Juoksemisen kauheus

Eilen pääsin viikon tauon jälkeen taas takaisin liikuntojen pariin kun tauti rupeaa olemaan tarpeeksi takanapäin. Kuten otsikosta voi arvata, ei juoksu ollut mitään super kevyttä liitämistä, vaan aika paljon sai tehdä hommia kun kroppa ei halunnut oikein vastata huutoon. Tietysti sairaana olo siellä vielä vaikutti ja ehkäpä hiukan myös se että suoraan iltavuoron jälkeen juoksemaan lähdin. No tasan 30minuuttia ja vajaa 6km tuli juostua. Varmaan ihan sopiva aloitus kun kuitenkin tänään pitäisi painaa jaloista kaikki irti pelissä.

Mietinkin lenkin jälkeen suihkussa että on tuo juoksu kyllä melko hirveä laji. Huono kuntoisena jos lähdet juoksemaan niin tuntuu hirveältä. Kun kunto on sitten jo parempi juokset vähän kovempaa ja edelleen tuntuu pahalta. Silti sitä vaan löytää itsensä sitä lenkkiä juoksemasta ja vastaantulijoille irvistelemästä.
Olenkin vahvasti sitä mieltä että kaikki kehittymis mielessä juoksevat ihmiset ovat jotakin masokisti sadisteja. Näkymättömät sarvet päässä siellä ulkona juostaan koska se oman kropan käskyttäminen nyt vaan tuntuu niin hyvältä. Maratonit ja muut juoksutapahtumat on kyllä melkoisia sarvipäiden kokoontumisia. Mitä kovempi aika sitä pidemmät sarvet.

Tietysti välillä sattuu sellaisia päiviä kun juoksu vaan kulkee ja kulkee. Nämä on nyt sitten varmaan niitä Matti Heikkisen lanseeraamia pöljiä päiviä. Harmi että se pöljä päivä ei aina osu lenkin kanssa samoihin aikoihin, vaan yleensä tuntuu kun se karttelisi oikein sitä lenkkipäivää.
Tietysti voi aina himmailla siihen omaan tasoonsa nähden ja feikata tälläisen pöljä päivän itselle, mutta eihän kunnon sarvipää itseä niin huijaisi ja sarvettomat yksilöthän eivät kehity. Samaa mieltä?

78:lla on pöljä päivä, 666:sella taas ei..

Juoksu on ehdottomasti paras laji sadistiselle itsensä piiskaajalle. Pyöräilyssä voi aina lepäillä alamäissä sekä keventää polkemista kun myötätuuli painaa selkään, jos ei omista tarpeeksi isoja sarvia. Hiihdossa vähän sama juttu, mutta juoksemista pitää jatkaa myös alamäkeen ja myötätuulestakaan ei ole kovin suurta apua. On vaan pakko juosta.

Kaikki ihan jonkilaisia kilpailuja kiertävät ihmiset aina toivovat että se pöljä päivä osuisi juuri siihen kilpailuun. Annankin nyt yhden erittäin hyvän vinkin joka auttaa tämän toiveen toteutumista. Kun harjoittelet tätä kyseistä kilpailua tai kilpailuja varteen, niin treenaa niin sadistisesti ja isot sarvet päässä kuin mahdollista. Muista hyvä palautuminen aina välissä, mutta kun treenaa niin treenaa kuin hullu. Mielummin hemmetin kovaa ja harvemmin kuin joka toinen tunti tosi kevyesti.
Tärkein ohje siis on että treenaamisen pitää olla välillä niin masokistisen kovaa että kilpailu tapahtuma on siihen verrattuna kevyt suoritus. Tähän treenaamiseen kun yhdistetään palautumiset ja hyvä herkistely vaihe ennen kisaa, niin lupaan että prosentit sille että pöljä päivä ilmestyy kisaan nousee huomattavasti.

Korkeushyppyä

Tänään piti olla vuorossa salitreeni, mutta koska en ollut tänään ollenkaan töissä niin piti keksiä jotain muuta. Nyt kun asiakkaita on hiukan vähemmän, kuten yleensäkkin kesällä, niin olin sirotellut asiakkaita vähän sillä silmällä jos sinne yksi kokonainen vapaapäivä jäisi.
Tänään oli siis se päivä ja koska ei ole lähistöllä salia jossa olisi voinut tuota suunniteltua treeniä tehdä, niin piti vetäistä hatusta.
Lenkille? `ääh, ei innosta` Intervalleja `ääh, ei innosta` Lepopäivä `ääh, sehän olisi jo lintsaamista`

Olin aamulla katselemassa tuttujen futis-junnujen harjoituksia ja sieltä oikestaan sen idean sitten treeniin sainkin. En mennyt pelaamaan kuitenkaan futista itsekseni vaan innostus tuli kentällä samaan aikaan junnujen kanssa olleista yleisurheilijoista.
Päivällä otinkin sitten kengät reppuun ja suuntasin 5km matkan samalle kentälle, mutta aamusta poiketen pyörällä. Mitään treeniä en ollut kentällekkään suunnitellut vaan ajattelin että teen mitä mieleen tulee, kuitenkin niin että enemmän lyhyitä ja teräviä, kuin mitään tasaista ja hidasta.

Aloittelin treenin juoksemalla 1100m tasaista vauhtia jossa sykkeet oli 145-150. Tämän jälkeen menin aitojen luokse ja lyhyiden venyttelyjen jälkeen rauhallisesti lonkkia availlen aitojen yli kävelyä. Tätä tulikin tehtyä hetken aikaa ja kaikilla eri variaatioilla mitä keksi.
Sen jälkeen taas toiset 1100m tasaista. Juoksun jälkeen hiukan palauttelin kävelemällä ja erilaisia jalkojen avauksia tehden.
Seuraavaksi olikin vuorossa 100m vetoja. Tein vedot kaarteisiin koska suora tuntui tylsältä. Kaksi kierrosta eli 4x100m vetoa joiden välissä 4x100m kävely palautus. Sellaisia 80% tehoilla tehtyjä juoksuja, koska silloin askel pysyy vielä suht pitkänä, eikä mene ihan `spurttaamiseksi`.
Palautuksen tein kävelemällä radan kertaalleen läpi, ulointa rataa pitkin.
Seuraavaksi siirrynkin sitten loikkiin. Vuoroloikat, luisteluloikat, yhdenjalanloikat ja tasajalka loikka yhdelle jalalle. Kaikkia kaksi sarjaa ja yhdessä sarjassa n. 10loikkaa per jalka. Loppuun vielä hiukan pohjehyppyjä sekä yhden jalan pohkeillenousuja.
Sitten otin yhden viivojen välin haltuun ja tein ihan puhtaita spurtteja viivalta viivalle. Ajattelin että viivojen väli olisi reilu 10m, mutta ekan spurtin jälkeen huomasin että se oli tasan 20m. Eipä haitannut, sillä se oli oikeastaan juuri täydellinen. 5täysvauhtista spurttia taisin juosta, reiluilla palautteluilla.
Viimeisen spurtin jälkeen taas radalle ja sama 1100m taas juoksua, samalla vauhdilla kuin edellisetkin.

Ajattelin että teen loppuun vielä pari kierrosta lihaskuntoa, mutta huomasinkin että korkeushyppy patjalla on myös rima ja en voinut vastustaa kiusausta.
Korkeushyppy oli nuorempana mun lempi yleisurheilulaji, 100m juoksun ohella. Nyt ei ole tullut hypättyä iäisyyteen, joten oli aivan pakko mennä katsomaan pääseekö sitä edes enää ala-aste ikäisenä tehdyn ennätyksen yli. Ennätys on tosin hiukan epämääräinen, koska sen paikan mitasta ei ottanut oikein selvää. Sama ongelma oli myös tässäkin, joten en edes noteerannut sitä itse korkeutta vaan katsoin ainoastaan että molemmat päät on samalla korkeudella.
Aloitin helposta ja nostin aina 10cm ylöspäin ja ensimäiset 3korkeutta menivätkin ensimäisellä yli. Sitten rupesi jo tuntumaan että tuossahan on jo vähän korkeutta, joten nostin vain 5cm. Kolmannelle siitä yli ja vielä 5cm lisää.
En jaksanut hyppiä mitenkään hirveässä tahdissa, vaan aina hyppyjen välillä istuskelin ja ravistelin jalkoja sekä nautin kostean lämpimästä kelistä. Itse treeni oli jo tehty, hyppiminen oli vain hauskan pitoa, ei sillä että treenaaminen ei olisi ollut.
Viimeistä korkeutta jouduin yrittämään parikin kertaa. Ongelmaksi muodostui se että hyppäsin yleensä liian kaukaa rimaa. Vauhdinotto ei ollut siis ihan hallussa.
Neljännellä yrityksellä yli ja siinä vaiheessa ajattelin että saa riittää sillä kentällä oli kohta oltu lähemmäs kaksi tuntia. :)
Katsoin riman korkeuden, joka oli aika tasan mua leukaan. Hyvä, sillä se oli helppo himassa mittauttaa. Maasta mun leukaan on hiukan yli 155cm, joten about siltä korkeudelta on menty vielä yli.
Ei mennyt olympialaisten b-raja rikki, mutta oma ennätys kyllä meni uusiksi. ;)

Se joka ei osaa, valmentaa.

Tänään oli ohjelmassa jalkapuntti. Vähän tuli lisättyä toistojen määrää ja viimeiset olivatkin mukavan tiukkaa puurtamista. Liikkeet olivat kuitenkin samat ja painojakaan en lisännyt vielä. Ehkäpä alkuvuodesta.
Näin torstaisin on tullut käytyä valmentelemassa junnuja ja siitä nyt ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa ollut, joten sivuutan sen kylmästi nytkin.
Hallissa kun kuitenkin ollaan niin ympärillä pyörii erillaisia yleisurheilu ryhmiä. Mielenkiintoisia harjoituksia tulee nähtyä ja uusia ideoita vanhoihin juttuihin. Ihan hirveän tiiviisti ei voi kuitenkaan tarkkailla, kun pitäisi tosiaan valmentaakkin samalla, mutta kyllä tässä kuukauden sisällä on parikin mielenkiintoista juttua tullut nähtyä. Pitää kokeilla lopputalvesta kun tasainen pk junnaaminen rupeaa muuttumaan terävämmäksi, loikkien ja spurttien muodossa.

Huomenna olisi salitreeni keskivartalolla ja käsille vuorossa. Pitää koittaa jos saisi otettua kuvia parista liikkeestä, jotka on suht helppo tehdä, mutta vaikuttavat silti mukavasti koko kehoon. Etenkin keskivartaloa tukeviin lihaksiin. Lisäksi jos listaisi noita alkuverryttely/dynaamisia liikkeitä myös samalla muistiin.