Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. elokuuta 2013

Kehonhallintaa ja lihastasapainoa

Koulu on taas alkanut kesälomien jälkeen ja meillä se on alkanut luennoilla. Koko viikko kuunnellaan päivät pitkät luentoja fysiatriasta, ortopediasta jne.. Pitkiä päiviä kyllä istua penkissä, mutta onneksi aiheet ovat todella kiinnostavia sekä luennoitsija sellainen että asioita ymmärtää ja jaksaa kuunnella. Tietysti ei pidä unohtaa hurjaa kokemusta ja ammattitaitoa joka meidän luennoitsijalla on.
Paljon olisi aiheita mistä voisi oikeastaan kirjoittaa sillä näkökulmaa ja infoa on tullut niin monesta kiinnostavasta asiasta.

Kehonhallinnasta ja lihastasapainosta nyt kuitenkin koska se on ollut jo valmiiksi paljon mielessä.
On kyllä hauskaa (lue:ahdistavaa) kuinka monella tavalla sitä voi tehdä ja todenäköisesti tekee asioita väärin. Treenataan isoilla painoilla kun pitäisi treenata pienillä, treenataan isoa kokonaisuutta vaikka pikku jututkaan ei vielä suju, treenataan kroppa aivan toispuoleiseksi jne..
Ns. normi ihmisestä varmasti pystyisi tehdä karkean mallin että mitkä lihakset ovat heikkoja, mitkä vahvoja ja missä on liikerajoituksia.
Yleinen istumatyö nyt on ainakin yksi iso tekijä siinä että tietyt lihakset ja rakenteet pääsevät lyhentymään, koska niiden vastavaikuttajissa ei ole tarpeeksi voimaa pitää asentoa yllä. Etuosa kehosta menee lyttyyn kun takapuoli ei jaksa pitää asentoa. Tästä seuraa se että etupuolen lihakset ja rakenteet lyhenevät koska eivät joudu enää venymään, vaan ovat ainoastaan kasassa. Ihmistä kun ei ole tehty istumaan vaikka nykyään teemmekin sitä varmaan enemmän kuin mitään muuta.
kuntonetti.fi
Tässä yksi kehon virheasento esimerkki

Ihmiseltä löytyy perusasento jossa kaikki toimii ja lapsena, monesta muustakin syystä, ei mitään ongelmia kropan kanssa yleensä olekaan. Kuitenkin kuin kasvamme niin omat tekemisemme ohjaavat kehoa pois ihanteellisesta asennosta joka ajan saatossa aiheuttaa ongelmia. Toisille se voi olla oireita selässä kun toisella oireilee jokin jalassa.
Se ihanneasento on nyt varmasti enemmän ja vähemmän mahdoton saavuttaa, mutta täydellisyyttä ei varmaankaan olla etsimässä vaan sitä toimivaa ja oireetonta tilaa. Oire, oli se sitten jalassa tai selässä on seurausta jostakin kehon väärästä asennosta ja toiminnosta, jos rajataan tapaturmat pois laskuista.
Esimerkkinä vaikka polven oireet. Tulivat ne ilman liikuntaa tai liikunnasta niin jotakin on väärin jos oireita tulee.. Ohjaako jokin nilkassa polvea sellaiseen asentoon että oire ilmenee vai olisiko oireen syyt sittenkin lantion ja lonkan tienoilla tai voihan se olla polvessakin niin kuin kipua ja oireetkin??
Se mistä oire johtuu on aina yksilöllistä, mutta aina se on merkki siitä että kehossa kaikki ei ole kuin pitäisi. Oireet voivat olla jonkin alueen lihasheikkoutta, lihasepätasapainoa ja opittu väärä liike näin nopeina esimerkkeinä.

Kuitenkin lihasepätasapaino on yksi suuri tekijä tässä kakussa. Monissa urheilulajeissa ja ihan arjen perustoimissakin jotkin lihakset saavat kovempaa rääkkiä ja näin ajan myötä vahvistuvat voimakkaammiksi kuin vastavaikuttaja lihas. Tämä johtaa siihen että vastavaikuttaja lihas ei pysy menossa mukana vaan väsyy, jolloin vahvempi lihas rupeaa "vetämää" hommaa itseään kohti. Vastavaikuttaja joutuu venymään ja lopulta vastavaikuttaja voi mennä rikki tavalla tai toisella.
Esimerkkinä oma laji eli jalkapallo: Etureidet ovat yleensä vahvat verrattuna vastavaikuttajiin eli takareisiin. Ei siis yllätä että jalkapalloilijoille on yleistä takareisien lihasvaivat. Vielä kun laji sisältää paljon juoksua joka rasittaa takareisiä voimakkaasti, mutta silti vähemmän kuin etureisiä.

Sekään että treenaa paljon ja on ottavinaan tälläiset vastavaikuttajat huomioon ei vielä takaa että hommassa ei mentäisi puihin. Salitreenissä varsinkin painellaan yleensä isoja liikkeitä isoilla painoilla. Tiedän, se on kivaa, mutta ei aina tarkoituksenmukaista. Jos et ole edes ikinä oppinut tekemään työtä pienillä asennonhallintaan tärkeillä lihaksilla, niin isojen painojen nostelu ei paljoa auta. Jotkin muut lihakset vähän korvaavat ja liike tulee tehtyä, mutta ryhtiin ja asennonhallintaan vaikuttava lihas ei välttämättä saa ollenkaan harjoitusta.
Yleensä pieni on kaunista, niin myös kehon vahvistamisessa.
Nyt jos ajattelet että onneksi on Personal trainerit ja muut jotka voivat auttaa tässä ongelmassa niin metsään meni sillä uskallan väittää että jos jollakin trainereista löytyy oikeasti hyvät tiedot tälläisistä asioista on hän aivan liian pieni palkkaisessa työssä.
rad.washington.edu
Meneekö lavat yhteen vai osaatko käyttää Serratuksia?

Nykyään paljon puhutaan lapojen kontrollista. Kysy siis itseltäsi ja pyydä vaikka joku katsomaan että pysyykö lapasi paikoillaan ja oikeassa asennossa kun teet kuntosali liikkeitä, vaikka hauiskääntöjä tai punnerruksia. Tietysti olisi hyvä tietää lapojen oikea asento ensiksi, mutta karkeasti se on niin että mikään osa siitä ei törrötä ja ne ovat "alhaalla" eivätkä yhteen painuneina.
Ensiksi tai ainakin samaan aikaan muun treenauksen kanssa pitäisi tehdä töitä sen eteen että harjoitteet tehdään oikein. Kun aloitetaan juokseminen, pitäisi mielellään ottaa vähän selvää miten kropan pitäisi juoksussa toimia ja mitä pitäisi vahvistaa että kroppa pystyisi suorittamaan juoksemisen oikein.
Sama kuntosali treenaamiseen. Miten tehdään kyykky ja mave on jonkinlainen alku, mutta paljon syvemmälle olisi päästävä ennen kuin ruvetaan kunnolla rykimään.Tietysti monilla ulkonäköä tuovilla lihaksilla ja niiden liikkeille ei ole juurikaan tekemistä ryhdin ja kropan ihanneasennon kanssa.
Esimerkkinä vaikka rintalihakset. Onko järkeä treenata eteenpäin kasaan ihmistä vetäviä lihaksia jos nykyihmisen perisynti on muutenkin eteenpäin lyyhistyminen? Onhan ne urheilullisen näköiset, mutta fiksua se ei välttämättä ole.

Jos alusta asti käyttää vääriä lihaksia ja ei saa edes hermoärsykettä joihinkin lihaksiin treenatessa niin ympärillä kaikki vahvistuu, mutta pienemmät ja tärkeät lihakset jäävät täysin paitsioon koska niitä ei osata edes aktivoida.
Sanomattakin selvää että tässäkin asiassa asian korjaaminen on aina vaikeampaa, mitä enemmän metsään ollaan jo menty..

Valitettavasti tämä kirjoitus ei tuonnut mitään ultimaattisia vastauksia kaikkiin näihin ongelmiin, mutta se olisikin mahdoton tehtävä tässä tehtäväksi. Kaikilla kun asioiden taustalla on eri syyt.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Laina Fillarilla

Onpas ollut hyvä sunnuntai päivä, mutta palataas silti vielä hetkeksi loppuviikkoon sillä viimeisin kirjoitus on keskiviikolta.
Loppuviikon treenithän on mennyt aikalailla joukkuetreenien mukaan, paitsi että kesän ekat pyöräilyt on myös ajettu. Oma pyörä on vähän vaiheessa ja en ole saanut sitä kuntoon joten aivan käsittämättömällä tavalla en ole polkenut koko kesänä yhtään fillaria. Nyt oli kuitenkin pakko päästä polkemaan joten soito broidille ja pyörä lainaan. Broidi ei voinut hirveästi edes vastustaa ajatusta koska on reissussa, vaikka ei kylläkään kovin innostuneelta kuulostanut kun ideani kuuli.
Pyörä siis loppuviikoksi lainaan.
Torstaina siis ihan normaalit joukkueen treenit, tosin vettä tuli 10minuuttia kesken treenin kuin saavista olisi kaadettu joten melko hauska treeni taas kyseessä. Nyt ihan kirjaimellisesti aurinko paistoi ja vettä satoi.
Perjantaina oli ohjelmassa vain tunnin treenit koska lauantaina oli peli. Tämän treenin yhteyteen liitin reilun puolen tunnin pyörälenkin, koska tosiaan teki mieli niin paljon polkea.
Samoilla hiellä ja tukkoisilla jaloilla. Jalat kun ovat olleet kaikesta palauttelusta huolimatta viime aikoina jotenkin törkeän tukossa ja kaiken mailman penikkataudinkin oireita on niissä tuntunut, unohtamatta säännöllistä kramppaamista.
Laina fillari
Jalkojen tukkoisuudesta kertoo jotakin se että lauantai aamuna takareisi melkein kramppasi kun se joutui liian kovalle rasitukselle sohvalla makoilusta. Hyvä lähtökohta peliin kun sohvalla makaaminenkin laittaa reidet kramppiin. Pitää kyllä vähän skarpata entisestään tuon palautumisen ja huollon kanssa sillä loman jälkeen on ollut kroppa ja jalat melko sekaisin. En tiedä vaikuttaako tuo treenien jälkeen autossa istuminen sitten näinkin paljon.

Jalat eivät onneksi kuitenkaan lauantain pelissä krampanneet vaikka tukkoisilta tuntuivat jo alkuverryttelyssäkin. Kuitenkin 90minuuttia niillä mentiin vaikka ihan herkimmässä kunnossa ei kyllä oltu. Toisaalta tälläiseltä tilanteelta ei voi olla välttymättä kun kuntopiikki pitäisi olla pari kuukautta kohdillaan eikä vain yhtä kilpailua.

Pehmeää kyytiä, mutta polkea kyllä joutuu
Tänään päivä alkoi lautojen maalaus urakalla, josta jatkettiin ruohonleikkuuseen ja sen jälkeen hoidettiin samalla hiellä pyörälenkkikin alta pois. Perus viikonloppu hommaa siis, sillä nyt paritalo asujana tuota arjen puuhastelua on kyllä roppakaupalla enemmän kuin kerrostalossa.
Taisin sellaisen 40minuuttia polkea fillaria ja oli kyllä ihan sopivan pituinen lenkki. Tuon pyörän polkeminen kun on vähän erimailmasta kuin katupyörän tai edes perus maastopyörän sillä painoa on merkittävästi enemmän. Kyseessähän on DH eli downhill pyörä niin kuin omanikin mutta vielä hiukan omaani järeämpi, joten jos eteenpäin haluaa päästä niin joutuu oikeasti polkemaan.
Onneksi sentään vaihteet ja jouset on sopiviksi ja hyvin säädetty. Polkeminen kun olisi vieläkin raskaampaa jos löysällä olevat jouset söisivät kaiken voiman.

Eipä tarvinnut ihan hirveästi polkea kun tuntui jo reisissä ja tietysti ahterissa koska ekat lenkit olivat kyseessä. Oli kyllä hauskaa polkea vaikka välillä ylämäissä ja vastatuulessa hiukan kiroiluttikin. Jos sitä saisi vielä omallakin fillarilla jotkut lenkit heitettyä nyt kesällä ja syksyllä.
Isoveli
Jos pyörä jutut kiinnostaa niin lainapyörästä karkeat speksit:
Runko Commencal supreme Dh, Keula Rockshox Boxxer, Takajousi Rockshox, Jarrut hydrauliset  Hopet, vaiheet sram jne..
Omapyörä on kyllä melkoisen pikkuveli tuolle niin kuin mäkin Broidille. ;)
Pikkuveli

torstai 16. toukokuuta 2013

Pitääkö elää niin kuin opettaa?

Olen huomannut työni ja koulujeni kautta että monille meille olisi paljon asioita joita oman terveyden sekä kropan eteen voisi tehdä. Näistä asioista vain se pintaraapaisu on sellaisia asioita joita voisin ajatella suosittelevani asiakkailleni, koska muut ovat niin syvällistä ja normitallaajan hilseen yli meneviä asioita että niiden ymmärtäminen veisi jo liian paljon energiaa saati sitten niiden toteutus.
Mikä on sitten tilanne itseni kohdalla, henkilön joka nämä asiat ymmärtää ja tietää näiden juttujen mahdollisen hyödyn? Onko edesvastuutonta jättää näitä asioita tekemättä?
Otetaan esimerkki ihan omasta kropasta. Nilkkoja pitäisi hoitaa ja mobilisoida koska ovat sen tarpeessa ja niihin pitäisi saada lisää liikkuvuutta. Nykyinen tilanne ei kuitenkaan häiritse itseä mitenkään, mutta tiedän kuitenkin että olisi mahdollisuutta saada paremmat nilkat.
Normaalille ihmiselle, eli sellaiselle joka ei töitään tai harrastuksiaan nilkoilla tee, en välttämättä puhuisi nilkkojen mobilisaatiosta jos ne olisi tässä kunnossa kuin itsellä. Jäykät, hiukan liikerajoittuneet, mutta eivät aiheuta ongelmia. Keskittyisin niihin seikkoihin mitkä olisivat henkilölle tärkeämpiä ja helpompia toteuttaa.
Pitääkö minun kuitenkin tarttua kiinni tähän ongelmaan?

Pitääkö siis elää täysin puritanisesti sen asian mukaisesti mitä tekee työkseen, varsinkin näin hyvinvointialalla?
Olen itse sitä mieltä että jos jostakin asiassa neuvoo toista, pitää neuvojalla olla enemmän tietoa, taustaa, tietämystä sekä kokemuksia aiheesta. Tällä tarkoitan sitä että jos vaikka ottaisin itselleni Pt:n joka rupeaisi laittamaan treeni ja ruoka asioitani kuntoon niin en kyllä katsoisi hyvällä jos Pt:n omat ruokajutut ja treenaukset olisivat omaa lähtökohtaani huonommalla mallilla. Tai että treeni taustaa olisi vähemmän kuin itsellä.
Tai jos valmennan juoksua tai jalkapalloa niin siinä vaiheessa nostan suosiolla kädet ilmaan, kun pitäisi opettaa jotakin asiaa sellaiselle joka tekee sen itseäni paremmin. Siinä vaiheessa voi tietysti vielä mielepiteitä vaihtaa ja keskustella, mutta itse en kovin paljoa viitsisi maksella vaikka sille Pt:lle siitä että vaan jutellaan ja keskustellaan aiheesta.

Jos vähän edetään tässä ajatusleikissä niin pitäisikö lääkäreiden olla terveellisen elämisen esimerkkejä.? Pitääkö kaikkien liikunta ja hyvinvointialalla olevien olla hoikkia, koska on todistettu ja yleisesti tiedossa että ylipaino lisää riskejä moniin sairauksiin? Entä tupakointi ja ruokavalio?

Fakta on kuitenkin se että ihmistä määrittelee todella paljon se minkälaisen ensireaktion antaa. Hiukan ylipainoinen Pt, täysin lihashuollon laiminlyönyt hieroja, karkkia ja kokista praktiikalla nauttiva hammaslääkäri, kaikista saat huonon ensivaikutelman josta eroon pääsy vaatii paljon. Mielestäni siis pitää yleisesti elää oman työnsä mukaisesti ja olla jollain tapaa esimerkki siitä mitä tekee.
Kuinka puritanisti tässä sitten pitäisi olla. Kukaan ei tiedä nilkkojeni jäykkyyttä ellen itse sitä kerro tai mene niitä näyttämään asiantuntijalle. Ne eivät haittaa mitenkään (paitsi että syväkyykyn teko on hemmetin vaikeata) joten pitääkö ne hoidattaa jo senkin takia että tiedän sen ongelman ja olen sellaisella alalla töissä jossa neuvon toisia tekemään muutoksia oman kehonsa hyväksi. Voinko neuvoa muita yksinkertaisemmissakaan asioissa jos en tartu omiini. Niskahartia seutuni on kunnossa ja pidän niistä ennaltaehkäisevästi huolta, joten seuraava seikka melkein olisi nuo nilkat. Nilkat kun hoitaisin kuntoon niin löytäisin varmasti jonkin vielä vähemmän vaivaavan asian, jota voisin taas ruveta hoitamaan.
Kuinka puritanisesti siis pitäisi elää omien opetuksien, ammattitaitonsa ja elämäntyylinsä mukaisesti?

torstai 29. marraskuuta 2012

Onko se lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?

En oo pitkään aikaan kirjoitellut mielipide kirjoituksia, tai miksi näitä nyt kutsuisikaan. Kuitenkin omassa mielessä pyöriviä, ehkä jopa hiukan mieltäni painavia asioita. Syynä vähyteen voi olla että mieltä ei ole painanut kovin monet asiat viime aikoina. Oikeastaan vaan tasaisin väliajoin toistuva nyky yhteiskunnan lihavoitumisesta tulevat mietteet. Siitä on kuitenkin kirjoitettu noin vuosi sitten täällä joten en rupea sitä kertaamaan.

Onko siellä vielä puolet vai vain puolet sitä glögiä?
Ihmetystä on herättänyt ihmisten todella negatiivinen suhtautuminen asioihin ja vain sen toisen puolen näkeminen. Tietysti munkin (lue: minun, ei se luostarissa asuva siis) ammatissa hiukan kaivaa sitä verta nenästään koska suurinosa asiakkaista tulee siksi että on jotain vaivaa. Liian harvoin ihminen tulee siksi että ei tulisi niitä vaivoja.
No asiakkaalla on yleensä jokin vaiva mistä pääsevät kertomaan, mutta yleensä sitten haastateltaessa niitä vaivoja löytyykin vaikka kuinka, vaikka eivät ne oikeastaan ole oireilleet. Suoraan sanoen luullaan että on jotakin vaivoja vaikka harvoin niitä oikeasti edes on niin montaa.
Joskus jopa kuulee keskustelua joka etenee niin että kaksi ihmistä koittaa oikein nokittaa että kummalla on enemmän niitä vaivoja ja lääkekuureja päällä. Heti seuraavaan hengenvetoon kerrotaan että kun ei lääkkeet auta ja mitä kaikkea pahaa ne muutenkin tekee keholle. Ikävintä tässä on vielä se että tiedän monien näiden henkilöiden ongelmien poistuvan siinä vaiheessa kun alkaisivat tosissaan pitämään itsestään ja kehostaan huolta. Yleiskunto kasvaa, vaivat vähenee ja mieli kirkastuu.
Yleinen ongelma vaan näyttää olevan ihmisten jonkinlainen halu uiskennella niissä omissa ongelmissa. Mitä syvemmällä niin sitä parempi.

Mainitsinkin jo nuo lääkkeet. Tämä lääke tekee sivuvaikutuksena tätä ja tätä, mutta helposti sitten unohdetaan se lääkkeen hyvä vaikutus. Koko ajatusmaailma tuntuu olevan negatiivinen.

Itse olen sitä sorttia että jos on vaivaa niin koitan unohtaa sen mahdollisimman hyvin. Tietysti pitää olla tarkkana että mitä voi tehdä ja mitä ei, mutta karkeasti voisi sanoa että, jos pystyn melkein kävelemään niin sitten ainakin koitan sitä ennemmin kuin otan kepit avuksi.
Töissä saakin olla tasaisin väliajoin vähän kumoamassa ihmisten sairaus ja vaiva ajatuksia. Tietystikkään en voi niitä suoralta kädeltä kumota, mutta jos tuntuu siltä että homma ei pidä paikkaansa niin koitan aivan varmasti vaikuttaa asiakkaan ajatuksiin.
Erityisen tarkkana saa olla siinä ettei ihmiselle itselle aiheuta mitään `vaivaa`. Jos ihminen ei ole jotain huomannut eikä se vaivaa, niin helpoin tapa saada se vaivaamaan on kertoa siitä ihmiselle, vahingossa vähän vielä liioitellen.

Syytän kyllä osittain internettiä näistä ihmisten moninaisista vaivoista. Hakukoneeseen kun isket vähän vaivaa ja muuta infoa niin nopeasti löytää kyllä kaiken mailman diagnooseja aiheesta. Harmi vaan että vastaukset eivät tule suoraan lääkärinkäsikirjasta vaan hyvällä tuurilla vastaus kumpuaa jonkun kotilääkärin omasta kokemuspohjasta. Seikka joka unohtuu yleensä on se että, eriasiat vaikuttavat erilailla eri ihmisiin. Samasta vaivasta ei tule aina samoja oireita sekä toiset lääkkeet toimii toisella paremmin kuin toisella.

Jos vielä puhutaan ihan pelkästä ajatusmallista niin mikä siinä on että monilla se vaan on niin järkyttävän negatiivinen.
Esimerkkinä taas kuulemani keskustelun aloitus.
"Kylläpä ulkona paistaa aurinko kauniisti." Johon toinen vastaa.
"Mutta siellä on kyllä järkyttävän kylmää."

Voin kertoa että tätä kuulee paljon enemmän kuin positiivista. Välillä tuntuu siltä että pitää omaa päätä ruveta lyömään pöytään, ihan vaan toisen puolesta. :D
Väitän että negatiivinen ajattelu lisää negatiivista ajattelua ja sama myös toisinpäin. Siksi olisi varmaan välillä ihan hyvä kaikille meille ihan ajatella joidenkin asioiden hyviä puolia siinä tilanteessa kun huomaa tarraavansa siihen negatiiviseen puoleen. Kaikki kuitenkin sitä välillä teemme.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kauneus ja terveys messut + rasvaprosentti

Viikonloppu meni easyissä merkeissä, koska annoin jalkojen lepäillä alkujärkytyksiä pois. Ei siis urheilua mutta kyllä sitä tuli kuitenkin jalkojen päällä ihan riittämiin oltua silti.
Lauantaina melkolailla koko kämpän kattava siivoaminen, josta jäi vielä vähän puuhaa viikollekkin tehtäväksi sekä sitten sunnuntaina Kauneus ja terveys messuilla pyörähtäminen ja siihen päälle vielä suht nopea Helsinki kierros.
Jaloissa ei tuntunut sunnuntai aamuna enää hirveästi koska lyhyet venytyksetkin muistin tehdä, mutta Messukeskuksen portaat herättivät kyllä tuntemukset jaloissa uudestaan.

Messuilla olin enemmänkin seurana ja kyllä terveyspuoli tuli tottakai sitten vähän tarkemmin katseltua. Koru puolella oli miesten kelloja ja onneksi mulla ei ole tällä hetkellä juurikaan rahaa niihin. :) Muoti puolella en ollut sitten enää niinkään kotonani. Ei ollut juurikaan miehille mitään ja jos oli niin jotain hipsteri juttuja.
Oli kuitenkin ihan kiva pyörähtää messut läpi, koska jo pelkkä ihmisten ihmettely ja vakoilu on itselleni hyvää hupia. Myöskin Terksu tuli bongattua messuilta, mutta jätin moikkaamisen tekemättä koska en ollut aivan 100% varma siitä oliko henkilö tosiaan Terksu siinä tilanteessa. Oli se..
Lisäksi kun itse näyttää normivaatteissa enemmän rock muusikolta kuin urheilijalta niin Terksu olisi voinut olla suht ihmeissään, ainakin aluksi.

Omnia testautti terveyttä..
Terveyspuolella oli kaikenlaisia mahdollisuuksia, kuten vyötärön ja rasvaprosentin mittaaminen. En aluksi meinannut mennä itseäni testaamaan, koska mittaus tehtiin käsissä puristettavalla laitteella eikä pihdeillä. No taas mut kuitenkin ylipuhuttiin ja jonoon mentiin.
Pitkä jopa hoikan näköinen pukumies testasi ennen meitä itsensä ja taisi saada n. 25 rasparosentiksi. Seuralaiseni vetäisi vähän päälle 20 joka on naiselle ihan jees. Itse annoin sitten mittaajille hiukan ihmeteltävää kun mittari ilmoitti omaksi arvokseni 8.4. :D
Tietoja ylöskirjannut nainen joutui toistamaan tuon arvon pariin kertaan ennen kuin uskoi sen. Outoa sillä eihän tuo nyt mikään ihan hirveä arvo ole, etenkään ammatti/aktiivi urheilijoille.  Niitä ei tainnut vaan olla siellä itseään mittauttamassa..
Joskus vuosia sitten on mitattu pihdeillä tuollaisia 10lukemia, mutta nyt olen kyllä paremmassa kunnossa, joten vaikka tuon laitteen tulos on suuntaa-antava pihteihin verrattuna, niin rasvaprosentti on varmaan jossain 8.4 - 9.5 välillä. Tällähetkellä olen kyllä kauden jäljiltä vähän kevyessä kunnossa joten talven aikana saisi paino taas hiukan kyllä nousta.
Painoindeksi osui kuitenkin aikalailla keskellä normaalipainoisen aluetta joka on hyvä asia.

Ruipelo. Painoa pitäisi saada lisää.
Näköjään se rasvaprosentti säilyy/tippuu vaikka välillä vetäisikin karkkia, sipsiä ja pizzaa. Pienet herkuttelut viikossa ei siis kaada pankkia, ei siis ole pakko vetää ruoka asioita ihan överiksi. :)
Nyt tankkaan tämän aamun ja painelen päivällä salille kiusaamaan jalkoja ihan kunnolla, ennen kuin painun iltavuoroon töihin.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.!