Vähän kirjoitus tahti on taas harva johtuen ihan useamman viikon päällä olleesta väsymyksestä, kiireestä ja niiden aiheuttamasta priorisoimisen tarpeesta. Aamulla on väsyttänyt ja kaikkeen ryhtyminen on ollut vaikeata mutta silti on pitänyt olla koko ajan menossa paikasta toiseen sellaisella tahdilla että himassa on käyty lähinnä vain nukkumassa.
Treenit on kuitenkin hoitunut ihan hyvin siinä samassa kiireessä joskin ihan täydelliseen ohjelman noudatukseen en ole pystynyt. Kirjoitinkin viimeksi päällä viime aikoina olleista vaivoista ja nyt pakaran kipuilut on ajanut tilanteen sellaiseksi että viime perjantaina alkoi itsellä juoksu ja jalkojen treenauskielto. Tämän kiellon kanssa elellään ainakin ensi viikon tiistaihin asti eli noin puolitoista viikkoa tulisi yhteensä taukoa.
Tänä aikana pakara pitäisi saada siihen kuntoon että se ei harjoittelua enää vaivaisi vaan voisi ruveta treenaamaan täysillä viime viikkojen himmailujen sijaan. Puoli tuntia on pystynyt aina treenaamaan mutta sen jälkeen kipu on aina rajoittanut menoa enemmän tai vähemmän. Yleensä enemmän... Nyt jalka kuntoon ja sitten täysipainoista treeniä vaan kohti toukokuuta jolloin pitäisi olla jo jonkinlaisessa kunnossa.
Mitä sitten tälläisen jalka ja juoksupainoitteiseen treenaukseen tottuneen viikkoon kuuluu kun juoksukiellossa ollaan? No kuolemista treenien tylsyyteen tietysti.
Viikonlopun vedin treenittömänä ja vain huolsin jalkoja mutta nyt tämä viikko mennään sitten loppuun huoltaen jalkaa ja hinkaten ylä ja keskivartaloa salilla. Olen jo nyt kolmen treenin jälkeen hiukan tylsistynyt näihin treeneihin.
Maanantaina hinkkasin kädet ja yläkropan aika tehokkaasti loppuun, eilen tein suht hyvän treenin vatsoille ja tänään jatkoin yläkropan treenaamista. Arvaatko mitä huomenna teen? No keskivartaloa tietysti ja sitten perjantaina taas yläkroppaa.. Boring.. :)
Jalkojen huolto on ollut pitkälti tosi kevyttä jumppaamista, venyttelyä, foamrullailua, tennispallon päällä istumista ja totta kai lepoa. Loppuviikkoon koitan kairata aikaa niin että ehtisin tarjoilla hiukan myös sähköhoitoa ja jos muiden aikataulut osuu yhteen niin hierontaa ja akupunktiota (länsimaalaista ei kiinalaista) olisi myös tarkoitus pakaralle tarjoilla.
Tällä hetkellä pakara tuntuu hyvältä ja tuntemuksia ei ole kävellessä tai muissakaan toimissa enää, mutta malttia pitää nyt vaan olla sinne alkuviikkoon asti että varmasti tuon kuntoon saan. Nyt kun hölmöintä olisi "vähän kokeilla" että tuntuuko se jossain raskaamassa jutussa ja kipeyttää sitä uudelleen sillä kokeilulla kesken lepo ja parantelu jakson.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihasvamma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihasvamma. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Kompressio, Kylmä ja Koho. Vammojen ensiapu
Taas vähän kolisi joten nyt onkin hyvä aika kirjoittaa vammojen ensihoidosta koska nämä toimet ovat juuri tällä hetkellä päällä.
Eilen pelissä vastustaja latasi kunnon potkun oikeaan nilkkaan ja sehän on nyt melko kipeä. Pelinhän pystyi taas pelaamaan ihan hyvin loppuun, mutta pysähtyessä ilmantuu sitten oireet ja kivut. Onneksi osuma on pelkkä isku eikä nivelsiteitä venähtänyt, joten tästä pitäisi hiukan nopeammin toipua.
Käydäänpäs sitten vähän perusteellisemmin läpi tuota KKK ensiapua ja sitä miksi se pitää tehdä jne..
Miksi iskun jälkeen jalalla pystyy pelaamaan pelin loppuun, mutta pelin jälkeen nilkka voi mennä tosi jäykäksi ja kipeäksi?
Tämähän johtuu siitä että suorituksen aikana aineenvaihdunta on niin huipussaan että se pitää nilkan siinä kunnossa että sinne ei pääse kerääntymään verta ja kuona-aineita. Kun liikettä jatkaa heti pitää siis aineenvaihdunta ja lihasten pumppaava liike jalan toiminta kunnossa.
Kuitenkin jos isku on tosi kova voi se estää myös liikkeen jatkamisen ja on pakko siirtyä ensiavun pariin.
Siitä mitä tälläisessä iskussa tapahtuu en rupea nyt kirjoittamaan koska sen voi luntata tuolta sivusta. Puujalka ja sen hoito kohdasta.
KKK. Kompressio, kylmä sekä koho ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Yleensä näkee että kylmää pidetään aina tärkeimpänä, mutta ensimäinen joka pitää hoitaa on kunnon kompressio.
Kompressio estää vammakohdan turpoamisen ja tämä seikka on suoraan yhteydessä siihen miten pahaksi vamma pääsee sekä kuinka kauan sen paraneminen vie. Kompressio pitää saada siis mahdollisimman nopeasti paikalleen, koska on esitetty että ensimäisien kymmenien sekunttien aikana voi joko voittaa tai hävitä kokonaisia päiviä paranemis ajassa. Jos siis kolahtaa niin että hoito pitää saada heti niin ei muuta kuin heti selälleen, jalka ylös ja käsillä puristamaan vammakohtaa.
Se että lähtee yhdellä jalalla loikkimaan kylmää kohti on iso virhe, koska jokainen loikka täräyttää verta ja kuona-aineita kohti vammaa.
Kompressio pitää asettaa vamma kohdan päälle ja hiukan myös vammasta sydämmeen päin. Näin varmistetaan se että vammaan pääsisi mahdollisimman vähän verta.
No mitäs se kylmä sitten tekee? Supistaa verisuonia ja auttaa kompressiota?
Kyllä se kompressiotakin autaa juuri tuon verisuonien supistamisen avulle, mutta sillä on paljon tärkeämpikin tehtävä jota kovin monet eivät varmaankaan edes tiedä. Kylmä nimittäin pakastaa vammakohdan soluja jonka takia niiden energiantarve ja niiden tuottamat jätteet vähenevät.
Koska vammakohtaan valuu verta ja kuona-aineita niin solut eivät saa tarvitsemaansa energiaa ja kuolevat. Jos kuvitellaan että solun energiantarve on 100 niin hyvällä kylmällä saadaan soluja pakastettua niin että tarve on 10. Ne siis pärjäävät vähemmällä ja pysyvät hengissä huonommasta energian saannista huolimatta. Samoin niiden tuottamat kuona-aineet vähenee joten kylmä vähentää myös tällä keinoin vamma kohdan turvotusta.
Mitä vähemmän kuolleita soluja, sitä nopeampaa paranemista.
Kolmanneksi olisi sitten vielä koho. Kun jalka kohotetaan sydämmen yläpuolelle se estää veren ja kuona-aineiden valumista vamma kohtaan. Se siis on tärkeä heti ensinmäisinä asioina kompression kanssa. Kohossa on kuitenkin vielä se puoli että se myös nopeuttaa paranemista, koska se autaa laskimoita veren ja kuona-aineiden kuljetuksessa pois vammasta. Kohoa pitäisikin siis pitää niin ensiavussa kuin myös paranemis vaiheessa.
Ensiavussa on siis erittäin tärkeää se miten käyttää ihan ensinmäiset hetken vamman tulemisen jälkeen. Kun tämä vaihe on ohitettu siirrytään sitten vaiheeseen joka kestää noin 48tuntia. Tähän vaiheeseen kuuluu solujen pakastaminen, kompression pitäminen, mahdollisimman vähäinen liikkuminen ja kohossa pitäminen. 2vuorokautta siis yritetään estää veren ja kuona-aineiden pakkautuminen vamma kohtaan ja vamman pahentuminen. Kun tämä vaihe on hoidettu voidaan siirtyä sitten erilaisiin vamman kuntoutus vaiheisiin, riippuen vamman laadusta ja vakavuudesta.
Tässä tapauksessa kun on kyse vain iskusta niin kuntoutus on lähinnä turvotuksen poistamista sekä jalalla mahdollisimman paljon liikkumista jotta kuona-aineet pumppautuisivat pois.
Eilen pelissä vastustaja latasi kunnon potkun oikeaan nilkkaan ja sehän on nyt melko kipeä. Pelinhän pystyi taas pelaamaan ihan hyvin loppuun, mutta pysähtyessä ilmantuu sitten oireet ja kivut. Onneksi osuma on pelkkä isku eikä nivelsiteitä venähtänyt, joten tästä pitäisi hiukan nopeammin toipua.
Käydäänpäs sitten vähän perusteellisemmin läpi tuota KKK ensiapua ja sitä miksi se pitää tehdä jne..
Miksi iskun jälkeen jalalla pystyy pelaamaan pelin loppuun, mutta pelin jälkeen nilkka voi mennä tosi jäykäksi ja kipeäksi?
Tämähän johtuu siitä että suorituksen aikana aineenvaihdunta on niin huipussaan että se pitää nilkan siinä kunnossa että sinne ei pääse kerääntymään verta ja kuona-aineita. Kun liikettä jatkaa heti pitää siis aineenvaihdunta ja lihasten pumppaava liike jalan toiminta kunnossa.
Kuitenkin jos isku on tosi kova voi se estää myös liikkeen jatkamisen ja on pakko siirtyä ensiavun pariin.
Siitä mitä tälläisessä iskussa tapahtuu en rupea nyt kirjoittamaan koska sen voi luntata tuolta sivusta. Puujalka ja sen hoito kohdasta.
KKK. Kompressio, kylmä sekä koho ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Yleensä näkee että kylmää pidetään aina tärkeimpänä, mutta ensimäinen joka pitää hoitaa on kunnon kompressio.
| Terveurheilija.fi |
Se että lähtee yhdellä jalalla loikkimaan kylmää kohti on iso virhe, koska jokainen loikka täräyttää verta ja kuona-aineita kohti vammaa.
Kompressio pitää asettaa vamma kohdan päälle ja hiukan myös vammasta sydämmeen päin. Näin varmistetaan se että vammaan pääsisi mahdollisimman vähän verta.
No mitäs se kylmä sitten tekee? Supistaa verisuonia ja auttaa kompressiota?
Kyllä se kompressiotakin autaa juuri tuon verisuonien supistamisen avulle, mutta sillä on paljon tärkeämpikin tehtävä jota kovin monet eivät varmaankaan edes tiedä. Kylmä nimittäin pakastaa vammakohdan soluja jonka takia niiden energiantarve ja niiden tuottamat jätteet vähenevät.
Koska vammakohtaan valuu verta ja kuona-aineita niin solut eivät saa tarvitsemaansa energiaa ja kuolevat. Jos kuvitellaan että solun energiantarve on 100 niin hyvällä kylmällä saadaan soluja pakastettua niin että tarve on 10. Ne siis pärjäävät vähemmällä ja pysyvät hengissä huonommasta energian saannista huolimatta. Samoin niiden tuottamat kuona-aineet vähenee joten kylmä vähentää myös tällä keinoin vamma kohdan turvotusta.
Mitä vähemmän kuolleita soluja, sitä nopeampaa paranemista.
Kolmanneksi olisi sitten vielä koho. Kun jalka kohotetaan sydämmen yläpuolelle se estää veren ja kuona-aineiden valumista vamma kohtaan. Se siis on tärkeä heti ensinmäisinä asioina kompression kanssa. Kohossa on kuitenkin vielä se puoli että se myös nopeuttaa paranemista, koska se autaa laskimoita veren ja kuona-aineiden kuljetuksessa pois vammasta. Kohoa pitäisikin siis pitää niin ensiavussa kuin myös paranemis vaiheessa.
 |
| Kuten instassa jo eilen julistin niin KKK ei siis tarkoita Koria Kylmää Kaljaa.. |
Tässä tapauksessa kun on kyse vain iskusta niin kuntoutus on lähinnä turvotuksen poistamista sekä jalalla mahdollisimman paljon liikkumista jotta kuona-aineet pumppautuisivat pois.
perjantai 13. syyskuuta 2013
Kahvakuulaa ja kipuilua
Mukavasti on päässyt tällä viikolla taas treeneihin kiinni, viime viikon sairastelun jälkeen. Tällä hetkellä näyttää että viikosta kehkeytyy mukava ja ehjä harjoitusviikko. Viikkohan alkoi maanantain lenkillä josta olenkin jo vähän kirjoitellut ja tiistaina homma jatkui pelin muodossa.
Erittäin hienoja tapahtumia kyllä osuu välillä näin syksyisin kohdille jalkapallon saralla, vai miltä kuulostaa iltavalaistu nurmikenttä, hyvä vastustaja, oma peli sujuu, katsomossa yli 400 henkeä ja vastustajan fanit jotka pitämät meteliä rumpujen säestyksellä koko 90minuuttia, parin ratsupoliisin vartiodessa taustalla.
Luulenpa että jalkapallo fanaatikoille tuo yhdistelmä kyllä kertoo melko hyvin mistä tiistaina oli kyse. Harmi vain että oma hyvä pelaaminen loppui 5minuuttia ennen loppua pohkeiden totaali kramppiin ja pelistäkään ei jäänyt joukkueella ihan hyvästä pelistä huolimatta pisteitä taskuun. Toisaalta ei hirveästi tällä kerta häviö harmittanut, koska vastustaja oli laadukas, tunnelma enemän kuin kohdallaan ja oma pelaaminen hyvää.
Keskiviikkona sitten oli palauttavien juttujen vuoro ja paljoa ei voinut arpoa että mitä tekisi kun työvuoron keskellä lukee että pitäisi käydä ohjaamassa kahvakuula tunti. Kahvakuula ohjelman ohjaus ja suoritus oli siis keskiviikkona vuorossa ja tänään on ruvennut tulemaan jo ihan mukavia merkkejä treenin uppoamisesta. Näitä erilaisia ryhmiä pitäisi nyt ruveta duunissa tekemään tuollaisella löysällä 1ohjaus joka toinen viikko rytmillä. Ihan kivaa vaihtelua kyllä..
Ohjelma oli aikalailla tuollainen koko kropan ohjelma joskin jaloille siinä vähän tuppaa enemmän hommia tulemaan. Lähentäjät + koko taka-akseli eli takareidet, pakarat ja selkä näyttäisi ainakin saaneen vähän löylyä osakseen.
Tänään ohjelmassa olisi taas sitten jalkapallon treenaamista ja tarkemmin lauantain peliin valmistavaa treeniä. Varmaan 1h15min about kestoa ja pallon kanssa paljon kosketuksia ja jalkoja herätteleviä teräviä juoksuja luvassa.
Puujalka joka tuohon reiteen tuli reilu viikko sitten on taas keksinyt valuttaa verta ja muuta mömmöä osuma kohdasta polveen. Tämä ilmenee sillä että välillä liikkelle lähtiessä, kun jalka on ollut jonkin aikaa paikallaan, tulee polveen hetkeksi ikävää särkyä ja kipua. Yöllä tämä on ehkä pahimillaan koska pitkän paikallaan olon jälkeen kun vaihtaa asentoa on kipu kaikista kovin.
Kinesioteippiähän tuossa reidessä on ollut jo jonkin aikaa mutta pitää varmaankin hiukan lisätä sitä myös tuonne alemmas polven tienoille jos se vähän, henkisesti tai oikeasti, auttaisi nesteiden poistumista.
Ja hei muistakaa näpytellä instagrammin Polkujenkuluttaja jotta pääsette näkemään reaaliaikaisia kuvapäivityksiä keskeltä arkea ja juhlaa. :)
Erittäin hienoja tapahtumia kyllä osuu välillä näin syksyisin kohdille jalkapallon saralla, vai miltä kuulostaa iltavalaistu nurmikenttä, hyvä vastustaja, oma peli sujuu, katsomossa yli 400 henkeä ja vastustajan fanit jotka pitämät meteliä rumpujen säestyksellä koko 90minuuttia, parin ratsupoliisin vartiodessa taustalla.
Luulenpa että jalkapallo fanaatikoille tuo yhdistelmä kyllä kertoo melko hyvin mistä tiistaina oli kyse. Harmi vain että oma hyvä pelaaminen loppui 5minuuttia ennen loppua pohkeiden totaali kramppiin ja pelistäkään ei jäänyt joukkueella ihan hyvästä pelistä huolimatta pisteitä taskuun. Toisaalta ei hirveästi tällä kerta häviö harmittanut, koska vastustaja oli laadukas, tunnelma enemän kuin kohdallaan ja oma pelaaminen hyvää.
Keskiviikkona sitten oli palauttavien juttujen vuoro ja paljoa ei voinut arpoa että mitä tekisi kun työvuoron keskellä lukee että pitäisi käydä ohjaamassa kahvakuula tunti. Kahvakuula ohjelman ohjaus ja suoritus oli siis keskiviikkona vuorossa ja tänään on ruvennut tulemaan jo ihan mukavia merkkejä treenin uppoamisesta. Näitä erilaisia ryhmiä pitäisi nyt ruveta duunissa tekemään tuollaisella löysällä 1ohjaus joka toinen viikko rytmillä. Ihan kivaa vaihtelua kyllä..
Ohjelma oli aikalailla tuollainen koko kropan ohjelma joskin jaloille siinä vähän tuppaa enemmän hommia tulemaan. Lähentäjät + koko taka-akseli eli takareidet, pakarat ja selkä näyttäisi ainakin saaneen vähän löylyä osakseen.
Tänään ohjelmassa olisi taas sitten jalkapallon treenaamista ja tarkemmin lauantain peliin valmistavaa treeniä. Varmaan 1h15min about kestoa ja pallon kanssa paljon kosketuksia ja jalkoja herätteleviä teräviä juoksuja luvassa.
Puujalka joka tuohon reiteen tuli reilu viikko sitten on taas keksinyt valuttaa verta ja muuta mömmöä osuma kohdasta polveen. Tämä ilmenee sillä että välillä liikkelle lähtiessä, kun jalka on ollut jonkin aikaa paikallaan, tulee polveen hetkeksi ikävää särkyä ja kipua. Yöllä tämä on ehkä pahimillaan koska pitkän paikallaan olon jälkeen kun vaihtaa asentoa on kipu kaikista kovin.
Kinesioteippiähän tuossa reidessä on ollut jo jonkin aikaa mutta pitää varmaankin hiukan lisätä sitä myös tuonne alemmas polven tienoille jos se vähän, henkisesti tai oikeasti, auttaisi nesteiden poistumista.
Ja hei muistakaa näpytellä instagrammin Polkujenkuluttaja jotta pääsette näkemään reaaliaikaisia kuvapäivityksiä keskeltä arkea ja juhlaa. :)
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Penikkatauti, mikä se on?
Penikat ovat nyt viime viikkoina ilmoiteleet itsestään johtuen siitä että paljon on jouduttu treenaamaan kovalla ja epätasaisella kentällä. Penikkavaivat on itselle tosi harvinaisia mutta nyt kyllä vähän tuntuu. Itse treenin aikana tuota ei huomaa mutta alku ja loppuverryttelyissä kyllä.
Tunne on sääriluiden sisäsivuilla, niin kuin yleensäkkin ja suht alhaalla. Molemmissa jaloissa samassa paikassa.
Mikäs tämä penikkatauti sitten oikein on?
Penikkatautihan on lihaskalvon ärsytys/tulehdus tila joka aiheutuu paineesta joka taas aiheutuu siitä että lihaskalvoissa ei ole tarpeeksi tilaa lihaksille. Vaiva voi tulla myös muualle kuin sääriin, mutta on suhteellisen harvinainen muualla. Sääressä kun ei ole yhtä tarkkaa tuntemusta rasitukselle ja ovat jonkinlaisella rasituksessa treenien ulkopuolellakin.
Kovalla ja tyhmällä treenaamisella penikkataudin voisi siis saada vaikka olkavarteen, mutta siellä tuntemuksia tulee jo paljon aikasemmin toisin kuin sääressä, jossa tuntemukset tulevat kun tilanne on jo päällä.
Yleensähän penikkatauti iskee keväisin. Lähdetään innoissaan juoksemaan totutusta kovempia määriä ja yleensä vielä asfaltille koska se on ensinmäisenä sulanut talven jäljiltä.
Kun juoksu määrät kasvavat rupeavat pohkeen ja säären lihakset treenautumaan ja kasvamaan. Jo muutamasta viikosta pariin kuukauteen aktiivista juoksua voi kasvattaa lihasta niin paljon että kalvo rupeaa käymään pieneksi. Aina kuitenkin tarvitaan jokin tekijä mikä lisää rasitusta pohkeiden alueella. Yleensä se on jo itsessään lisääntynyt juoksun määrä, mutta kenkä muutoset, asentovirheet tai raskaat maastotkin toimivat.
No eikös se lihaskalvo sitten mukaudu?
No mukautuu mutta valitettavasti tuskallisen hitaasti. Puhutaan useista kuukausista jopa puolesta vuodesta. Eli jos keväällä tulee kunnon oireet niin ei hätää talven tullessa ne voivat olla poissa. :D
Luennoitseva lääkäri puhuikin aivosairaudesta kun puhe oli penikoista. Oma vika ja omaa tyhmyyttä kuulemma, sanoisin kuitenkin itse että asia on enemmänkin tietämättömyyttä.
Lihaskalvoja pitäisi siis alkaa valmistamaan tuleviin rasituksiin jo kuukausia ennen nousevaa rasitusta lihaksistossa. Kun kalvoja on saatu auki ja elastisemmiksi voidaan jalkoihin puskea lisää lihasta sitten ihan huoletta.
Mitä pitäisi sitten tehdä jos vaivat ovat olemassa?
Rasituksien jälkeen pitäisi aina antaa kylmää. Rasituksen tasoa olisi suositeltavaa selvästi tiputtaa ja karsittava kaikki erityisen raskaat asiat pois, kuten juoksemiset erittäin pehmeissä tai epätasaisissa maastoissa. Jos pitäisi valita jokin maasto olisi se varmaankin hiekkatie, koska asfaltti on liian kova ja pehmeä pururata liian pehmeä.
Pohkeen alueen ja säären venyttelyä ja hierontaa, mielellään kylmän kanssa, olisi myöskin annettava jaloille säännöllisesti jotta vaivat helpottaisivat.
Kylmä vähentää ärsytystä alueella ja poistaa kipua. Hieronnat ja venyttely taas avaavat lihaksia sekä lihaskalvoja.
Lihaskalvot ovat vain vaiva paikkaa isompi kokonaisuus eli hoidoissa olisi tärkeää aina hoitaa ainakin koko säären ja pohkeen alue sekä mielellään myös reisiäkin.
Ihan normaali hieroja pystyy tekemään jo paljon niin valmistavassa kuin hoitovaiheessa ja nykyään on myös ihan lihaskalvoihin perustuvaa käsittelyä joka on myös suositeltavaa. Itse hoitona sitten venyttelyt, kylmät sekä järjen mukana pitäminen kun rasituksen tasoa nostetaan.
Itsekkin taistelen alkavia vaivoja vastaan, kylmällä ja erilaisilla käsittelyillä. Venyttelyä, kevyttä jumppaa, palauttelevia treeneja, pilates rullaa sekä omilla käsillä tahtävää manuaalista terapiaa eli hierontaa.
Tunne on sääriluiden sisäsivuilla, niin kuin yleensäkkin ja suht alhaalla. Molemmissa jaloissa samassa paikassa.
Mikäs tämä penikkatauti sitten oikein on?
Penikkatautihan on lihaskalvon ärsytys/tulehdus tila joka aiheutuu paineesta joka taas aiheutuu siitä että lihaskalvoissa ei ole tarpeeksi tilaa lihaksille. Vaiva voi tulla myös muualle kuin sääriin, mutta on suhteellisen harvinainen muualla. Sääressä kun ei ole yhtä tarkkaa tuntemusta rasitukselle ja ovat jonkinlaisella rasituksessa treenien ulkopuolellakin.
Kovalla ja tyhmällä treenaamisella penikkataudin voisi siis saada vaikka olkavarteen, mutta siellä tuntemuksia tulee jo paljon aikasemmin toisin kuin sääressä, jossa tuntemukset tulevat kun tilanne on jo päällä.
Yleensähän penikkatauti iskee keväisin. Lähdetään innoissaan juoksemaan totutusta kovempia määriä ja yleensä vielä asfaltille koska se on ensinmäisenä sulanut talven jäljiltä.
Kun juoksu määrät kasvavat rupeavat pohkeen ja säären lihakset treenautumaan ja kasvamaan. Jo muutamasta viikosta pariin kuukauteen aktiivista juoksua voi kasvattaa lihasta niin paljon että kalvo rupeaa käymään pieneksi. Aina kuitenkin tarvitaan jokin tekijä mikä lisää rasitusta pohkeiden alueella. Yleensä se on jo itsessään lisääntynyt juoksun määrä, mutta kenkä muutoset, asentovirheet tai raskaat maastotkin toimivat.
No eikös se lihaskalvo sitten mukaudu?
No mukautuu mutta valitettavasti tuskallisen hitaasti. Puhutaan useista kuukausista jopa puolesta vuodesta. Eli jos keväällä tulee kunnon oireet niin ei hätää talven tullessa ne voivat olla poissa. :D
Luennoitseva lääkäri puhuikin aivosairaudesta kun puhe oli penikoista. Oma vika ja omaa tyhmyyttä kuulemma, sanoisin kuitenkin itse että asia on enemmänkin tietämättömyyttä.
Lihaskalvoja pitäisi siis alkaa valmistamaan tuleviin rasituksiin jo kuukausia ennen nousevaa rasitusta lihaksistossa. Kun kalvoja on saatu auki ja elastisemmiksi voidaan jalkoihin puskea lisää lihasta sitten ihan huoletta.
Mitä pitäisi sitten tehdä jos vaivat ovat olemassa?
Rasituksien jälkeen pitäisi aina antaa kylmää. Rasituksen tasoa olisi suositeltavaa selvästi tiputtaa ja karsittava kaikki erityisen raskaat asiat pois, kuten juoksemiset erittäin pehmeissä tai epätasaisissa maastoissa. Jos pitäisi valita jokin maasto olisi se varmaankin hiekkatie, koska asfaltti on liian kova ja pehmeä pururata liian pehmeä.
Pohkeen alueen ja säären venyttelyä ja hierontaa, mielellään kylmän kanssa, olisi myöskin annettava jaloille säännöllisesti jotta vaivat helpottaisivat.
Kylmä vähentää ärsytystä alueella ja poistaa kipua. Hieronnat ja venyttely taas avaavat lihaksia sekä lihaskalvoja.
Lihaskalvot ovat vain vaiva paikkaa isompi kokonaisuus eli hoidoissa olisi tärkeää aina hoitaa ainakin koko säären ja pohkeen alue sekä mielellään myös reisiäkin.
Ihan normaali hieroja pystyy tekemään jo paljon niin valmistavassa kuin hoitovaiheessa ja nykyään on myös ihan lihaskalvoihin perustuvaa käsittelyä joka on myös suositeltavaa. Itse hoitona sitten venyttelyt, kylmät sekä järjen mukana pitäminen kun rasituksen tasoa nostetaan.
Itsekkin taistelen alkavia vaivoja vastaan, kylmällä ja erilaisilla käsittelyillä. Venyttelyä, kevyttä jumppaa, palauttelevia treeneja, pilates rullaa sekä omilla käsillä tahtävää manuaalista terapiaa eli hierontaa.
perjantai 24. toukokuuta 2013
Miksi Kramppaa ja miten sitä ehkäistään?
Viime keskiviikon pelissä taas vähän ikävänkin tuttuja oireita, nimittäin pohkeiden kramppaamista. Joskus nuorempana tuo oli melkein tapa eikä poikkeus mutta nyt olen päässyt aika mukavasti tuosta eroon. Nyt kuitenkin märkä ja totuttua pehmeämpi kenttä, yhdistettynä kovaan pohkeiden rasitukseen sai krampit aikaan. Onneksi pysyivät sen verran kuitenkin auki että viimeiset vajaa 10min pystyi kentällä suoriutumaan kunnialla.
Ajattelinkin nyt että kertoilisin kamppaamisesta ja sein syistä vähän tarkemmin kun itse taphtumakin on tuoreessa muistissa. Vähän niin kuin tein joskus taannoin puujalastakin..
Mitä kramppaaminen siis on?
Krampissa kyseinen lihas tai sen osa jää jännitykseen vaikka lihaksen pitäisi rentoutua. Väkisin jännittyminen aiheuttaa kipua. Mitä isompi lihas kramppaa niin sitä ikävämmältä kramppi yleensä tuntuu.
Mitä krampissa oikein tapahtuu?
Lihas tosiaan jää jännitykseen, eli tarkemmin sanottuna lihaksessa olevat filamentit jäävät jumiin. Normaalissa tilanteessa filamentit ovat hiukan lomittain ja kun lihas jännitetään, ne tarrautuvat yhteen ja liikkuvat enemmän ja tiukemmin yhteen. Tämän seurauksena lihaksen pituus vähenee eli lihas supistuu. Krampin iskiessä filamentit eivät enää vapaudukaan toisistaan yhtä tehokkaasti kuin normaalisti, vaan osa jää jumiin supistus-asentoon.
Kun lihasta jaotellaan osiin ovat filamentit pienimpiä lihaksen osia. Jos lähdetään isosta pieneen päin niin lihas sisältää lihassyykimppuja jotka sisältävät lihassyitä. Lihassyy taas koostuu näistä toistuvassa kaavassa olevista aktiini- ja myosiinifilamenteista. Koska filamentit ovat säännöllisen kaavan mukaan järjestäytyneet voivat ne liukua toistensa lomaan.
Mikä tämän aiheuttaa?
Aivan tarkkaa ja aukotonta selitystä kramppaamiselle ei ole saatu tutkittua. On kuitenkin muutamia asioita joilla on huomattu olevan vaikutusta asiaan.
Harjoittelu: Lihas kramppaa yleensä kovien suoristusten aikana tai niiden jälkeen. Yleensä siis lihaksisto joutuu sellaiselle rasitukselle mihin se ei ole tarpeeksi tottunut. Kilpailut, ottelut sekä kovat harjoitukset.
Nesteytys: Yleensä krampin aiheuttavat suoritukset ovat pitkä kestoisia, jolloin nestettä kuluu paljon. Kroppa kuivuu ja lihakset eivät tästä kiittele.
Ravinto: Magnesium, Kalsium, Suolat ja Sokerit. Siinä asioita jotka eivät ainakaan suurenna kramppaamisen riskiä. Magnesium ja Kalsium vaikuttavat filamenttien liikkuvuuteen ja toistensa lomassa liukumiseen.
On myös teorioita joissa kramppaamiseen voisi olla osa syynä hermostolliset asiat.
Kun lihas väsyy, väsyy myös hermosto järjestelmä pikkuhiljaa. Kropan ravinto varannon kuutetaan minimiin jolloin kropasta katoaa myös luonnollisesti glukoosi eli sokeri. Ihmisen aivot ja hermosto käyttää glukoosia polttoaineena joten sen väheneminen kropassa voi aiheuttaa hermostolle enegian saannin vähyyttä.
Tämä ravinnon vähyys ja pitkä kulutus johtaa siihen että väsynyt lihas ei saa otetuksi hermoston käskyjä yhtä hyvin vastaan kuin `fressi` lihas ja että hermoston väliaineet kuluvat enemmän kuin niitä ehditään tuottamaan, jonka seurauksena hermoston signaalien voimakkuus heikkenee.
Hermoston käskyjen heikkeneminen + lihaksen huonompi vastaanottavuus = Reilusti heikentynyt ja epätarkempi lihastyö.
Pitää kuitenkin muistaa että yleensä kramppaamiset eivät ole yhden asian summa, vaan jos niitä ilmenee tasaisin väliajoin niin pitäisi miettiä ja tarttua moneen asiaan, ongelman korjaamiseksi. Huolehtia nesteytyksestä, pitää lihakset vetreinä ja palautuneina, treenata lihasten kestävyyttä ja muistaa monipuolinen ja tarpeellisen suuri ravinnon saanti.
Ajattelinkin nyt että kertoilisin kamppaamisesta ja sein syistä vähän tarkemmin kun itse taphtumakin on tuoreessa muistissa. Vähän niin kuin tein joskus taannoin puujalastakin..
Mitä kramppaaminen siis on?
Krampissa kyseinen lihas tai sen osa jää jännitykseen vaikka lihaksen pitäisi rentoutua. Väkisin jännittyminen aiheuttaa kipua. Mitä isompi lihas kramppaa niin sitä ikävämmältä kramppi yleensä tuntuu.
Mitä krampissa oikein tapahtuu?
Lihas tosiaan jää jännitykseen, eli tarkemmin sanottuna lihaksessa olevat filamentit jäävät jumiin. Normaalissa tilanteessa filamentit ovat hiukan lomittain ja kun lihas jännitetään, ne tarrautuvat yhteen ja liikkuvat enemmän ja tiukemmin yhteen. Tämän seurauksena lihaksen pituus vähenee eli lihas supistuu. Krampin iskiessä filamentit eivät enää vapaudukaan toisistaan yhtä tehokkaasti kuin normaalisti, vaan osa jää jumiin supistus-asentoon.
 |
| solunetti.fi |
Filamentit toiminnassa
Mitä nämä filamentit ovat? Kun lihasta jaotellaan osiin ovat filamentit pienimpiä lihaksen osia. Jos lähdetään isosta pieneen päin niin lihas sisältää lihassyykimppuja jotka sisältävät lihassyitä. Lihassyy taas koostuu näistä toistuvassa kaavassa olevista aktiini- ja myosiinifilamenteista. Koska filamentit ovat säännöllisen kaavan mukaan järjestäytyneet voivat ne liukua toistensa lomaan.
Mikä tämän aiheuttaa?
Aivan tarkkaa ja aukotonta selitystä kramppaamiselle ei ole saatu tutkittua. On kuitenkin muutamia asioita joilla on huomattu olevan vaikutusta asiaan.
Harjoittelu: Lihas kramppaa yleensä kovien suoristusten aikana tai niiden jälkeen. Yleensä siis lihaksisto joutuu sellaiselle rasitukselle mihin se ei ole tarpeeksi tottunut. Kilpailut, ottelut sekä kovat harjoitukset.
Nesteytys: Yleensä krampin aiheuttavat suoritukset ovat pitkä kestoisia, jolloin nestettä kuluu paljon. Kroppa kuivuu ja lihakset eivät tästä kiittele.
Ravinto: Magnesium, Kalsium, Suolat ja Sokerit. Siinä asioita jotka eivät ainakaan suurenna kramppaamisen riskiä. Magnesium ja Kalsium vaikuttavat filamenttien liikkuvuuteen ja toistensa lomassa liukumiseen.
 |
| solunetti.fi |
Lihaksen rakenne
Kun lihas väsyy, väsyy myös hermosto järjestelmä pikkuhiljaa. Kropan ravinto varannon kuutetaan minimiin jolloin kropasta katoaa myös luonnollisesti glukoosi eli sokeri. Ihmisen aivot ja hermosto käyttää glukoosia polttoaineena joten sen väheneminen kropassa voi aiheuttaa hermostolle enegian saannin vähyyttä.
Tämä ravinnon vähyys ja pitkä kulutus johtaa siihen että väsynyt lihas ei saa otetuksi hermoston käskyjä yhtä hyvin vastaan kuin `fressi` lihas ja että hermoston väliaineet kuluvat enemmän kuin niitä ehditään tuottamaan, jonka seurauksena hermoston signaalien voimakkuus heikkenee.
Hermoston käskyjen heikkeneminen + lihaksen huonompi vastaanottavuus = Reilusti heikentynyt ja epätarkempi lihastyö.
Pitää kuitenkin muistaa että yleensä kramppaamiset eivät ole yhden asian summa, vaan jos niitä ilmenee tasaisin väliajoin niin pitäisi miettiä ja tarttua moneen asiaan, ongelman korjaamiseksi. Huolehtia nesteytyksestä, pitää lihakset vetreinä ja palautuneina, treenata lihasten kestävyyttä ja muistaa monipuolinen ja tarpeellisen suuri ravinnon saanti.
perjantai 12. huhtikuuta 2013
Vapaa viikonloppu, pakosta
Sellainen tuli nyt eteen. Torstain treeneissä tuli outoa tunnetta oikeaan etureiteen/ lonkankoukistajaan ja kipu sitten tapansa mukaisesti vähän lisääntyi illalla treenien jälkeen. Tämän päivän treenit menikin sitten kenttää ympäri hölkkäillessä sekä jumppaa ja kuntopiiriä tehdessä, samalla kun muut treenasivat kunnolla. Juostahan tuolla pystyy mutta kovavenytys tai lonkan koukistus loppuun asti tuo kipua.
Kyllähän tuon tunteen kanssa voisi jopa treenata varsinkin kun kipu laantuu kun kroppa lämpenee, mutta eipä paljon turhempaa voisi olla kun että itsensä nyt rikkoisi pari viikkoa ennen kauden alkamista.
Siksi siis kevennetyt treenit tänään ja viikonloppu lepoa, vaikka sunnuntaille olisi merkitty treenipeli.
Maanantaina toivottavasti pääsisi treenaamaan ihan kunnolla muiden mukana.
Treeninä tein siis tänään tosi kevyen 1h 30min kestäneen treenin. Löysää hölkkäilyä johon aina kuntopiiriä hetki väliin jonka jälkeen taas hölkälle. Loppuun kiersin yhden vauhdikkaamman kenttä kierroksen ja vielä 5 rennon vauhdikasta vetoa käännöksellä.
Vedot olivat kenttä leveys suunnassa edes takaisin ja palautus oli aina yhden poikittaisen mitan kävely. Metreissä varmaan aika lähellä tälläistä kaavaa:
Veto 45m+45m, kävely 45m, veto 45m+45m...
Tätä toistettiin sen verran että molempia saatiin 5kertaa täyteen.
Nyt jalka taas vähän ilmoittelee itsestään niin kuin eilenkin, joten ei ole varmaankaan huono juttu pitää koko viikonloppua vapaana.
Viikonloppuna on kyllä muuten tekemistä koska muuttoon liittyvää pakkaamista pitää tehdä ja käydä myöskin hakemassa vähän remontti tarvikkeita koska sunnuntaina iltapäivällä napsahtaa kätöseen uuden kämpän avaimet. Ja niin, niitä koulu juttujakin pitää vissiinkin tehdä. ;)
Kyllähän tuon tunteen kanssa voisi jopa treenata varsinkin kun kipu laantuu kun kroppa lämpenee, mutta eipä paljon turhempaa voisi olla kun että itsensä nyt rikkoisi pari viikkoa ennen kauden alkamista.
Siksi siis kevennetyt treenit tänään ja viikonloppu lepoa, vaikka sunnuntaille olisi merkitty treenipeli.
Maanantaina toivottavasti pääsisi treenaamaan ihan kunnolla muiden mukana.
Treeninä tein siis tänään tosi kevyen 1h 30min kestäneen treenin. Löysää hölkkäilyä johon aina kuntopiiriä hetki väliin jonka jälkeen taas hölkälle. Loppuun kiersin yhden vauhdikkaamman kenttä kierroksen ja vielä 5 rennon vauhdikasta vetoa käännöksellä.
Vedot olivat kenttä leveys suunnassa edes takaisin ja palautus oli aina yhden poikittaisen mitan kävely. Metreissä varmaan aika lähellä tälläistä kaavaa:
Veto 45m+45m, kävely 45m, veto 45m+45m...
Tätä toistettiin sen verran että molempia saatiin 5kertaa täyteen.
Nyt jalka taas vähän ilmoittelee itsestään niin kuin eilenkin, joten ei ole varmaankaan huono juttu pitää koko viikonloppua vapaana.
Viikonloppuna on kyllä muuten tekemistä koska muuttoon liittyvää pakkaamista pitää tehdä ja käydä myöskin hakemassa vähän remontti tarvikkeita koska sunnuntaina iltapäivällä napsahtaa kätöseen uuden kämpän avaimet. Ja niin, niitä koulu juttujakin pitää vissiinkin tehdä. ;)
lauantai 23. helmikuuta 2013
Tulehdusta, raamattua ja tulevaa hiihtolomaa
Mitä mitä, se on jo lauantai. Huhhuh, taas meni kouluviikko kyllä sellaisella vauhdilla ohi ettei mitään rajaa. Olen saanut jo ensimmäiset opintopisteeni ja ekan tenttini läpi. Opintopisteet ovat tulleet siis tottakai hyväksiluvuista ja niitä pitäisi metsästää vielä vähän lisää.
Fysiologian tentti meni läpi, mutta sitä varmaan kuitenkin käyn vielä korottamassa, koska vetäisin yhden tehtävän oikein kunnolla metsään. Luetaan ens kerralla mitä oikeasti kysytään.!
Treenit on mennyt aikalailla joukkueen treenien mukaisesti ja määrät jäävät suht alhaisiksi eli neljään tapahtumaan tällä viikolla.
Olen pienessä lenkki kiellossa. Kiellon olen tosin itse itselleni asettanut, mutta kuitenkin. Vasemman jalan semimenbranosus ja tendinesus lihasten kiinnitys kohdan tienoilla on ollut kipuilua ja vetäisinkin siihen jo 5päivän tulehdes kuurin joka on nyt sitten vielä jatkunut pelkällä voltarenilla toiset 5päivää päälle. Treenin on pystynyt kuitenkin vetämään läpi mutta mitään ylimmääräistä lenkkiä en siis kuitenkaan viitsi lähteä juoksemaan.
Ensi viikko olisi joukkueen treeneistä kokonaan vapaata, joten pitääkin hiukan miettiä että minkälaisella ohjelmalla sen veisi läpi. Jotain pitäisi kyllä treenata mutta tuon jalan oireet pitäisi saada kyllä myös ensi viikon aikana pois. Täyttä lomaa itselläni ei ole koska töitä pitää tehdä ja koulujuttujakin samalla. Ei ole kuitenkaan viime viikon maanantain ja keskiviikon tyylisiä aamu kahdeksasta ilta yhdeksään päiviä.
Tämän viikon viimeinen treeni on ohjelmassa tänään kun matkustetaan pääkaupunkiseudulle pelaamaan tämän kauden ensimäinen virallinen peli. Suomen cupilla nyt siis aloitellaan, koska sarjahan alkaa vasta hiukan ennen toukokuuta.
Fysiologian tentti meni läpi, mutta sitä varmaan kuitenkin käyn vielä korottamassa, koska vetäisin yhden tehtävän oikein kunnolla metsään. Luetaan ens kerralla mitä oikeasti kysytään.!
 |
| Oma "pikku" raamattuni saapui |
Olen pienessä lenkki kiellossa. Kiellon olen tosin itse itselleni asettanut, mutta kuitenkin. Vasemman jalan semimenbranosus ja tendinesus lihasten kiinnitys kohdan tienoilla on ollut kipuilua ja vetäisinkin siihen jo 5päivän tulehdes kuurin joka on nyt sitten vielä jatkunut pelkällä voltarenilla toiset 5päivää päälle. Treenin on pystynyt kuitenkin vetämään läpi mutta mitään ylimmääräistä lenkkiä en siis kuitenkaan viitsi lähteä juoksemaan.
Ensi viikko olisi joukkueen treeneistä kokonaan vapaata, joten pitääkin hiukan miettiä että minkälaisella ohjelmalla sen veisi läpi. Jotain pitäisi kyllä treenata mutta tuon jalan oireet pitäisi saada kyllä myös ensi viikon aikana pois. Täyttä lomaa itselläni ei ole koska töitä pitää tehdä ja koulujuttujakin samalla. Ei ole kuitenkaan viime viikon maanantain ja keskiviikon tyylisiä aamu kahdeksasta ilta yhdeksään päiviä.
 |
| Se mitä et löydä niin sitä et tarvitse |
maanantai 17. joulukuuta 2012
Vika sali hetkeen ja tän hetken vaivat
Tänään siis viimeinen sali tästä kahden kuukauden putkesta. Tämä viikko mennään joukkueen treenien ja juoksun merkeissä jonka jälkeen siirrytään joulutauolle.
Ajattelin tänään vetäistä tuollaisen teen mitä huvittaa päivän. Aikaa tosin olisi voinut olla vähän enemmän sillä nyt sitä oli tasan tunti siitä kun sisään astuin siihen että piti astua ulos. Kyllä siinä silti ihan kivan treenin teki, vaikkakaan mitään maratooni treeniä ei voinut tehdä. Keskivartalon tekeminen jotenkin tökkii ja unohdin salilla mavenkin kokonaan, vaikka sitä kyllä vähän suunnittelin, joten treenistä tuli vähän tollanen jalka, käsi, selkä seko sekotus..
Alottelin parin minuutin fillaroinnilla josta siirryin tekemään 1x15 sarjat suljettuihin reisilaitteisiin ja pohjeprässiin.
Lämpöjen jälkeen siirryin kyykkäämään, jossa aloittelin kevyesti 50kg 2x6 sarjat tehden. Sen jälkeen sitten toiset 2x6 mutta 70kg. Painot on tosiaan kaikissa se mitä lisään, eli jos haluaa koko romun painon, niin lisää 20kg tangon noihin mun ilmoittamiin lukuihin.
Onko viralliset painon-nosto tulokset aina sellaisia että niissä on tangon painot ja kaikki mukana??
Kyykkyjen jälkeen tein kaks sarjaa penkkiä. Suht kapealla apinaotteella 1x10 30kg ja 1x5 40kg.
Prässi 1x6 150kg ja 2x6 190kg.
Sitten seilasinkin käsipainojen luo ja tein yhden kympin setin kulmasoutua 20kg käsipainoilla, josta siirryin tekemään laitteeseen rear deltoideuksia 2x10 10kg per puoli.
Laite treenaa kylläkin myös rhombbareita jonka takia sitä teen.
Viimeisenä viralisena liikkeenä sitten 1x max myötäote leukoja. Meni mukavan kevysti ja ajattelinkin että saan 10vedeltyä, mutta sitten 8 jälkeen jostain syystä stoppasin itteni ala-asentoon ja sinne jäätiin. Uskon (uskottelen) vahvasti että olisin ainakin 9 saanu ehkä jopa 9 ja puol. ;)
En kyllä muista että noin kevyeltä olisi noi leuat ennen tuntunut.. Olenkohan kehittynyt?? Tuskin..
Sitten vähän pilates rullaa jaloille ja koska aikaa oli pari minuuttia vielä sen jälkeen niin käytin sen soutulaitteessa.
Sitten nopeasti suihkuun ja kohti töitä.
 | |
| Jep juuri siellä se vaiva on. |
Kuva: physio-pedia.com
`Sattuu kun teen näin..` `No älä tee niin.!`
Toinen vaiva on vasen kyynärpää joka kipuilee. Tuo napsuu ja paukkuu kun tietynlaista venytystä tekee ja kyynärvarren lihakset on niin pirun tiukassa että ne tod. näk. aiheuttavat tuonkin.
Pitää ottaa nyt jouluna vähän hoitoa sille. Juoluna siksi että kun omia kyynärvarsia hoitaa niin niillä ei kyllä mun töitä pysty samaan aikaan tekemään. Voimat katoaa ja kipu sekä tuska on sen verran valtava.
Ammattitauteja tuo siis.
Hartiat on tiukat ja keskiselkä on vähän jäykkä, mutta noi on normi juttuja. Niiden kanssa kyllä elää kun vähän liikkuu ja venyttelee. Tietysti melkein kaikki kropan lihakset tarvitsisivat vähän lisää liikkuvuutta, mutta valitettavasti niihin ei voi enää aivan valtavasti vaikuttaa, vaan pitää pitää (pitää pitää :) ) ne nykyisellään, eikä antaa mennä enää yhtään pahemaksi.
tiistai 28. elokuuta 2012
Hirven kanssa kasvokkain
Kotiin on selviydytty ja mummolan remontti on edistynyt. Oli ihan mukavaa vaihtelua viettää lomaa myös muuallakin kuin kotimaisemissa, vaikka päivät menikin suureltaosin remonttia tehdessä eikä esimerkiksi kalassa.
Kyllä sitä tottakai ehti myös lomailemaan ja ennen kaikkea kerrostaloasuja pääsi pitkästä aikaa kunnon puusaunaan. Luksusta..
Matkaa isovanhemmille on sellainen vajaat 3tuntia, mutta menomatka taittui kahdessa ja puolessa koska pääsi lauantai iltana ajamaan suht tyhjällä tiellä ja omaan tahtiin. Rajoitusten mukaan siis tottakai, köh köh..
Sunnuntai aamu - päivä meni remonttia tehdessä eli tarkemmin maalatessa ja erinäisiä asioita kannellessa. Ilta meni ihan vain rentoutuessa ja saunoessa.
Maanantai alkoi taas remontilla. Päivällisen jälkeen suuntasin läheiseen metsään kävelemään ja samoamaan, kun aurinkokin sattui paistamaan.
Metsässä oli tehty suht suuria hakkuu töitä, joten parin sadan metrin mittaisia hakkuualueita oli aina säännöllisin väliajoin. Bongasin jo suht pian tod. näk. hirven jätöksiä ja karhun jätöksiä maassa ja rupesinkin ajattelemaan kuinka hienoa olisi nähdä hirvi sellaisen mukavan etäisyyden päästä. Karhua en kuitenkaan toivonut näkeväni ;)
Kuljin vastatuuleen ja tähyilin tasaisin väliajoin ympärilleni, mutta en nähnyt muuta kuin kaatuneita kantoja jotka näyttivät aina enemmän tai vähemmän hirveltä tai karhulta. Samoilin sellaisen tunnin hakkuualueilla ja umpi metsässä kunnes tajusin että en olekkaan ihan varma missä olen ja että voisi lähteä pikkuhiljaa takaisinpäin. Otin huonolla suuntavaistolla suunnan ja lähdin tarpomaan `takaisin päin`. Hetken tarvottua tupsahdin yhden hakkuualeaan reunaan ja juuri kun olin päässyt pienen rinteen puoleenväliin niin huomasin että vasemmalla näkyvässä kannossa on oudon väriset juuret. Siinä vaiheessa kun nämä `juuret` liikahtivat niin tajusin että kappas vain hirvihän se siellä. Etäisyyttä oli sellaiset mukavat 100m. Siihen sitten jäädyin paikalleni ja puhelinta taskusta kaivamaan.
100m on kuitenkin puhelimelle liikkaa joten kuvissa ja videoissa näkyy vain musta piste, jos osaa oikeaan paikkaan katsoa. Kymmenisen minuuttia hirven safkaamista seurasin, kunnes se taisi mut haistaa ja jolkotteli Kaupin kevyellä askeleella takaisin metsään.
Minä lähdin innoissani siitä sitten toiseen suuntaan. Löysin takaisin perille suht helposti ja yhteensä vaeltelin metsässä reilut puolitoista tuntia.
Pieni hiki oli päällä joten ajattelin että käyn hieman juoksemassa vielä ennen saunaan menoa ja näin sitten teinkin, kunhan olin saanut ensin kaikki hirvikärpäset itsestäni. Hyi elämä..!
Ajattelin juosta lyhyen mutta kovavauhtisen lenkin, koska sellainen on huomenna edessä myös porvoon `kisassa`. 3km takana ja yksi jäljellä kun askel ajautui osittain kiven päälle ja valmiiksi rikki oleva nilkka pyörähti uudelleen. Puolisen kilometriä kävelyä sekä kiroilemista ja loppupuoli tosi easya hölkkää hiekkatiellä.
Nilkka oli illan hiukan hellä, mutta tänään on voinut mennä jo normaalisti, kunhan välttää sisäkiertoa joka aiheuttaa vihlovaa kipua.
Huomenna pitäisi kuitenkin mennä juoksemaan, mutta koska juoksu tapahtuu maastossa, voisi tästä oppineena muistaa tuon nilkan teipata.
Huomen iltana kuulumisia porvoosta. Saa nähdä pettäänkö kunto tai nilkka vai molemmat. ;)
Kyllä sitä tottakai ehti myös lomailemaan ja ennen kaikkea kerrostaloasuja pääsi pitkästä aikaa kunnon puusaunaan. Luksusta..
 |
| Tyhjä, suora tie sekä hämärtyvä kesäilta |
Sunnuntai aamu - päivä meni remonttia tehdessä eli tarkemmin maalatessa ja erinäisiä asioita kannellessa. Ilta meni ihan vain rentoutuessa ja saunoessa.
Maanantai alkoi taas remontilla. Päivällisen jälkeen suuntasin läheiseen metsään kävelemään ja samoamaan, kun aurinkokin sattui paistamaan.
Metsässä oli tehty suht suuria hakkuu töitä, joten parin sadan metrin mittaisia hakkuualueita oli aina säännöllisin väliajoin. Bongasin jo suht pian tod. näk. hirven jätöksiä ja karhun jätöksiä maassa ja rupesinkin ajattelemaan kuinka hienoa olisi nähdä hirvi sellaisen mukavan etäisyyden päästä. Karhua en kuitenkaan toivonut näkeväni ;)
Kuljin vastatuuleen ja tähyilin tasaisin väliajoin ympärilleni, mutta en nähnyt muuta kuin kaatuneita kantoja jotka näyttivät aina enemmän tai vähemmän hirveltä tai karhulta. Samoilin sellaisen tunnin hakkuualueilla ja umpi metsässä kunnes tajusin että en olekkaan ihan varma missä olen ja että voisi lähteä pikkuhiljaa takaisinpäin. Otin huonolla suuntavaistolla suunnan ja lähdin tarpomaan `takaisin päin`. Hetken tarvottua tupsahdin yhden hakkuualeaan reunaan ja juuri kun olin päässyt pienen rinteen puoleenväliin niin huomasin että vasemmalla näkyvässä kannossa on oudon väriset juuret. Siinä vaiheessa kun nämä `juuret` liikahtivat niin tajusin että kappas vain hirvihän se siellä. Etäisyyttä oli sellaiset mukavat 100m. Siihen sitten jäädyin paikalleni ja puhelinta taskusta kaivamaan.
100m on kuitenkin puhelimelle liikkaa joten kuvissa ja videoissa näkyy vain musta piste, jos osaa oikeaan paikkaan katsoa. Kymmenisen minuuttia hirven safkaamista seurasin, kunnes se taisi mut haistaa ja jolkotteli Kaupin kevyellä askeleella takaisin metsään.
Minä lähdin innoissani siitä sitten toiseen suuntaan. Löysin takaisin perille suht helposti ja yhteensä vaeltelin metsässä reilut puolitoista tuntia.
 |
| Keskellä pieni oranssilehtinen puu ja sen oikealla puolella musta piste eli hirvi |
Ajattelin juosta lyhyen mutta kovavauhtisen lenkin, koska sellainen on huomenna edessä myös porvoon `kisassa`. 3km takana ja yksi jäljellä kun askel ajautui osittain kiven päälle ja valmiiksi rikki oleva nilkka pyörähti uudelleen. Puolisen kilometriä kävelyä sekä kiroilemista ja loppupuoli tosi easya hölkkää hiekkatiellä.
Nilkka oli illan hiukan hellä, mutta tänään on voinut mennä jo normaalisti, kunhan välttää sisäkiertoa joka aiheuttaa vihlovaa kipua.
Huomenna pitäisi kuitenkin mennä juoksemaan, mutta koska juoksu tapahtuu maastossa, voisi tästä oppineena muistaa tuon nilkan teipata.
Huomen iltana kuulumisia porvoosta. Saa nähdä pettäänkö kunto tai nilkka vai molemmat. ;)
torstai 5. heinäkuuta 2012
Puujalkoja, puujalkoja, puujalkoja
Eilinen peli ei mennyt omalta osalta kovin nappiin. Oli nyt toinen peli tämän kauden peleistä joka meni enemmän tai vähemmän huonosti. Omassa pelaamisessa ei ole ollut mikään ihmeellinen juttu että taso hiukan heittelee. Se on ollut oikeastaan aika normaalitilanne. Tällä kaudella tuostakin on päästy ja suorittaminen on ollut melko tasaista, näitä kahta peliä lukuunottamatta.
Ei meidän peli ole muhun kuitenkaan kaatunut, mutta en ole pystynyt joukkuetta auttamaankaan niin paljon kuin olisi tarvinnut.
Puujalka. Kirjoittelin sen hoidosta täällä ja taas saa kyllä itse laittaa nuo hoito keinot käyttöön.
Noita kolhuja on tullut tämänvuoden puolella jo enemmän kuin tarpeeksi. Taitaa olla nyt neljäs kerta kun kolahtaa. Kerran oltiin muutama viikko sivussa ja käytiin lääkärillä ja muut kerrat ovat olleen näitä että käveleminen on ollut seuraavina päivinä kivuliasta tai mahdotonta. Eilenkin pelin pystyi ihan kivasti pelin pelaamaan, mutta sitten kun pohje `kylmenee` niin jalka kipeytyy.
Eilen ei tarvinnut kun olla vartti paikallaan niin pohje rupesi vetämään itseään heti jo jumiin. Pystyin kuitenkin pyöräilemään himaan kiristysside pohkeessa. Kiristysiteen revin yöllä pois jalasta koska kiristi ja ahdisti vähän turhankin paljon. Kylmää jalalle annettiin heti pelin jälkeen ja uudelleen vielä illalla.
Nyt käveleminen onnistuu jotenkin kivun kanssa, joten ihan kinkkaamalla ei onneksi tarvitse liikkua. Jos jalka tässä päivän aikana vähän vetreytyy niin menen illalla kävelylenkille. Lauantaina olisi jo seuraava peli edessä, joten ihan liikaa ei ole aikaa tuota jalkaa laittaa kuntoon. Tänään kävelyä, huomenna hölkkää ja lauantaina pelaamaan. Voi olla että peli tulee hiukan liian nopeasti, mutta toivotaan parasta.
Ei meidän peli ole muhun kuitenkaan kaatunut, mutta en ole pystynyt joukkuetta auttamaankaan niin paljon kuin olisi tarvinnut.
Puujalka. Kirjoittelin sen hoidosta täällä ja taas saa kyllä itse laittaa nuo hoito keinot käyttöön.
Noita kolhuja on tullut tämänvuoden puolella jo enemmän kuin tarpeeksi. Taitaa olla nyt neljäs kerta kun kolahtaa. Kerran oltiin muutama viikko sivussa ja käytiin lääkärillä ja muut kerrat ovat olleen näitä että käveleminen on ollut seuraavina päivinä kivuliasta tai mahdotonta. Eilenkin pelin pystyi ihan kivasti pelin pelaamaan, mutta sitten kun pohje `kylmenee` niin jalka kipeytyy.
Eilen ei tarvinnut kun olla vartti paikallaan niin pohje rupesi vetämään itseään heti jo jumiin. Pystyin kuitenkin pyöräilemään himaan kiristysside pohkeessa. Kiristysiteen revin yöllä pois jalasta koska kiristi ja ahdisti vähän turhankin paljon. Kylmää jalalle annettiin heti pelin jälkeen ja uudelleen vielä illalla.
Nyt käveleminen onnistuu jotenkin kivun kanssa, joten ihan kinkkaamalla ei onneksi tarvitse liikkua. Jos jalka tässä päivän aikana vähän vetreytyy niin menen illalla kävelylenkille. Lauantaina olisi jo seuraava peli edessä, joten ihan liikaa ei ole aikaa tuota jalkaa laittaa kuntoon. Tänään kävelyä, huomenna hölkkää ja lauantaina pelaamaan. Voi olla että peli tulee hiukan liian nopeasti, mutta toivotaan parasta.
 |
| Bensaa ei ollut tiistaina liikaa, kun tankkaamaan pääsin. |
torstai 14. kesäkuuta 2012
Voi valuvat mustelmat sentään
Lauantain pelissä tuli taas keskivertoa enemmän kolhuja ja ne piinaavat edelleenkin.
Ikävin tälli tuli heti pelin alussa kun joku osa vastustajan ruumiista osui suht kovaa omaan vasempaan pohkeeseen, josta seurauksena puupohje. Niin paljon tuli liikuttua että ei tuo pelissä häirinnyt, kuin vaan sen hetken osuman jälkeen. Himaan pyöräillessä sen taas sitten huomasin ja illalla ekan kunnon pysähdyksen jälkeen en sillä enää sitten kävellyt.
Jumiin, tukkoon ja kipeeksi meni.
Seuraavana päivänä pikkuhiljaa liikkeelle ja pystyi sillä jopa vähän hölkätä, tosin tunne pohkeessa osumasta oli kokoajan läsnä.
Kananmunan kokoinen mustelma tuli kunnolla näkyviin sunnuntai iltana, pohkeen yläosaan, juuri siihen mihin osumakin oli tullut. Nyt kun tuota vasenta jalkaa katsoo niin mustelma on parikymmentä senttiä alempana ja levinnyt melkein kämmenen kokoiseksi. Ihan yhtä tumma se ei ole kuin aluksi, mutta isompi ja ilkeän näköinen.
Eilen illalla huomasin ajoittaista kipua jalassa, aina liikkeelle lähtiessä. Nesteet siis siellä jalassa valuvat lihaskalvoja pitkin/välissä alaspäin ja sitten kun ne löytävät tiensä jonohonkin `kivaan` paikkaan niin alkaa särkeminen. Kuten siis nyt.
Onneksi särkyä ei ole koko aikaa vaan aina kun liikkeelle lähtee. Kipu on myöskin vielä aika pientä jos verrataan vaikka keväiseen puujalkaan.
Silloinhan nesteet valuivat reidestä polkeen suurissa määrin ja polvi tuli törkeän kipeäksi.
Tuota polveahan kävin silloin näyttämässä polviin erikoistuneella lääkärillä joka varmisti että polvi oli kunnossa ja että kipu johtui tosiaan reidestä valuneista nesteistä.
Nyt sama siis tapahtuu hiukan vaan pienemmässä mittakaavassa tuossa vasemmassa pohkeessa.
Ensiapuahan tuo sai. Kompressiota, geelejä sekä kohoa.
Olisi vaan pitänyt pitää kompressiota hiukan pidempään ja lisätä listaan ihan fyysinen kylmä. Nyt tyydyin vaan rentouttavaan sekä kylmägeeliin. Kylmägeelihän on ihan toimivaa tavaraa kivunpoistossa, mutta fyysistä kylmää sillä ei saa korvattua. Se ei siis juurikaan supista verisuonistoa vaan ainoastaan blokkaa kipureseptoreita. Kylmää olisi siis pitänyt laittaa että tätä valumista ei olisi ainakaan tässä määrin tapahtunut. Eipä sitä vaan taas tajunnu että oli näinkin hyvin osunut.
Nyt vaan sitten pumppaillaan liikunnalla niitä nesteitä liikkeelle ja käytetään sitä kylmää ja kompressiota sitten näin jälkijunassa.
Parempi myöhään kun ei milloinkaan... ;)
Ikävin tälli tuli heti pelin alussa kun joku osa vastustajan ruumiista osui suht kovaa omaan vasempaan pohkeeseen, josta seurauksena puupohje. Niin paljon tuli liikuttua että ei tuo pelissä häirinnyt, kuin vaan sen hetken osuman jälkeen. Himaan pyöräillessä sen taas sitten huomasin ja illalla ekan kunnon pysähdyksen jälkeen en sillä enää sitten kävellyt.
Jumiin, tukkoon ja kipeeksi meni.
Seuraavana päivänä pikkuhiljaa liikkeelle ja pystyi sillä jopa vähän hölkätä, tosin tunne pohkeessa osumasta oli kokoajan läsnä.
Kananmunan kokoinen mustelma tuli kunnolla näkyviin sunnuntai iltana, pohkeen yläosaan, juuri siihen mihin osumakin oli tullut. Nyt kun tuota vasenta jalkaa katsoo niin mustelma on parikymmentä senttiä alempana ja levinnyt melkein kämmenen kokoiseksi. Ihan yhtä tumma se ei ole kuin aluksi, mutta isompi ja ilkeän näköinen.
Eilen illalla huomasin ajoittaista kipua jalassa, aina liikkeelle lähtiessä. Nesteet siis siellä jalassa valuvat lihaskalvoja pitkin/välissä alaspäin ja sitten kun ne löytävät tiensä jonohonkin `kivaan` paikkaan niin alkaa särkeminen. Kuten siis nyt.
Onneksi särkyä ei ole koko aikaa vaan aina kun liikkeelle lähtee. Kipu on myöskin vielä aika pientä jos verrataan vaikka keväiseen puujalkaan.
Silloinhan nesteet valuivat reidestä polkeen suurissa määrin ja polvi tuli törkeän kipeäksi.
Tuota polveahan kävin silloin näyttämässä polviin erikoistuneella lääkärillä joka varmisti että polvi oli kunnossa ja että kipu johtui tosiaan reidestä valuneista nesteistä.
Nyt sama siis tapahtuu hiukan vaan pienemmässä mittakaavassa tuossa vasemmassa pohkeessa.
Ensiapuahan tuo sai. Kompressiota, geelejä sekä kohoa.
Olisi vaan pitänyt pitää kompressiota hiukan pidempään ja lisätä listaan ihan fyysinen kylmä. Nyt tyydyin vaan rentouttavaan sekä kylmägeeliin. Kylmägeelihän on ihan toimivaa tavaraa kivunpoistossa, mutta fyysistä kylmää sillä ei saa korvattua. Se ei siis juurikaan supista verisuonistoa vaan ainoastaan blokkaa kipureseptoreita. Kylmää olisi siis pitänyt laittaa että tätä valumista ei olisi ainakaan tässä määrin tapahtunut. Eipä sitä vaan taas tajunnu että oli näinkin hyvin osunut.
Nyt vaan sitten pumppaillaan liikunnalla niitä nesteitä liikkeelle ja käytetään sitä kylmää ja kompressiota sitten näin jälkijunassa.
Parempi myöhään kun ei milloinkaan... ;)
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Pyörä kasassa ja lähentäjä vielä kipeä
Viikon liikunnat on taas paketissa. Tää viikko loppui erittäin poikkeuksellisesti valmistaviin treeneihin. Olin suht normaalisti mukana, mutta lähentäjä on vielä sen verran `arka` venähdyksestä, että huomenna sillä ei vielä uskalla pelata. Varmaan sillä voisi pelata, mutta riski isommalle hajoamiselle on turhan suuri, joten valmentajan kanssa oltiin samaa mieltä siitä että turha on jalkaa tässä vaiheessa ruveta rikkomaan.
Huomenna varmaan hölkkäilen kentällä ja menen vaihtopenkille istumaan, mutta kentälle en kuitenkaan mene. Alkulämmitelyissä ja puoliajalla sitten vaan kevyesti pallotuntuman hakemista, tai ylläpitämistä siis.
Ma: yläkropan sali
Joukkueen treenit
Ti: keskivartalo sali
Ke: Valmistavat juoksut+spurtit
Peli. 60min sitten venähdyksen takia sivuun
To: Lepo
Pe: 20min kuntopyörää + venyttelyt
6km pk- lenkki
La: 8.5km kävely vaihtelevassa maastossa
Su: Joukkueen treenit joissa 3x 15+15+15 kuntopiiri
Loppuviikko on mennyt tosiaan tuollaisten kevyiden liikuntojen parissa, koska tuo nivunen ei juuri kevyttä hölkkää ihmeellisempää kestänyt. Lauantain kävelylenkki teki kuitenkin hyvää ja hiukan jopa takareidet meinasivat mennä jumiin, kun pehmeillä poluilla mentiin ylös ja alas. Suht kauan meni 8.5km taivaltamiseen, koska maasto oli niin vaihtelevaa ja pari luontokuvaakin piti tietysti napsaista
Pyörä on tosiaan nyt kasassa takavaihtajan vaijeria ja satulatolpan kiristintä lukuunottamatta. Kiristin löytyy autosta joten enää vaijeri pitäisi hommata. Etujarrukaan ei ole kiinni, enkä sitä välttämättä heti siihen laitakkaan. Tuollaisella maasto vehkeellä selviää ilmankin.
Ajoasento pyörässä on parempi kuin vanhassa, jossa vaakaputki oli hiukan liian pitkä, jolloin asennosta tuli eteenpäin kurottava. Takajousikin tuntuu suht hyvältä, eikä äkkiseltään tuntunut että se söisi polkemisesta voimaa pois. Jousi on tosin säädetty melkein niin jäykäksi kuin mahdollista.
Jarrut muuttuivat hiukan `huonompiin`, mutta ero näiden hydraulisten levyjarrujen välillä on niin pieni etten välttämättä sitä huomaisi, jos en tietäisi.
Tanko on hiukan entistä leveämpi, joten vaatii varmaan hiukan totuttelua, mutta ei tuntunut mitenkään liian leveältä.
Kuvat kertoo enemmän joten...
Kumpaakaan pyörää ei ole tehty varsinaisesti mihinkään matka-ajoon kuten näkyy, mutta kyllä tuolla silti lenkkiäkin voi ajaa. Ei tarvitse ajaa niin pitkään että tulisi tehoja, kun pitää `hiukan` painavampaa pyörää liikuttaa, keskiverto katupyörään verrattuna. ;)
Metsäpolku ja alamäkin, silloin tämä vehje on elementissään. Toivottavasti ens viikolla saisi pyörän täysin kuntoon ja himaan, että pääsisi polkemaan.
Huomenna varmaan hölkkäilen kentällä ja menen vaihtopenkille istumaan, mutta kentälle en kuitenkaan mene. Alkulämmitelyissä ja puoliajalla sitten vaan kevyesti pallotuntuman hakemista, tai ylläpitämistä siis.
Ma: yläkropan sali
Joukkueen treenit
Ti: keskivartalo sali
Ke: Valmistavat juoksut+spurtit
Peli. 60min sitten venähdyksen takia sivuun
To: Lepo
Pe: 20min kuntopyörää + venyttelyt
6km pk- lenkki
La: 8.5km kävely vaihtelevassa maastossa
Su: Joukkueen treenit joissa 3x 15+15+15 kuntopiiri
 |
| Lauantain kävelylenkillä oli rauhalliset maisemat |
 |
| Sillä aikaa kun toinen kuvaa kukkia, ehtii käydä tasapainottelemassa puun päällä |
Loppuviikko on mennyt tosiaan tuollaisten kevyiden liikuntojen parissa, koska tuo nivunen ei juuri kevyttä hölkkää ihmeellisempää kestänyt. Lauantain kävelylenkki teki kuitenkin hyvää ja hiukan jopa takareidet meinasivat mennä jumiin, kun pehmeillä poluilla mentiin ylös ja alas. Suht kauan meni 8.5km taivaltamiseen, koska maasto oli niin vaihtelevaa ja pari luontokuvaakin piti tietysti napsaista
Pyörä on tosiaan nyt kasassa takavaihtajan vaijeria ja satulatolpan kiristintä lukuunottamatta. Kiristin löytyy autosta joten enää vaijeri pitäisi hommata. Etujarrukaan ei ole kiinni, enkä sitä välttämättä heti siihen laitakkaan. Tuollaisella maasto vehkeellä selviää ilmankin.
Ajoasento pyörässä on parempi kuin vanhassa, jossa vaakaputki oli hiukan liian pitkä, jolloin asennosta tuli eteenpäin kurottava. Takajousikin tuntuu suht hyvältä, eikä äkkiseltään tuntunut että se söisi polkemisesta voimaa pois. Jousi on tosin säädetty melkein niin jäykäksi kuin mahdollista.
Jarrut muuttuivat hiukan `huonompiin`, mutta ero näiden hydraulisten levyjarrujen välillä on niin pieni etten välttämättä sitä huomaisi, jos en tietäisi.
Tanko on hiukan entistä leveämpi, joten vaatii varmaan hiukan totuttelua, mutta ei tuntunut mitenkään liian leveältä.
Kuvat kertoo enemmän joten...
 |
 | |
| Vanha setuppi |
 |
| Uusi setuppi |
 |
| Ajaessa voi vakoilla takajousen toimintaa hauskan runko muotoilun ansiosta |
Metsäpolku ja alamäkin, silloin tämä vehje on elementissään. Toivottavasti ens viikolla saisi pyörän täysin kuntoon ja himaan, että pääsisi polkemaan.
torstai 17. toukokuuta 2012
Pieni loukkaantuminen
Mitä saa kun menee pelaamaan kireällä lähentäjällä? Ei välttämättä mitään, mutta on myös mahdollisuus että saa entistä kipeämmän lähentäjän.
Itselleni osui näistä kahdesta vaihtoehdosta tämä jälkimmäinen. Lähentäjä oli ollut kireä jo useamman päivän ja ei siis ehtinyt täyteen `kuntoon` ennen ottelua. Varmistin kuitenkin valmistavia spurtteja ja loikkia tehdessä että se ei menoa haittaa. Ei haitannut. Viimeisenä valmistavana juoksin irroittavan n.40m vedon alamäkeen. Mahdollisimman rentoja ja pitkiä askelia, että paikat aukeisivat ja vikat askeleet oli jo oikeastaan enemmän loikkia kuin juoksu askelia. Tietysti lantion alueen liikkeet tuli myös tehtyä huolella ennen valmistavia spurtteja.
Ennen peliä hoidin alkulämmittelyn huolella. Avaavat ja lämmittävät liikkeet huolella ja sopivasti venytystä lähentäjään. Homma meni niin hyvin että ensimäisellä puoliajalla en huomannut lähentäjää ollenkaan, jonka seurauksena en muistanut puoliajalla tehdä asialle mitään. 15min kun istuu ja vetää henkeä niin lihakset yleensä hiukan jäähtyvät. Olisi siis pitänyt pitää vähän liikettä yllä etenkin lähentäjän. Pelailin varmaankin n. 15min toisesta puoliajasta kunnes tuli oikealla jalalla tehtävä venytys tilanne ja vasen lähentäjä ilmoitti taas olemassa olostaan. Sen jälkeen jotkut tietyt liikkeet ottivat lähentäjään aiheuttaen pientä kipua. Ristiaskeleet ja kääntymiset varsinkin.
Jouduinkin sitten liputtamaan itseni ulos, koska lähentäjää on ihan turha tässä vaiheessa kautta tuhota.
Hiukan harmitti sillä vastassa oli tosi hyviä pelaajia ja oma peli sujui hymyhuulilla näitä kavereita nollatessa. Olisi ollut siistiä jatkaa samaa hommaa loput 30minuuttiakin. No ehkä sitten ensi kerralla.
Tänään lähentäjä tuntuu edelleen hiukan aralta. Pienellä venähdyksellä varmaankin selvitään, mutta saa nähdä tuleeko ensi viikon maanataina oleva ottelu vähän liian nopeasti.
Tämän päivän treenit jätän kuitenkin väliin ja teen paikkaavana vähän juoksua tai pyöräilyä. Aamupäivästä tuli tosin jo käytyä vähän lyömässä tennistä palloa, mutta se oli enemmänkin ulkoilua kuin urheilua.
Pyörä on etujarrua, satulatolpan kiristintä ja takavaihtajan vaijeria vaille kasassa, joten voi olla että tänään pääsee jo vähän kokeilemaan miltä ajoasento tulee tuntumaan.
Viikonloppuna on varmaan jo kasassa, joten saan tännekkin laitettua ne pariin otteeseen mainostamat vertailukuvat tästä ja edellisestä setupista.
Itselleni osui näistä kahdesta vaihtoehdosta tämä jälkimmäinen. Lähentäjä oli ollut kireä jo useamman päivän ja ei siis ehtinyt täyteen `kuntoon` ennen ottelua. Varmistin kuitenkin valmistavia spurtteja ja loikkia tehdessä että se ei menoa haittaa. Ei haitannut. Viimeisenä valmistavana juoksin irroittavan n.40m vedon alamäkeen. Mahdollisimman rentoja ja pitkiä askelia, että paikat aukeisivat ja vikat askeleet oli jo oikeastaan enemmän loikkia kuin juoksu askelia. Tietysti lantion alueen liikkeet tuli myös tehtyä huolella ennen valmistavia spurtteja.
Ennen peliä hoidin alkulämmittelyn huolella. Avaavat ja lämmittävät liikkeet huolella ja sopivasti venytystä lähentäjään. Homma meni niin hyvin että ensimäisellä puoliajalla en huomannut lähentäjää ollenkaan, jonka seurauksena en muistanut puoliajalla tehdä asialle mitään. 15min kun istuu ja vetää henkeä niin lihakset yleensä hiukan jäähtyvät. Olisi siis pitänyt pitää vähän liikettä yllä etenkin lähentäjän. Pelailin varmaankin n. 15min toisesta puoliajasta kunnes tuli oikealla jalalla tehtävä venytys tilanne ja vasen lähentäjä ilmoitti taas olemassa olostaan. Sen jälkeen jotkut tietyt liikkeet ottivat lähentäjään aiheuttaen pientä kipua. Ristiaskeleet ja kääntymiset varsinkin.
Jouduinkin sitten liputtamaan itseni ulos, koska lähentäjää on ihan turha tässä vaiheessa kautta tuhota.
Hiukan harmitti sillä vastassa oli tosi hyviä pelaajia ja oma peli sujui hymyhuulilla näitä kavereita nollatessa. Olisi ollut siistiä jatkaa samaa hommaa loput 30minuuttiakin. No ehkä sitten ensi kerralla.
Tänään lähentäjä tuntuu edelleen hiukan aralta. Pienellä venähdyksellä varmaankin selvitään, mutta saa nähdä tuleeko ensi viikon maanataina oleva ottelu vähän liian nopeasti.
Tämän päivän treenit jätän kuitenkin väliin ja teen paikkaavana vähän juoksua tai pyöräilyä. Aamupäivästä tuli tosin jo käytyä vähän lyömässä tennistä palloa, mutta se oli enemmänkin ulkoilua kuin urheilua.
 |
| Federerillä on nimikkomaila. Itse en taida samaan yltää. ;) |
Viikonloppuna on varmaan jo kasassa, joten saan tännekkin laitettua ne pariin otteeseen mainostamat vertailukuvat tästä ja edellisestä setupista.
perjantai 2. maaliskuuta 2012
Lääkäri keikka
Kello 9.00 soi herätyskello ja siitä ponkaistiin ylös ja suihkuun. Aamupalat naamaan, tavarat kasaan ja kello 10.00 oltiinkin jo sitten auton ratissa.
Suunnitelma oli ajaa alkumatka autolla ja jatkaa sitten puolesta välistä matkaa junalla. Autolla siis Järvenpäähän ja hyppäys junaan.
Aikaa varasin suht reilusti koska ei noista junista ikinä tiedä. Olivat kuitenkin ajallaan joten jäi hyvin aikaa käydä pyörähtämässä Kampissa. Noin 45minuuttia ja pari liikettä myöhemmin suuntasin nenäni Kampin vieressä sijaitsevaan Terveystaloon.
Hiukan olin tavoilleni uskollisena etuajassa, mutta onnekseni lääkäri oli täysin aikataulussa enkä hirveän pitkään joutunut siis odottamaan. Odotus tilan/käytävän seinällä näytti olevan kolme NHL joukkueen pelipaitaa. Täällä on tainnut käydä siis jotkin hiukan suurempaakin palkkaa nauttivat urheilijat.
Lääkäri haastatteli, katsoi ja tutki jalan huolella. Koitin parhaani mukaan painaa mieleeni toimintatapoja, jos vaikka omiin työ juttuihin tarttuisi jotain.
Itse diagnoosi oli aikalailla sama kuin mitä minä ja duunin fyssari oltiin tehty. Reiden ruhjevammasta valunut verta ja muuta nestettä polveen joka aiheuttanut sinne pienen tulehduksen jne. Tulehdus tilaa ei nyt enää ollut, mutta neste polvessa aiheuttaa kivun ja säryn, vaikka reisi rupeaa olemaankin jo ok.
Etenkin liikuttaminen yöllä on kivuliasta koska aineenvaihdunta on hitaampaa. Liike pitää aineenvaihdunnan vilkkaana jolloin kivut ovat pienemmät. Liikuntaa jatkossakin siis niin paljon kuin kivulta pystyy.
1-2 viikkoa eteenpäin niin pitäisi olla täysin kunnossa. Jos oireet silloin vielä jatkuu niin uudelleen yhteyttä jos vaikka päästäisiin sitten leikkaamaankin jotain. Vitsi vitsinä, mutta ei olla kyllä pääsemässä. :)
Positiivisena asiana tuli esiin että polven nivelsiteet (risti ja sivut) ovat voimakkaat ja hyvässä kunnossa. Hyvä näin, pysyy suuremmat polvi ongelmat pois myös jatkossa.
Hoito ohjeet kainaloon, iso kiitos ammattilaiselle, rahat kassalle, kuitti laukkuun ja apteekkia kohti.
Lisää buranaa ja tuubi hirudoit fortea. Ei mitään sen ihmeellisempää.
Apteekin jälkeen kaivoin kuulokkeet (napit) korviin ja lähdin kohti Foorumia. Nyt kun kerran Hesassa ollaan niin pitäähän sitä lähiliikkeet kiertää ja kahvit juoda.
En tykkäää hirveästi tuollaisesta ihmisten paljoudesta ja hälinästä, joten kuuntelen yleensä napeilla musiikkia kun kaupoissa pyörin. Tämän seikan takia sattuu pieniä kommelluksia, etenkin vaatekaupoissa. Myyjä tulee palvelemaan, mutta ei nää että napit on korvilla, kun pipot sekä hiukset ovat niin lahjakkaasti edessä. No siinä sitten saa ottaa nappeja korvista ja olla kysymättä että "anteeksi mitä?". Välillä kyllä vastaan vaikka ihan täysin kuulisi, koska tiedän että palvelun tarvettahan se utelee.
Tänään hyvä esimerkki tästä J&J liikkeessä.
Myyjä tulee innokkaana palvelemaan ja en tietystikkään kuule kysymystä kunnolla joten napit pois ja kysymystä perään. Hetken kuluttua olen sitten jo poistumassa liikkeestä jolloin samainen myyjä huikkaa jotain perääni. No täyskäännös ympäri ja sama juttu, "anteeksi?". Myyjä ei epäillyt varkaudesta vaan halusi kehua kuulemma törkeän hienoa laukkuani ja oli kiinnostunut mistä olen sen hommannut. No tapani mukaan hiukan jäädyin tilanteessa, mutta sain onnekseni vähän edes suutani auki. Ärsyttää nää jäätymiset kun tulee yllättäviä kysymyksiä tai vastaavaa.
Kahvia hakiessa sitten tajusin että ilmaisin itseäni taas tosi huonosti. Ei laukkua ole briteistä haettu vaan tilattu sieltä. No kahvi mukaan ja takaisin liikkeesseen korjaamaan erhe. Myyjä tai myyjät olivat mukavaa sorttia ja tuli siinä sitten hiukan naureskeltua sekä jaettua ulkomailta tilaamis kokemuksia. Koitti tietysti myydä yhdet vintage kesähousut siinä sivussa vielä. Ei siinä mitään, ihan hienot housut, mutta 80euroa en kyllä maksa. Katsellaan syssymmällä.
Suunta kohti junaa, joka olikin sitten ihan täynnä. Kiitos Vr:än sekä töistä palaavien ihmisten. No eipä tullut myyjää vastaan, joten matka Järvenpäähän oli edullinen.
Järvenpäässä sitten ajattelin, että voisi kysyä onko Eno maisemissa, jos kävisi moikkaamassa. Kotona saikulla, joten sekin visiitti hoidettiin nyt samalla keikalla.
Sitten alkoikin jo paluumatka, mutta vielä piti tehdä nopea pysähdys porukoilla, kun matkan varrella sekin oli.
Suht pitkä reissu, mutta monta asiaa tuli hoidettua ja oli ihan mukavaa pyöriä. Eipä mennyt ainakaan tää päivä löhöilyksi, nyt kun ei voi vielä oikein treenatakkaan.
Hiukan enemmän olisi voinut napsia päivästä kuvia ja panostaa niihin, mutta ei aina muista että on kamera taskussa. Ja olisi mukavampi napsia niitä kuvia kunnon kameralla puhelimen sijaan.
 |
| Näinkin huima oli aamupalaan panostus. |
Aikaa varasin suht reilusti koska ei noista junista ikinä tiedä. Olivat kuitenkin ajallaan joten jäi hyvin aikaa käydä pyörähtämässä Kampissa. Noin 45minuuttia ja pari liikettä myöhemmin suuntasin nenäni Kampin vieressä sijaitsevaan Terveystaloon.
 |
| Sisään vaan siis |
Lääkäri haastatteli, katsoi ja tutki jalan huolella. Koitin parhaani mukaan painaa mieleeni toimintatapoja, jos vaikka omiin työ juttuihin tarttuisi jotain.
Itse diagnoosi oli aikalailla sama kuin mitä minä ja duunin fyssari oltiin tehty. Reiden ruhjevammasta valunut verta ja muuta nestettä polveen joka aiheuttanut sinne pienen tulehduksen jne. Tulehdus tilaa ei nyt enää ollut, mutta neste polvessa aiheuttaa kivun ja säryn, vaikka reisi rupeaa olemaankin jo ok.
Etenkin liikuttaminen yöllä on kivuliasta koska aineenvaihdunta on hitaampaa. Liike pitää aineenvaihdunnan vilkkaana jolloin kivut ovat pienemmät. Liikuntaa jatkossakin siis niin paljon kuin kivulta pystyy.
1-2 viikkoa eteenpäin niin pitäisi olla täysin kunnossa. Jos oireet silloin vielä jatkuu niin uudelleen yhteyttä jos vaikka päästäisiin sitten leikkaamaankin jotain. Vitsi vitsinä, mutta ei olla kyllä pääsemässä. :)
Positiivisena asiana tuli esiin että polven nivelsiteet (risti ja sivut) ovat voimakkaat ja hyvässä kunnossa. Hyvä näin, pysyy suuremmat polvi ongelmat pois myös jatkossa.
Hoito ohjeet kainaloon, iso kiitos ammattilaiselle, rahat kassalle, kuitti laukkuun ja apteekkia kohti.
 |
| Droppia hakemaan |
Apteekin jälkeen kaivoin kuulokkeet (napit) korviin ja lähdin kohti Foorumia. Nyt kun kerran Hesassa ollaan niin pitäähän sitä lähiliikkeet kiertää ja kahvit juoda.
 | |
| Lääkärin jälkeen kuuluu syödä jäätelöä. Eikö vain? |
Chili suklaa ja minttu suklaa. Ihan parhautta.
Tänään hyvä esimerkki tästä J&J liikkeessä.
Myyjä tulee innokkaana palvelemaan ja en tietystikkään kuule kysymystä kunnolla joten napit pois ja kysymystä perään. Hetken kuluttua olen sitten jo poistumassa liikkeestä jolloin samainen myyjä huikkaa jotain perääni. No täyskäännös ympäri ja sama juttu, "anteeksi?". Myyjä ei epäillyt varkaudesta vaan halusi kehua kuulemma törkeän hienoa laukkuani ja oli kiinnostunut mistä olen sen hommannut. No tapani mukaan hiukan jäädyin tilanteessa, mutta sain onnekseni vähän edes suutani auki. Ärsyttää nää jäätymiset kun tulee yllättäviä kysymyksiä tai vastaavaa.
 |
| Briteistä se on. Tilattu siis. |
Suunta kohti junaa, joka olikin sitten ihan täynnä. Kiitos Vr:än sekä töistä palaavien ihmisten. No eipä tullut myyjää vastaan, joten matka Järvenpäähän oli edullinen.
Järvenpäässä sitten ajattelin, että voisi kysyä onko Eno maisemissa, jos kävisi moikkaamassa. Kotona saikulla, joten sekin visiitti hoidettiin nyt samalla keikalla.
Sitten alkoikin jo paluumatka, mutta vielä piti tehdä nopea pysähdys porukoilla, kun matkan varrella sekin oli.
Suht pitkä reissu, mutta monta asiaa tuli hoidettua ja oli ihan mukavaa pyöriä. Eipä mennyt ainakaan tää päivä löhöilyksi, nyt kun ei voi vielä oikein treenatakkaan.
 |
| Vihdoinkin himassa |
tiistai 28. helmikuuta 2012
Vesijumppaa
Eilen tuli lähdettyä uimahalliin. En ole mikään erikoinen vesipeto, joten ihan puhtaasti uimaan ei tule ikinä lähdettyä. Enemmän rentoutumaan tai palautumaan.
Nyt oli kuitenkin rentoutumisen ohella hyvä tehdä vähän jumppaa tuolle jalalle. Eli siis hyvällä syyllä pystyi olemaan vain lämpimän terapia-altaan puolella. Noin tunnin pyörittelin, poljin ja heiluttelin jalkaa vedessä ja ihan mukavaa oli. Voisi käydä paljon useamminkin, mutta tässä suht isossa pitäjässä ei löydy sellaista hallia, jossa olisi hyvä terapia-allas, joten pitää ajella 20min pienempään pitäjään.
Siinä jalkaa jumpatessa tuli sivusilmällä vakoiltua kahden uimarin treenaamista. Ihan hauskan näköistä kiertoharjoittelua. Uintia, pohjasta pintaan ponnistuksia ja sitten vetolaitteella eri uintitekniikoita käyttäen käsien treenaamista. Sitten taas sama uudestaan tekniikoita vähän aina vaihtaen. Erityisen hauskan näköistä oli pelkillä jaloilla tehtävät selkäuinti treenit. Pinnalla näkyy suoraksi ojennettujen käsien kämmenet sekä kasvot ja silti uimari liikkuu rivakasti vedenpintaa pitkin eteenpäin. Varmaankin delffiini potkulla mentiin, koska luulen että muuten ei olisi mahdollista.
Itse en kyllä lähde kokeilemaan koska mikään vesipeto en ole, vaikka vesi ihan kiva elementti onkin. Ei voi kyllä ikinä mihinkään trithloniin lähteä koska uinnin opettelu pitäisi aloittaa ihan perusteista ja lasten altaasta.
Armeijassa olen tainnut viimeksi uida pitemmän matkan kerralla. Sain täpärästi silloin kiitettävän uintikokeesta, mutta se ei kerro uintitaidosta vielä mitään. Sen verran hyvä yleis- ja lihaskunto joten ton kiitettävän sai ihan puhtaasti sillä. Testihän taitaa olla 200m uintia josta 50m selkää, joten tollasenhan räpiköi läpi vaikka koiraa uiden. Tosin siinä oli joku aika mihin se piti uida, mutta silti.
Jotta ette luule mua ihan uppoavaksi tukiksi, niin sanotaan vielä, että testi meni niukasti siksi läpi, että aika meinasi loppua. Enemmänkin olisi jaksanut, mutta tekniikka niin huono, että vauhti on kuin mummojen vesijuoksussa.
Nyt oli kuitenkin rentoutumisen ohella hyvä tehdä vähän jumppaa tuolle jalalle. Eli siis hyvällä syyllä pystyi olemaan vain lämpimän terapia-altaan puolella. Noin tunnin pyörittelin, poljin ja heiluttelin jalkaa vedessä ja ihan mukavaa oli. Voisi käydä paljon useamminkin, mutta tässä suht isossa pitäjässä ei löydy sellaista hallia, jossa olisi hyvä terapia-allas, joten pitää ajella 20min pienempään pitäjään.
Siinä jalkaa jumpatessa tuli sivusilmällä vakoiltua kahden uimarin treenaamista. Ihan hauskan näköistä kiertoharjoittelua. Uintia, pohjasta pintaan ponnistuksia ja sitten vetolaitteella eri uintitekniikoita käyttäen käsien treenaamista. Sitten taas sama uudestaan tekniikoita vähän aina vaihtaen. Erityisen hauskan näköistä oli pelkillä jaloilla tehtävät selkäuinti treenit. Pinnalla näkyy suoraksi ojennettujen käsien kämmenet sekä kasvot ja silti uimari liikkuu rivakasti vedenpintaa pitkin eteenpäin. Varmaankin delffiini potkulla mentiin, koska luulen että muuten ei olisi mahdollista.
Itse en kyllä lähde kokeilemaan koska mikään vesipeto en ole, vaikka vesi ihan kiva elementti onkin. Ei voi kyllä ikinä mihinkään trithloniin lähteä koska uinnin opettelu pitäisi aloittaa ihan perusteista ja lasten altaasta.
Armeijassa olen tainnut viimeksi uida pitemmän matkan kerralla. Sain täpärästi silloin kiitettävän uintikokeesta, mutta se ei kerro uintitaidosta vielä mitään. Sen verran hyvä yleis- ja lihaskunto joten ton kiitettävän sai ihan puhtaasti sillä. Testihän taitaa olla 200m uintia josta 50m selkää, joten tollasenhan räpiköi läpi vaikka koiraa uiden. Tosin siinä oli joku aika mihin se piti uida, mutta silti.
Jotta ette luule mua ihan uppoavaksi tukiksi, niin sanotaan vielä, että testi meni niukasti siksi läpi, että aika meinasi loppua. Enemmänkin olisi jaksanut, mutta tekniikka niin huono, että vauhti on kuin mummojen vesijuoksussa.
maanantai 27. helmikuuta 2012
Siinähän se viikko meni
Viikko meni ja oikein mitään treenejä en saanut tehdyksi.
Jalka on vieläkin kipeä ja rajoittaa paljon tekemistä, mutta hiukan parempaa on toivottavasti jo näköpiirissä.
Viime viikolla tein ainoastaan parina päivänä yläkroppaa salilla. Vatsoja en tehnyt koska jalka hankaloitti sitä hommaa. Myös tää alku viikko menee yläkroppaa liikutellessa ja jalkaa koholla pitäessä. Loppuviikosta jos voisi jo keskikroppaa tehdä ja viikonloppuna toivottavasti voi jo koittaa hiihtämistä tai jopa juoksua.
Joukkueen treeneistä on tää viikko vapaata, joten sen kannalta tää vamma osui ihan "hyvään" ajankohtaan. Tosin tämä viikko olisi ollut ihan loistava intensiiviseksi omien treenien viikoksi. Ajattelin ottaa jokusen viikon päästä tämän menetyksen tosin takaisin. Viikko olisi lomia pitämättä ja ajattelin tosiaan parin viikon päähän sen itselleni merkata ja pitää tehotreeni viikon. Korkeanpaikan leiri, ihan kotimaisemissa tosin. ;)
Tekemättömyys puristaa päätä melko pahasti. Liikaa ei viitsi edes kävellä, joten meno on melkoisen rajoittunutta. Jotain olisi tosin kohta pakko päästä tekemään, muuten räjähtää pää.
Jalka on vieläkin kipeä ja rajoittaa paljon tekemistä, mutta hiukan parempaa on toivottavasti jo näköpiirissä.
Viime viikolla tein ainoastaan parina päivänä yläkroppaa salilla. Vatsoja en tehnyt koska jalka hankaloitti sitä hommaa. Myös tää alku viikko menee yläkroppaa liikutellessa ja jalkaa koholla pitäessä. Loppuviikosta jos voisi jo keskikroppaa tehdä ja viikonloppuna toivottavasti voi jo koittaa hiihtämistä tai jopa juoksua.
Joukkueen treeneistä on tää viikko vapaata, joten sen kannalta tää vamma osui ihan "hyvään" ajankohtaan. Tosin tämä viikko olisi ollut ihan loistava intensiiviseksi omien treenien viikoksi. Ajattelin ottaa jokusen viikon päästä tämän menetyksen tosin takaisin. Viikko olisi lomia pitämättä ja ajattelin tosiaan parin viikon päähän sen itselleni merkata ja pitää tehotreeni viikon. Korkeanpaikan leiri, ihan kotimaisemissa tosin. ;)
Tekemättömyys puristaa päätä melko pahasti. Liikaa ei viitsi edes kävellä, joten meno on melkoisen rajoittunutta. Jotain olisi tosin kohta pakko päästä tekemään, muuten räjähtää pää.
torstai 23. helmikuuta 2012
Kipua ja särkyä
Niin kuin viime tekstissäni kirjoitin, voi puujalka aiheuttaa hermosärkyä. Keskiviikkona ilmestyi tämä ilmiö. Polven koukistaminen tai ojentaminen aiheuttaa ihan järjettömän särkemisen reidessä ja etenkin polvessa. Ja kun sanon järjetön niin tarkoitan aivan tolkutonta.
Kävellessä ei särkyä ole ja pystyy jo jopa portaita menemään suht normaalisti. Pientä kipua rappusissa, mutta ei onneksi tuota särkyä. Penkiltä nouseminen ja sängyssä asennon vaihtaminen ovat ihan tuskaa ja vääntävät kyllä naaman irvistykseen. Särky kestää n. 5-10s liikuttamisen jälkeen ja sitten katoaa.
Pieni turvotus joka reidessä oli on nyt valunut polven yläpuolelle ja osittain myös kadonnut. Mustelmaa tai mitään muutakaan näkyvää vaivaa ei reiteen ole tullut.
Reiden voi ojentaa jo omin voimin täysin suoraksi ja polvi taittuu 90asteen kulmaan. Siitä eteenpäin aivan liian kivuliasta. Mitään venyttämistä ei voi siis edes kuvitella. Pientä pumppaamista taas onneksi voi.
Kylmää ja kohoa voisi pitää vieläkin ja useasti, mutta ei meinaa muistaa. Kompressiota tulee kyllä pidettyä sekä kinesioteippaus on nyt 3päivää reidessä. Jos ei muuta niin ainakin henkistä apua teipistä. ;)
Tää vaiva voisi kyllä pikkuhiljaa ruveta tosissaan katoamaan, koska into treenaamaan olisi kova. Pelkkä yläkropan treenaaminen salilla on kyllä super tylsää. Pitäisi päästä juoksemaan.
Myös aikaa on varmaankin liikaa, koska 9tunnin dvd-boksista loppui katsominen. Ostin sen maanataina.
Kävellessä ei särkyä ole ja pystyy jo jopa portaita menemään suht normaalisti. Pientä kipua rappusissa, mutta ei onneksi tuota särkyä. Penkiltä nouseminen ja sängyssä asennon vaihtaminen ovat ihan tuskaa ja vääntävät kyllä naaman irvistykseen. Särky kestää n. 5-10s liikuttamisen jälkeen ja sitten katoaa.
Pieni turvotus joka reidessä oli on nyt valunut polven yläpuolelle ja osittain myös kadonnut. Mustelmaa tai mitään muutakaan näkyvää vaivaa ei reiteen ole tullut.
Reiden voi ojentaa jo omin voimin täysin suoraksi ja polvi taittuu 90asteen kulmaan. Siitä eteenpäin aivan liian kivuliasta. Mitään venyttämistä ei voi siis edes kuvitella. Pientä pumppaamista taas onneksi voi.
Kylmää ja kohoa voisi pitää vieläkin ja useasti, mutta ei meinaa muistaa. Kompressiota tulee kyllä pidettyä sekä kinesioteippaus on nyt 3päivää reidessä. Jos ei muuta niin ainakin henkistä apua teipistä. ;)
Tää vaiva voisi kyllä pikkuhiljaa ruveta tosissaan katoamaan, koska into treenaamaan olisi kova. Pelkkä yläkropan treenaaminen salilla on kyllä super tylsää. Pitäisi päästä juoksemaan.
Myös aikaa on varmaankin liikaa, koska 9tunnin dvd-boksista loppui katsominen. Ostin sen maanataina.
tiistai 21. helmikuuta 2012
Puujalka ja sen hoito
Nyt kun itsellä on toinen jalka puuta, niin ajattelin kirjoittaa aiheesta vähän enemmän.
Mikä "puujalka" oikeastaan on ja miten sitä pitäisi hoitaa?
Varmasti kaikille kontakti lajeja harrastaneille, puujalka on tuttu juttu. Yhteentörmäyksen tai kaatumisen johdosta lihas kipeytyy ja lukittuu/jäykistyy.
Puujalka on ruhjevamma, joka aiheutuu yleensä kovasta tylpästä iskusta lihakseen. Varmasti yksi yleisimmistä on itsellänikin juuri oleva, polvi reiteen tapaus.
Lihakseen kohdistuu siis voimakas tylppä isku, joka tekee lihakseen ruhjeen ja aiheuttaa lihaksen sisäisen verenvuodon. Lihas pysyy normaalisti jonkunlaisessa käyttökunnossa niin kauan kuin atkat liikkumista. Lihaksen pumppaavan liikkeen aiheuttama, normaalia voimakkaampi aineenvaihdunta mahdollistaa tämän. Kun liikunta loppuu ja lihas lopettaa pumppaavan työnsä, aineenvaihdunta hidastuu ja veri pakkautuu ruhje alueelle.
Veren pakkautuminen ei ole hyvä asia, minkä takia pitäisi KKK ottaa heti liikunnan loputtua käyttöön. Mieluiten tässä tärkeys järjestyksessä: Kompressio, Kylmä ja Koho.
Kompressio asetetaan niin että paine tulee ruhje kohtaan kokonaisuudessaan, sekä hiukan myös ruhjeesta sydämmeen päin. Kylmää voi pitää vaikka 20min, tunnin välein. Kohoa sitten aina kun voi. Ensimmäiset minuutit ovat hoidossa tärkeitä, sen jälkeen kkk hoitoa olisi hyvä jatkaa jollain tavoin 48h, jos osuma on paha.
Puujalkaan ei ole oikeastaan mitään poppakonsteja. Kuten muidenkin lihasvaivojen kanssa, niin eletään mahd. normaalisti, kivun sallimissa rajoissa. Ei siis linkata tai mennä kepeillä, paitsi jos on ihan pakko. Lihasta voi kuormittaa niin että kipua ei synny. Pumppaavaa ja kevyen liikunnan tekeminen pitää aloittaa heti kun mahdollista ja venyttely on myös hyväksi. Kivun sallimissa rajoissa siis.
Jos turvotus on hyvästä ensihoidosta huolimatta kovaa, voi hermoon tulla painetta, joka aiheuttaa ikävää särkyä. Turvotuksen lähtöä nopeuttaa pumppaava lihastyö ja kompressio. Iskukohtaan voi myös tulla mustelma. Normaali paranemis nopeus puujalasta on n. puolesta viikosta 3viikkoon. Osuman täytyy olla tosin erittäin kova tai hoidon huonoa jos 3viikkoa menee.
Kun pahin kosketusarkuus on kadonnut voi aluetta ruveta kevyesti hieromaan. Ei kaivella kipeitä kohtia, vaan tehdään laaja-alaisia sivelyitä, joilla kiihdytetään aineenvaihduntaa ja pakotetaan kuona-aineet ja pakkautunut veri kohti sydäntä. Tätä voi tehdä ihan hyvin itsekkin, vaikka joka päivä.
Jos vaiva ei meinaa parantua tai muiden oireiden hävittyä jää vielä paikallinen viiltävä kipu, kannattaa käydä lääkärillä näyttämässä, mahdollisen lihas repeämän/revähdyksen takia. Yleensä tylppä isku ei lihasta reväytä, ellei sitten isku liikuta kroppaa niin, että lihas joutuu venymään jolloin revähdys on madollista.
Mikä "puujalka" oikeastaan on ja miten sitä pitäisi hoitaa?
Varmasti kaikille kontakti lajeja harrastaneille, puujalka on tuttu juttu. Yhteentörmäyksen tai kaatumisen johdosta lihas kipeytyy ja lukittuu/jäykistyy.
Puujalka on ruhjevamma, joka aiheutuu yleensä kovasta tylpästä iskusta lihakseen. Varmasti yksi yleisimmistä on itsellänikin juuri oleva, polvi reiteen tapaus.
Lihakseen kohdistuu siis voimakas tylppä isku, joka tekee lihakseen ruhjeen ja aiheuttaa lihaksen sisäisen verenvuodon. Lihas pysyy normaalisti jonkunlaisessa käyttökunnossa niin kauan kuin atkat liikkumista. Lihaksen pumppaavan liikkeen aiheuttama, normaalia voimakkaampi aineenvaihdunta mahdollistaa tämän. Kun liikunta loppuu ja lihas lopettaa pumppaavan työnsä, aineenvaihdunta hidastuu ja veri pakkautuu ruhje alueelle.
Veren pakkautuminen ei ole hyvä asia, minkä takia pitäisi KKK ottaa heti liikunnan loputtua käyttöön. Mieluiten tässä tärkeys järjestyksessä: Kompressio, Kylmä ja Koho.
Kompressio asetetaan niin että paine tulee ruhje kohtaan kokonaisuudessaan, sekä hiukan myös ruhjeesta sydämmeen päin. Kylmää voi pitää vaikka 20min, tunnin välein. Kohoa sitten aina kun voi. Ensimmäiset minuutit ovat hoidossa tärkeitä, sen jälkeen kkk hoitoa olisi hyvä jatkaa jollain tavoin 48h, jos osuma on paha.
Puujalkaan ei ole oikeastaan mitään poppakonsteja. Kuten muidenkin lihasvaivojen kanssa, niin eletään mahd. normaalisti, kivun sallimissa rajoissa. Ei siis linkata tai mennä kepeillä, paitsi jos on ihan pakko. Lihasta voi kuormittaa niin että kipua ei synny. Pumppaavaa ja kevyen liikunnan tekeminen pitää aloittaa heti kun mahdollista ja venyttely on myös hyväksi. Kivun sallimissa rajoissa siis.
Jos turvotus on hyvästä ensihoidosta huolimatta kovaa, voi hermoon tulla painetta, joka aiheuttaa ikävää särkyä. Turvotuksen lähtöä nopeuttaa pumppaava lihastyö ja kompressio. Iskukohtaan voi myös tulla mustelma. Normaali paranemis nopeus puujalasta on n. puolesta viikosta 3viikkoon. Osuman täytyy olla tosin erittäin kova tai hoidon huonoa jos 3viikkoa menee.
Kun pahin kosketusarkuus on kadonnut voi aluetta ruveta kevyesti hieromaan. Ei kaivella kipeitä kohtia, vaan tehdään laaja-alaisia sivelyitä, joilla kiihdytetään aineenvaihduntaa ja pakotetaan kuona-aineet ja pakkautunut veri kohti sydäntä. Tätä voi tehdä ihan hyvin itsekkin, vaikka joka päivä.
Jos vaiva ei meinaa parantua tai muiden oireiden hävittyä jää vielä paikallinen viiltävä kipu, kannattaa käydä lääkärillä näyttämässä, mahdollisen lihas repeämän/revähdyksen takia. Yleensä tylppä isku ei lihasta reväytä, ellei sitten isku liikuta kroppaa niin, että lihas joutuu venymään jolloin revähdys on madollista.
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
Puujalka
Olihan jo aikakin tulla näitä jalkapalloilijan vaivoja. Lauantaina oli sentään jo 8:sas treenipeli ja aikaisemmissa ei ollut tullut oikeastaan mitään. No nyt vähän napsahti.
Vauhdilla ottamaan palloa vastustajalta joka pyörähtää jotenkin ihmeellisesti, tuloksena yhteen törmäys. Vastustajan polvi vs mun reiden ulkosivu.
No senhän tietää kumpi tuosta vie voiton. Vastustaja jatkoi juoksua, multa meinas lähteä jalka kokonaan alta. "Täytyy vaan liikkua, muuten jalka vetää itsensä lukkoon", oli ekat ajatukset, törkeen kivun saattelemana.
Tais olla peliä pelattu joku 20min joten siinä piti sitten vielä n. 35-40min koittaa sen kanssa mennä. Ei ollut kyllä mitään herkkua, koska osui sen verran makeasti. Ylimääräistä juoksemista ei juurikaan vitsinyt tehdä, vaan koitin vaan täytellä sitä omaa tonttia kentällä.
Eipä siinä voinut sitten muuta kuin vetäistä normaalit kompressiot, kylmät ja kohot. Suihkun kautta bussiin istumaan ja pysähdyksellä 10min ajon jälkeen ei meinannut päästä enää penkiltä ylös, saati sitten 2tunnin ajon jälkeen. Vähän siis iski jalka itsensä lukkoon. Jalan liikuttelu, kuten kävely tuotti sen verran kipua ja etenkin särkyä, että piti vedellä ihan kunnon lasti särkylääkkeitäkin.
Koitan ottaa pillereitä mahd vähän/harvoin. Jos siis on pientä päänsärkyä koitan ensin saada sen pois jotenkin muuten ennen kuin turvaudun pilleriin. Pilleri kun poistaa vaan kivun, ei vaivaa. Välillä on kyllä sitten pakko ottaa, kuten juuri eilen.
Eipä tuo jalka tunnu vielä tänäänkään hirveästi paremmalta. Kävely näyttää jo kävelyltä, eikä jalan perässä laahaamiselta, mutta ei sitä kyllä vieläkään yhtään nostella tai jännitellä. Kevyen lihaskasvun olen myös saanut tuohon reiteen, turvotuksen muodossa.
Tänään piti mennä hiihtelemään heti aamupäivästä ennen kuin lumimyrsky ehtii kulmille. No se nyt ikävästi jää väliin. Saa nähdä koska jotain juoksemista tai jalkatreeniä voi taas tehdä. Jos torstaina pystyisi jotain jo juoksemaan niin olisin melko tyytyväinen. Alkuviikko menee siis salilla vatsojen ja yläkropan parissa.
Tänään voi siis hyvällä syyllä paneutua tv:n tarjontaan ja eilen levykaupasta haettuun cd pinoon.
http://www.youtube.com/watch?v=YkTMxRhQN5k
Sisältää raskasta, mutta tunnelmallista musiikkia.
En normaalisti tykkää tästä Anetesta, mutta tässä kappaleessa menee ihan mukavasti. Omassa orkesterissaan en tykkää.
Vauhdilla ottamaan palloa vastustajalta joka pyörähtää jotenkin ihmeellisesti, tuloksena yhteen törmäys. Vastustajan polvi vs mun reiden ulkosivu.
No senhän tietää kumpi tuosta vie voiton. Vastustaja jatkoi juoksua, multa meinas lähteä jalka kokonaan alta. "Täytyy vaan liikkua, muuten jalka vetää itsensä lukkoon", oli ekat ajatukset, törkeen kivun saattelemana.
Tais olla peliä pelattu joku 20min joten siinä piti sitten vielä n. 35-40min koittaa sen kanssa mennä. Ei ollut kyllä mitään herkkua, koska osui sen verran makeasti. Ylimääräistä juoksemista ei juurikaan vitsinyt tehdä, vaan koitin vaan täytellä sitä omaa tonttia kentällä.
Eipä siinä voinut sitten muuta kuin vetäistä normaalit kompressiot, kylmät ja kohot. Suihkun kautta bussiin istumaan ja pysähdyksellä 10min ajon jälkeen ei meinannut päästä enää penkiltä ylös, saati sitten 2tunnin ajon jälkeen. Vähän siis iski jalka itsensä lukkoon. Jalan liikuttelu, kuten kävely tuotti sen verran kipua ja etenkin särkyä, että piti vedellä ihan kunnon lasti särkylääkkeitäkin.
Koitan ottaa pillereitä mahd vähän/harvoin. Jos siis on pientä päänsärkyä koitan ensin saada sen pois jotenkin muuten ennen kuin turvaudun pilleriin. Pilleri kun poistaa vaan kivun, ei vaivaa. Välillä on kyllä sitten pakko ottaa, kuten juuri eilen.
Eipä tuo jalka tunnu vielä tänäänkään hirveästi paremmalta. Kävely näyttää jo kävelyltä, eikä jalan perässä laahaamiselta, mutta ei sitä kyllä vieläkään yhtään nostella tai jännitellä. Kevyen lihaskasvun olen myös saanut tuohon reiteen, turvotuksen muodossa.
Tänään piti mennä hiihtelemään heti aamupäivästä ennen kuin lumimyrsky ehtii kulmille. No se nyt ikävästi jää väliin. Saa nähdä koska jotain juoksemista tai jalkatreeniä voi taas tehdä. Jos torstaina pystyisi jotain jo juoksemaan niin olisin melko tyytyväinen. Alkuviikko menee siis salilla vatsojen ja yläkropan parissa.
Tänään voi siis hyvällä syyllä paneutua tv:n tarjontaan ja eilen levykaupasta haettuun cd pinoon.
http://www.youtube.com/watch?v=YkTMxRhQN5k
Sisältää raskasta, mutta tunnelmallista musiikkia.
En normaalisti tykkää tästä Anetesta, mutta tässä kappaleessa menee ihan mukavasti. Omassa orkesterissaan en tykkää.
torstai 26. tammikuuta 2012
Kuntoutusta ja tulevien treenien suunnittelua
Lihasvammat on ärsyttäviä. Vasenreisi on nyt tosiaan reistaillut ja pakottanut varotoimenpiteenä jättämään tämän viikon jalkapuntin ja joukkueen treenit väliin.
Eilen jumppailin jalkaa kuntoon + annoin vähän sähkö hoitoa. Tylsää..
Onneksi ongelma on melko paljon pienenmpi kuin 2vuotta sitten, jolloin tota rumbaa vedettiin 5kertaa viikossa, puolitoista kuukautta.
Lisäksi tein tv-jumpan tyttöystävän kanssa illalla ja reisi ei onneksi niissä liikkeissä tuntunut ollenkaan.
Tänään olisi tarkoitus mennä normaalisti treeneihin, mutta kuitenkin hiukan varoa jalalla repimistä. Sunnuntaina olisi hieno pelitapahtuma, jossa olisi mukava pystyä pelaamaan. Hirveää riskiä ei viitsi kuitenkaan ottaa, koska tuo kuukausien kuntouttaminen on ihan sika tylsää ja turhauttavaa. Ja kyseessä on kuitenkin vielä harjoituspeli
Onneksi tuo kuntouttaminen on itselle suht helppoa, koska duunista löytyy kaikki tarvittava, salista, ultraan ja sähköön.
Pystyy jopa vähän liian hyvin kuntouttamaan, näin harrastelijaksi. ;)
Viikonloppuna tuli puhuttua tutun fyssarin kanssa intervalleista. Tutkitusti saatu suuria parannuksia hapenottoon ja kuntoon, verrattuna tasavauhtiseen juoksemiseen. Intervalli harjoittelu on vain melko paljon raskaampaa kuin tasavauhtinen, joten ihan nollatasolta ei kannata lähteä kokeilemaan. Lisäksi intervallien tekemisen menee vain reilu 30min ja teho siis parempi kuin reilun tunnin tasavauhtisessa.
Lisää sohva aikaa.
Esimerkiksi näin:
Lämmittely. Liikkeitä ja hölkkää 5min
4min hölkkää aerobisella alueella (n.45-60% maksimista)
4min kovaa (n.70-85%)
4min hölkkää
4min kovaa
4min hölkkää
4min kovaa
4min hölkkää
4min kovaa
10min loppuverryttely
4x4 treeni siis. Yhteensä n.45 minuuttia
Tuohan on jo melko kova setti ja esimerkiksi tiputtamalla kovat osuudet 3min saadaan jo hyvä treeni aikaan. Vauhteja ei tarvitse seurata, koska pelkästään sykkeet merkkaavat.
Läheltä löytyy suht hyvä suora juoksemiseen, minkä pituus on n. 500-700m. Ajattelinkin itse aloittaa vedot aluksi ihan tuon reitin mukaan. Eli 3-4min palauttelu ja vajaa 700m kovaa juoksua. 4-5 vetoa. Vedon pituudeksi tulee noin 3min.
Nyt vaan pitäisi saada jalka ihan täysin kuntoon, niin voisi perjantaisin lähteä noita juoksemaan.
Eilen jumppailin jalkaa kuntoon + annoin vähän sähkö hoitoa. Tylsää..
Onneksi ongelma on melko paljon pienenmpi kuin 2vuotta sitten, jolloin tota rumbaa vedettiin 5kertaa viikossa, puolitoista kuukautta.
Lisäksi tein tv-jumpan tyttöystävän kanssa illalla ja reisi ei onneksi niissä liikkeissä tuntunut ollenkaan.
Tänään olisi tarkoitus mennä normaalisti treeneihin, mutta kuitenkin hiukan varoa jalalla repimistä. Sunnuntaina olisi hieno pelitapahtuma, jossa olisi mukava pystyä pelaamaan. Hirveää riskiä ei viitsi kuitenkaan ottaa, koska tuo kuukausien kuntouttaminen on ihan sika tylsää ja turhauttavaa. Ja kyseessä on kuitenkin vielä harjoituspeli
Onneksi tuo kuntouttaminen on itselle suht helppoa, koska duunista löytyy kaikki tarvittava, salista, ultraan ja sähköön.
Pystyy jopa vähän liian hyvin kuntouttamaan, näin harrastelijaksi. ;)
Viikonloppuna tuli puhuttua tutun fyssarin kanssa intervalleista. Tutkitusti saatu suuria parannuksia hapenottoon ja kuntoon, verrattuna tasavauhtiseen juoksemiseen. Intervalli harjoittelu on vain melko paljon raskaampaa kuin tasavauhtinen, joten ihan nollatasolta ei kannata lähteä kokeilemaan. Lisäksi intervallien tekemisen menee vain reilu 30min ja teho siis parempi kuin reilun tunnin tasavauhtisessa.
Lisää sohva aikaa.
Esimerkiksi näin:
Lämmittely. Liikkeitä ja hölkkää 5min
4min hölkkää aerobisella alueella (n.45-60% maksimista)
4min kovaa (n.70-85%)
4min hölkkää
4min kovaa
4min hölkkää
4min kovaa
4min hölkkää
4min kovaa
10min loppuverryttely
4x4 treeni siis. Yhteensä n.45 minuuttia
Tuohan on jo melko kova setti ja esimerkiksi tiputtamalla kovat osuudet 3min saadaan jo hyvä treeni aikaan. Vauhteja ei tarvitse seurata, koska pelkästään sykkeet merkkaavat.
Läheltä löytyy suht hyvä suora juoksemiseen, minkä pituus on n. 500-700m. Ajattelinkin itse aloittaa vedot aluksi ihan tuon reitin mukaan. Eli 3-4min palauttelu ja vajaa 700m kovaa juoksua. 4-5 vetoa. Vedon pituudeksi tulee noin 3min.
Nyt vaan pitäisi saada jalka ihan täysin kuntoon, niin voisi perjantaisin lähteä noita juoksemaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)