ihan v***n paska coopper...
Mikään ei kyllä oikeastaan antanut odottaa hyvää tulosta tästä juoksusta mutta silti ärsyttää melkoisesti. Oon melko huono juoksemaan tuollaisia vähän kovempia tasavauhtisia, koska juoksen niitä niin harvoin. Nyt kun mitään lenkkejä ei ole tullut juostua pitkäään pitkäään aikaan ja kroppa on muutenkin suht hyvin tukossa, niin lähtökohdat ei mitkään parhaat olleet. Treeneissä on tullut kyllä juostua, mutta niin kuin tuli joskus kaverin kanssa todettua niin pyöräily on ihan eri juttu kuin juoksu ja juoksu on ihan eri juttu kuin jalkapallo.

Vaikka vettä tuli ihan mukavasti taivaalta sekä tuulikin oli kova ja puuskittainen niin lähdin silti kentälle. Otin varmaan jonkun 40minuuttia jotain epämääräistä lämpöä kentällä samalla kuin varusmiehet juoksivat cooppereitaan. Sitten kun varusmiehet lähtivät ja mä olin jo ihan litimärkä niin rupesin säätämään garminin kelloa paikalleen että pääsisi itse juoksemaan.
Vettä oli tullut ja tuli sen verran paljon että jouduin juoksemaan 2radalla koko ajan, koska 1rata oli täynnä vettä. Garminin mittoihin ei voinut pienen testaamisen jälkeen täysin luottaa tuolla kentällä, joten toivoin että löydän sitten jostain tiedon 2radan pituus erosta verrattuna ykköseen.
Just puoltoista viikkoa sitten totesin että sykkeet tippuvat oikealle tasolle vasta parin kilometrin hölkkäilyn jälkeen, mutta nyt olin sitten kuitenkin niin tyhmä että jätin tälläisen kunnon lämmön ottamatta. Jalat olivat kyllä `lämpimät` mutta keuhkot kaikkea muuta kuin `auki`.

No matkaan lähdettiin ja eka kierros meni ehkä jopa hiukan kovaa koska kello näytti 1.33 ja juoksin siis 2rataa. Toinen kierros taisi mennä sitten käsittämättömän lyllertävää vauhtia koska kello taisi näyttää 1.40 kierroksen ajaksi. No siinä sitten juostiin ja ekat kierrokset meni hengitystä kirotessa. Keuhkot ei ole auki ja mun kengät on jo valmiiks ihan märät.
Kolmannen kierroksen jälkeen huomasin että keuhkot rupeavat jo aukeamaan, joten ehkä tää tästä vielä, vaikka hiukset onkin koko ajan suussa ja silmillä.
4 ja 5 kierros meni ihan liian hyvillä fiiliksillä. Juoksu kulkee ja sillee, no tottakai se kulkee kun juoksee koko ajan hiukan liian hiljaa.
5loppupuolella vilkaisin kelloa ja huomasin että se näyttää jo yli 11minuuttia. Isompaa vaihdetta päälle ja viimeiset 200m kovempaa. Hienosti meni tämäkin, koska tuollaisen vauhdin olisi voinut laittaa päälle jo vaikka 4kierroksen kohdalla.
12minuuttia täyteen ja 100m matkaa 3000metriin. Siinä sitten suhteellisen iso kasa kiroilua ja angstia. Mikäs angstatessa kun henki kulkee ja puuskutuskaan ei ole paha.

Täysin metsään meni kyllä tää coopperi. Ainut mikä jätti jännitystä oli se että kuinka monta sääli metriä saan lisää tuosta 2radalla juoksusta?
Jonkin aikaa meni että jonkinlaisen faktan löysin ja sen mukaan laskeskellessa lisämetrejä tuli sellainen reilut 80, joten tulos oli jotakin 2980 luokkaa, tosin sillä ei ole mitään merkitystä, koska se on jotain aivan muuta kuin se mitä voisin juosta. Tai turha tässä on vissiin nyt huudella tuollaisia ennen kuin olen käynyt uudelleen kentällä sen todistamassa.

Eikö saa leikkiä vaikka juoksisi kuin 2-6 vuotias.?
Keskisyke 171, joten matkaa on taivallettu tuollaisella mukavalla vk alueella.
Mielessä kävi juoksun jälkeen kokeilla heti uudestaan, niin paljon ärsytti. Ajattelin kuitenkin että jätetään paremmalle päivälle, ei siitä olisi siinä ärsytyksessä enää mitään tullut vaikka jaloissa ei juurikaan juoksu tuntunut. Menen tämän vielä nyt syksyllä uusimaan kunhan hyvä päivä osuu kohdalle. Säädän vaikka kellon niin että se rupeaa ärsyttävästi piippaamaan jos sykkeet tai vauhti tippuu liian alas sillä näyttäisi siltä että en muuten tajua pitää sitä vauhtia oikeinlaisena.

Nykyajan kapinallisuutta parhaimmillaan..
Muistinko jo mainita kuinka paljon ärsyttää...?