Lisää kerroksia päälle treeneihin

Ja tosiaan kerroksia ei kierroksia, sillä tällä hetkellä on kyllä sellainen syksyn väsymys päällä. Peleihin ja osaan treeneistä saa ladattua täyden keskittymisen ja jaksamisen, mutta osassa on kyllä melko uupunut olo. Perus juttuja näin syksyisin koska kuitenkin suhteellisen pitkä treeni- ja pelikausi rupeaa olemaan takana.
On jo hetken tuntunut siltä kuin kropasta olisi ne vähäisetkin lihakset kadonnut ja pohkeet on kaupanpäälle koko ajan ihan tukossa. Taas on niin perusteellisen hyvin hoidettu oma lihashuolto. Hemmetti..

Tekniikka paitaa alle..

Olen tullut siihen päätelmään että istuminen ei sovi itselleni ollenkaan näin pidemmän päälle. Nyt on kaksi viikkoa putkeen oltu koulun penkillä ja kaikki lihakset kyljistä hartioihin ja kaulaan on kipeinä. Aivan varmasti koulunpenkillä lahoamisesta, sillä mitään muuta ihmeemmin normaalista poikkeavaa en keksi tehneeni. Tai sitten sieltäkin on ne lihakset kadonneet ja se aiheuttaa kipuja. ;)

.. rönttä poolopaita päälle..

Kautta on enää pari viikkoa jäljellä joten pitää vaan koittaa nautiskella tästä hetkestä ja pallon potkimisesta, vaikka uupuneelta kroppa tuntuukn, sillä talvella ehtii taas kyllä reilusti painoja nostella ja muuta sellaista puuhailla.
Pitäisiköhän napata talveksi pieni tavoite suoraan tämän päivän urheilusanomista. Siellä kysytään nimittän neljältä mies voimistelijalta leuanveto ennätystä ja kaikki naulaavat sen sinne 30 ja 40 väliin. Onneksi olen itse aikanaan valinnut todella tekniikka painotteisen lajin enkä tuollaista voimaa noin paljon vaativaa niin ei tarvitse tuollaisia määriä leukoja vedellä. :D

.. ja lopuksi verkkaria ja hanskat.

Tällä varustuksella pärjää mukavasti kunhan vaan muistaa liikkua..

Sain pienien suhteiden kautta mahdollisuuden hankkia Gainomaxia alennettuun hintaan joten sitä olisi nyt jonkin verran varastossa. Makuna tietysti Capuccino..

omnomnom..

Kompressio, Kylmä ja Koho. Vammojen ensiapu

Taas vähän kolisi joten nyt onkin hyvä aika kirjoittaa vammojen ensihoidosta koska nämä toimet ovat juuri tällä hetkellä päällä.
Eilen pelissä vastustaja latasi kunnon potkun oikeaan nilkkaan ja sehän on nyt melko kipeä. Pelinhän pystyi taas pelaamaan ihan hyvin loppuun, mutta pysähtyessä ilmantuu sitten oireet ja kivut. Onneksi osuma on pelkkä isku eikä nivelsiteitä venähtänyt, joten tästä pitäisi hiukan nopeammin toipua.
Käydäänpäs sitten vähän perusteellisemmin läpi tuota KKK ensiapua ja sitä miksi se pitää tehdä jne..

Miksi iskun jälkeen jalalla pystyy pelaamaan pelin loppuun, mutta pelin jälkeen nilkka voi mennä tosi jäykäksi ja kipeäksi?

Tämähän johtuu siitä että suorituksen aikana aineenvaihdunta on niin huipussaan että se pitää nilkan siinä kunnossa että sinne ei pääse kerääntymään verta ja kuona-aineita. Kun liikettä jatkaa heti pitää siis aineenvaihdunta ja lihasten pumppaava liike jalan toiminta kunnossa.
Kuitenkin jos isku on tosi kova voi se estää myös liikkeen jatkamisen ja on pakko siirtyä ensiavun pariin.

Siitä mitä tälläisessä iskussa tapahtuu en rupea nyt kirjoittamaan koska sen voi luntata tuolta sivusta. Puujalka ja sen hoito kohdasta.

KKK. Kompressio, kylmä sekä koho ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Yleensä näkee että kylmää pidetään aina tärkeimpänä, mutta ensimäinen joka pitää hoitaa on kunnon kompressio.

Terveurheilija.fi

Kompressio estää vammakohdan turpoamisen ja tämä seikka on suoraan yhteydessä siihen miten pahaksi vamma pääsee sekä kuinka kauan sen paraneminen vie. Kompressio pitää saada siis mahdollisimman nopeasti paikalleen, koska on esitetty että ensimäisien kymmenien sekunttien aikana voi joko voittaa tai hävitä kokonaisia päiviä paranemis ajassa. Jos siis kolahtaa niin että hoito pitää saada heti niin ei muuta kuin heti selälleen, jalka ylös ja käsillä puristamaan vammakohtaa.
Se että lähtee yhdellä jalalla loikkimaan kylmää kohti on iso virhe, koska jokainen loikka täräyttää verta ja kuona-aineita kohti vammaa.
Kompressio pitää asettaa vamma kohdan päälle ja hiukan myös vammasta sydämmeen päin. Näin varmistetaan se että vammaan pääsisi mahdollisimman vähän verta.

No mitäs se kylmä sitten tekee? Supistaa verisuonia ja auttaa kompressiota?
Kyllä se kompressiotakin autaa juuri tuon verisuonien supistamisen avulle, mutta sillä on paljon tärkeämpikin tehtävä jota kovin monet eivät varmaankaan edes tiedä. Kylmä nimittäin pakastaa vammakohdan soluja jonka takia niiden energiantarve ja niiden tuottamat jätteet vähenevät.
Koska vammakohtaan valuu verta ja kuona-aineita niin solut eivät saa tarvitsemaansa energiaa ja kuolevat. Jos kuvitellaan että solun energiantarve on 100 niin hyvällä kylmällä saadaan soluja pakastettua niin että tarve on 10. Ne siis pärjäävät vähemmällä ja pysyvät hengissä huonommasta energian saannista huolimatta. Samoin niiden tuottamat kuona-aineet vähenee joten kylmä vähentää myös tällä keinoin vamma kohdan turvotusta.
Mitä vähemmän kuolleita soluja, sitä nopeampaa paranemista.

Kolmanneksi olisi sitten vielä koho. Kun jalka kohotetaan sydämmen yläpuolelle se estää veren ja kuona-aineiden valumista vamma kohtaan. Se siis on tärkeä heti ensinmäisinä asioina kompression kanssa. Kohossa on kuitenkin vielä se puoli että se myös nopeuttaa paranemista, koska se autaa laskimoita veren ja kuona-aineiden kuljetuksessa pois vammasta. Kohoa pitäisikin siis pitää niin ensiavussa kuin myös paranemis vaiheessa.

Kuten instassa jo eilen julistin niin KKK ei siis tarkoita Koria Kylmää Kaljaa..

Ensiavussa on siis erittäin tärkeää se miten käyttää ihan ensinmäiset hetken vamman tulemisen jälkeen. Kun tämä vaihe on ohitettu siirrytään sitten vaiheeseen joka kestää noin 48tuntia. Tähän vaiheeseen kuuluu solujen pakastaminen, kompression pitäminen, mahdollisimman vähäinen liikkuminen ja kohossa pitäminen. 2vuorokautta siis yritetään estää veren ja kuona-aineiden pakkautuminen vamma kohtaan ja vamman pahentuminen. Kun tämä vaihe on hoidettu voidaan siirtyä sitten erilaisiin vamman kuntoutus vaiheisiin, riippuen vamman laadusta ja vakavuudesta.
Tässä tapauksessa kun on kyse vain iskusta niin kuntoutus on lähinnä turvotuksen poistamista sekä jalalla mahdollisimman paljon liikkumista jotta kuona-aineet pumppautuisivat pois.

Hengissä

Nyt on ollut kyllä tämä viikko selaista menoa että ei meinaa päivissä oikein tunnit riittää. Aamulla klo8 alkaa ohjelmat koulun muodossa ja päivät kestää melko yhtä jaksoisesti aina iltaan asti niin että kotona sitä on vasta klo 8 aikaa illalla. Loppu ilta onkin sitten mennyt aina kotona tehtävien perus asioiden parissa ja seuraavan koulupäivän valmistelussa.
Treenaaminen on tämän vuoksi myöskin hiukan kärsinyt kun päivät menee läpeensä koulussa. Keskiviikkona tuli vasta viikon ensinmäinen treeni kun tein koulun ja iltavuoron välissä kahvakuula kuntopiirin.
Tänään sitten illalla pääsi ensinmäisiin joukkueen treeneihin tällä viikolla ja oli kyllä jotenkin melko hapottavaa, kun koko kroppa on tuntunut tosi tukkoiselta ja turvonneelta kun päivät on mennyt vain istuessa.
Onneksi loppuviikon treenit pääsee suorittamaan jo normaalisti eli huomenna joukkueen treenit, lauantaina peli ja sunnuntaina jotakin kevyempää.

Koulussakin on hommat lähteneet sen verran ripeästi liikkeelle että tehtäviä tipahtelee melkoisella vauhdilla. Vielä kaiken lisäksi tuntuu että kaikkien tehtävien deadlinet on vedetty parin viikon ajalle. Tehtävät tulee kyllä tehtyä, mutta enemmänkin stressiä aiheuttaa se että muistanko kaikkia tehtäviä.. Vielä kun seassa on kolme tenttiäkin.

Oma kroppa pistää vielä pakan hiukan sekaisin tälläisessä stressissä. Mitään paniikkia ei tule tästä stressistä mutta tuntuu kuin kaikki pienetkin asiat katoaisivat päästä. Ajatus ei meinaa pysyä kasassa ja tuleekin suht paljon unohdeltua kaikkia pieniä asioita kuten ihan normaaleja juttuja kuten avaimia ja muita pieniä asioita.
Kun takaraivossa jyllää stressi niin pää pistää tavallaan kaiken lepäämään ja ajatus ei meinaa pysyä kasassa ja `multitaskin` menee ihan mahdottomaksi kun jokin aina unohtuu.
No ei voi muuta kuin koittaa tehdä mahdollisimman paljon ja hyviä muistiinpanoja ja täyttää kalenteria että pysyisi mukana aikataulussa.
Ei ole kyllä yhtään ongelmia keksiä mitä päivisin tekisi.. :)

Kahvakuulaa ja kipuilua

Mukavasti on päässyt tällä viikolla taas treeneihin kiinni, viime viikon sairastelun jälkeen. Tällä hetkellä näyttää että viikosta kehkeytyy mukava ja ehjä harjoitusviikko. Viikkohan alkoi maanantain lenkillä josta olenkin jo vähän kirjoitellut ja tiistaina homma jatkui pelin muodossa.
Erittäin hienoja tapahtumia kyllä osuu välillä näin syksyisin kohdille jalkapallon saralla, vai miltä kuulostaa iltavalaistu nurmikenttä, hyvä vastustaja, oma peli sujuu, katsomossa yli 400 henkeä ja vastustajan fanit jotka pitämät meteliä rumpujen säestyksellä koko 90minuuttia, parin ratsupoliisin vartiodessa taustalla.
Luulenpa että jalkapallo fanaatikoille tuo yhdistelmä kyllä kertoo melko hyvin mistä tiistaina oli kyse. Harmi vain että oma hyvä pelaaminen loppui 5minuuttia ennen loppua pohkeiden totaali kramppiin ja pelistäkään ei jäänyt joukkueella ihan hyvästä pelistä huolimatta pisteitä taskuun. Toisaalta ei hirveästi tällä kerta häviö harmittanut, koska vastustaja oli laadukas, tunnelma enemän kuin kohdallaan ja oma pelaaminen hyvää.

Keskiviikkona sitten oli palauttavien juttujen vuoro ja paljoa ei voinut arpoa että mitä tekisi kun työvuoron keskellä lukee että pitäisi käydä ohjaamassa kahvakuula tunti. Kahvakuula ohjelman ohjaus ja suoritus oli siis keskiviikkona vuorossa ja tänään on ruvennut tulemaan jo ihan mukavia merkkejä treenin uppoamisesta. Näitä erilaisia ryhmiä pitäisi nyt ruveta duunissa tekemään tuollaisella löysällä 1ohjaus joka toinen viikko rytmillä. Ihan kivaa vaihtelua kyllä..
Ohjelma oli aikalailla tuollainen koko kropan ohjelma joskin jaloille siinä vähän tuppaa enemmän hommia tulemaan. Lähentäjät + koko taka-akseli eli takareidet, pakarat ja selkä näyttäisi ainakin saaneen vähän löylyä osakseen.

Tänään ohjelmassa olisi taas sitten jalkapallon treenaamista ja tarkemmin lauantain peliin valmistavaa treeniä. Varmaan 1h15min about kestoa ja pallon kanssa paljon kosketuksia ja jalkoja herätteleviä teräviä juoksuja luvassa.

Puujalka joka tuohon reiteen tuli reilu viikko sitten on taas keksinyt valuttaa verta ja muuta mömmöä osuma kohdasta polveen. Tämä ilmenee sillä että välillä liikkelle lähtiessä, kun jalka on ollut jonkin aikaa paikallaan, tulee polveen hetkeksi ikävää särkyä ja kipua. Yöllä tämä on ehkä pahimillaan koska pitkän paikallaan olon jälkeen kun vaihtaa asentoa on kipu kaikista kovin.
Kinesioteippiähän tuossa reidessä on ollut jo jonkin aikaa mutta pitää varmaankin hiukan lisätä sitä myös tuonne alemmas polven tienoille jos se vähän, henkisesti tai oikeasti, auttaisi nesteiden poistumista.

Ja hei muistakaa näpytellä instagrammin Polkujenkuluttaja jotta pääsette näkemään reaaliaikaisia kuvapäivityksiä keskeltä arkea ja juhlaa. :)

Juoksemisen kauheus

Eilen pääsin viikon tauon jälkeen taas takaisin liikuntojen pariin kun tauti rupeaa olemaan tarpeeksi takanapäin. Kuten otsikosta voi arvata, ei juoksu ollut mitään super kevyttä liitämistä, vaan aika paljon sai tehdä hommia kun kroppa ei halunnut oikein vastata huutoon. Tietysti sairaana olo siellä vielä vaikutti ja ehkäpä hiukan myös se että suoraan iltavuoron jälkeen juoksemaan lähdin. No tasan 30minuuttia ja vajaa 6km tuli juostua. Varmaan ihan sopiva aloitus kun kuitenkin tänään pitäisi painaa jaloista kaikki irti pelissä.

Mietinkin lenkin jälkeen suihkussa että on tuo juoksu kyllä melko hirveä laji. Huono kuntoisena jos lähdet juoksemaan niin tuntuu hirveältä. Kun kunto on sitten jo parempi juokset vähän kovempaa ja edelleen tuntuu pahalta. Silti sitä vaan löytää itsensä sitä lenkkiä juoksemasta ja vastaantulijoille irvistelemästä.
Olenkin vahvasti sitä mieltä että kaikki kehittymis mielessä juoksevat ihmiset ovat jotakin masokisti sadisteja. Näkymättömät sarvet päässä siellä ulkona juostaan koska se oman kropan käskyttäminen nyt vaan tuntuu niin hyvältä. Maratonit ja muut juoksutapahtumat on kyllä melkoisia sarvipäiden kokoontumisia. Mitä kovempi aika sitä pidemmät sarvet.

Tietysti välillä sattuu sellaisia päiviä kun juoksu vaan kulkee ja kulkee. Nämä on nyt sitten varmaan niitä Matti Heikkisen lanseeraamia pöljiä päiviä. Harmi että se pöljä päivä ei aina osu lenkin kanssa samoihin aikoihin, vaan yleensä tuntuu kun se karttelisi oikein sitä lenkkipäivää.
Tietysti voi aina himmailla siihen omaan tasoonsa nähden ja feikata tälläisen pöljä päivän itselle, mutta eihän kunnon sarvipää itseä niin huijaisi ja sarvettomat yksilöthän eivät kehity. Samaa mieltä?

78:lla on pöljä päivä, 666:sella taas ei..

Juoksu on ehdottomasti paras laji sadistiselle itsensä piiskaajalle. Pyöräilyssä voi aina lepäillä alamäissä sekä keventää polkemista kun myötätuuli painaa selkään, jos ei omista tarpeeksi isoja sarvia. Hiihdossa vähän sama juttu, mutta juoksemista pitää jatkaa myös alamäkeen ja myötätuulestakaan ei ole kovin suurta apua. On vaan pakko juosta.

Kaikki ihan jonkilaisia kilpailuja kiertävät ihmiset aina toivovat että se pöljä päivä osuisi juuri siihen kilpailuun. Annankin nyt yhden erittäin hyvän vinkin joka auttaa tämän toiveen toteutumista. Kun harjoittelet tätä kyseistä kilpailua tai kilpailuja varteen, niin treenaa niin sadistisesti ja isot sarvet päässä kuin mahdollista. Muista hyvä palautuminen aina välissä, mutta kun treenaa niin treenaa kuin hullu. Mielummin hemmetin kovaa ja harvemmin kuin joka toinen tunti tosi kevyesti.
Tärkein ohje siis on että treenaamisen pitää olla välillä niin masokistisen kovaa että kilpailu tapahtuma on siihen verrattuna kevyt suoritus. Tähän treenaamiseen kun yhdistetään palautumiset ja hyvä herkistely vaihe ennen kisaa, niin lupaan että prosentit sille että pöljä päivä ilmestyy kisaan nousee huomattavasti.

Paluu treeneihin ja juoksukenkä asiaa

Tänään loppuu siis sairastelu kun illalla suuntaan lenkille. Vielä eilen keskityin lähinnä liman yskimiseen ja töiden tekemiseen. Olo on ollut jo pari päivää muuten hyvä, mutta limaa ja räkää on riittänyt ja sekös on mukavaa...
Tänään kuitenkin jo pitää liikahtaa, koska huomenna olen joka tapauksessa lupautunut menemään peliin, joten tänään pitää kyllä pystyä treenaamaan ilman ongelmia jos huomenna aikoo pelata.
Ajattelin että juokseminen on ehkäpä se paras keino vähän avata kroppaa ja keuhkoja. Todenäköisesti edessä on jonkin verran liman yskimistä joko lenkin aikana tai jälkeen. Ajatushan kuulostaa vähän tyhmältä, miksi lähteä juoksemaan jos se vielä yskittää? Itse olen kuitenkin huomannut että liikunta poistaa itseltä nopeiten nämä flunssan jälkioireet.

Sen verran kuitenkin annan kropalle aikaa että teen treenin vasta iltavuoron jälkeen. Aamu rauhassa vähän konetta näpytellen ja kahvakuula ohjelmaa suunnitellen. Sitten postin ja parin muun kaupan kautta töihin. Illalla kun työt loppuu niin sieltä suoraan lenkille joka sitten päätyy jossakin vaiheessa himaan.
On kyllä hienoa että työ on nyt samalla paikkakunnalla kun kämppä, koska pystyy juoksemaan töihin tai sieltä pois kunhan vähän vaan ennakoi sun muiden kanssa. Muutenkin tuo töihin käveleminen on aivan luksusta kun on niin tottunut siihen että autolla on joutunut aina ajelemaan. Toisaalta oli aika hienoa juosta tai pyöräillä treeneihin ja takaisin, mitä enää sitten taas ei voi tehdä. Puolensa kaikella.

Olen huomannut tässä viimeaikoina että nuo omassa juoksu ja kävely käytössä olleet Freet rupeavat olemaan vähän heikossa hapessa. Kantapää on jotenkin löystynyt, levinnyt ja se narisee ihan kävellessä. Vetäisinkin kenkää vähän paremmin tutkiessa sellaisen johtopäätöksen että varmaankin parempi jättää juoksemiset niillä kokonaan pois. Freet:hän on ollut itsellä näin kesäisin vähän pidempien lenkkien kengät. Minimuksilla lyhyet 0-7km pitkät ja siitä ylös päin yleensä Freet jalassa.
Nyt siis tarvittaisiin uudet kengät noiden tilalle ja ajattelinkin että varmaan nyt syksyllä voisi tuon hankinnan tehdä koska tarjouksiakin varmasti löytyy.

Minimukset ovat onneksi vielä erinomaisessa kunnossa, ei tosin enää ihan näin puhtaat

Hakusessa on neutraali suht vähän vaimennettu, kevyehkö sekä mahdollisimman pienellä kantakorotuksella oleva kenkä. Nopealla surfaamisella silmiin osui ainakin Adidaksen Adizero Hagis kengät. Alla

arcticsportaddicts.fi

Nyt kuitenkin kaipaisin teiltä suosituksia kengistä. 

Mikä merkki ja malli on toiminut sun jaloissa?

Pakko sairastaa

Ei voi muutakaan kun odottaa että tää tauti hellittäisii ja päästäisi otteestaan. On se jo onneksi helpottanut, mutta jäljellä on vielä yskää ja nenän vuotamista. En oikein tiedä koska tässä uskaltaisi ruveta liikahtamaan. Huomenna, ylihuomenna vai loppuviikosta?

Nyt ei ole voinut siis oikeastaan tiistaina jälkeen tehdä mitään, vaikka olo onkin hiljalleen mennyt parempaan päin. Järvellä soutelu on ollut ainut juttu missä olen vähän hengitystä kiusannut ja silloinkin tuloksena oli hetken yskimiset, joten kiusaamine jäi lyhyeen.

Puujalkaahan on myös tässä samalla kuntoutettu. Osuma tuli taas sen verran ikävään kohtaan reittä että ensimäiset päivät olinkin oikeastaan vaan vasurin varassa. Nyt kuitenkin jalkakin rupee toimimaan ja sillä uskaltaisi jo ihan hyvin juostakkin jos muuten olo sen antaisi periksi. Suhteellisen kauan tuo kuitenkin vei koska vasta nyt viikonloppuna on sen verran hyvältä tuntunut että juoksua olisi voinut tehdä, kun perjantaina olisi ollut vielä siinä ja siinä..
No ehkäpä onni että nämä vaivat on nyt sitten yhdellä kertaa eikä vaikka peräkkäin..

Miltäs se oma juokseminen oikein näyttää??

Tällä hetkellä ei tosin juosta yhtään mihinkään tai ollenkaan sillä eilisen pelin jäljiltä on oikea reisi siteessä ja aika vahva puujalka päällä. Siihen päälle vielä flunssa ja kuumetta. Että osaa olla ihanaa..

Tämä viikko meneekin sitten varmaan aika perseelleen treenien osalta koska todenäköisesti näistä takaiskuista ei ihan lähipäiviksi selvitä. No onneksi maanantain peli sentään meni kaikin puolin tosi hyvin, vähän heikompien pelien jälkeen.

Viime viikolla tuli ulkoiltua kameran kanssa tarkoituksena ottaa vähän kuvaa uutta kesäisempää banneria varten (näin syksyllä on hyvä päivittää kesäisemmäksi :D). Samalla tuli sitten vähän vahingossa kuvia omasta juoksusta ja siihen päälle otin vielä kaksi tosi lyhyttä video pätkää omasta juoksusta. Kyllä siitä jotakin näkee jo vaikka lyhyet pätkät ovatkin.

Kuvia kuitenkin ensin. Näitä olisi ollut useampikin setti mutta arvoin nyt vain jonkin sarjan. Klikkaamalla isommaksi..

Vasuri saavuttanut juuri maan

Nyt se jo ponnistaa

oikea napsahtanut maahan

Ponnistus suoritettu

ja vasuri taas maahan.

Hiukan itsellä on ulospäin kääntymistä oikeassa jalassa joka tulee siitä että sitä jalkapallossa kokoajan sinne availlaan. Käsiin kuvissa ei kannata kiinnittää huomiota koska näissä juoksuissa annoin niiden roikkua ja heilua kuin mitkäkin spagetit.. Vauhtia tässä juoksussa on saman verran kuin ykkös videossa alla.

No sitten videoiden pariin.

Tässä mennään tuollaista rentoa about 12-13km/h vauhtia.

Vauhti jolla juoksentelen alle tunnin lenkit about ja aloitan kyllä kympitkin.

Tässä taas rento kiihdytys. Tästä puuttuu sellainen viimeinen puristus eli prosenteissa joku 80%. Suht nopeasti tosin vaihdan ihan laskettelu vaihteellekkin.

Jos tarkalla silmällä katsoo niin jo tuossakin spurtissa ekat askeleet on normaalia juoksua leveämpiä.  Jos tehot olisivat täydet niin tuo näkyisi vielä selvemmin ja ekat askeleet olisivat vähän kuin luistelun työnnöt. 

Mutta kertokaas nyt ihmeessä miltä juoksu muiden silmiin näyttää..?

Penikkatauti, mikä se on?

Penikat ovat nyt viime viikkoina ilmoiteleet itsestään johtuen siitä että paljon on jouduttu treenaamaan kovalla ja epätasaisella kentällä. Penikkavaivat on itselle tosi harvinaisia mutta nyt kyllä vähän tuntuu. Itse treenin aikana tuota ei huomaa mutta alku ja loppuverryttelyissä kyllä.
Tunne on sääriluiden sisäsivuilla, niin kuin yleensäkkin ja suht alhaalla. Molemmissa jaloissa samassa paikassa.

Mikäs tämä penikkatauti sitten oikein on?
Penikkatautihan on lihaskalvon ärsytys/tulehdus tila joka aiheutuu paineesta joka taas aiheutuu siitä että lihaskalvoissa ei ole tarpeeksi tilaa lihaksille. Vaiva voi tulla myös muualle kuin sääriin, mutta on suhteellisen harvinainen muualla. Sääressä kun ei ole yhtä tarkkaa tuntemusta rasitukselle ja ovat jonkinlaisella rasituksessa treenien ulkopuolellakin.
Kovalla ja tyhmällä treenaamisella penikkataudin voisi siis saada vaikka olkavarteen, mutta siellä tuntemuksia tulee jo paljon aikasemmin toisin kuin sääressä, jossa tuntemukset tulevat kun tilanne on jo päällä.

Yleensähän penikkatauti iskee keväisin. Lähdetään innoissaan juoksemaan totutusta kovempia määriä ja yleensä vielä asfaltille koska se on ensinmäisenä sulanut talven jäljiltä.
Kun juoksu määrät kasvavat rupeavat pohkeen ja säären lihakset treenautumaan ja kasvamaan. Jo muutamasta viikosta pariin kuukauteen aktiivista juoksua voi kasvattaa lihasta niin paljon että kalvo rupeaa käymään pieneksi. Aina kuitenkin tarvitaan jokin tekijä mikä lisää rasitusta pohkeiden alueella. Yleensä se on jo itsessään lisääntynyt juoksun määrä, mutta kenkä muutoset, asentovirheet tai raskaat maastotkin toimivat.
No eikös se lihaskalvo sitten mukaudu?
No mukautuu mutta valitettavasti tuskallisen hitaasti. Puhutaan useista kuukausista jopa puolesta vuodesta. Eli jos keväällä tulee kunnon oireet niin ei hätää talven tullessa ne voivat olla poissa. :D

Luennoitseva lääkäri puhuikin aivosairaudesta kun puhe oli penikoista. Oma vika ja omaa tyhmyyttä kuulemma, sanoisin kuitenkin itse että asia on enemmänkin tietämättömyyttä.
Lihaskalvoja pitäisi siis alkaa valmistamaan tuleviin rasituksiin jo kuukausia ennen nousevaa rasitusta lihaksistossa. Kun kalvoja on saatu auki ja elastisemmiksi voidaan jalkoihin puskea lisää lihasta sitten ihan huoletta.

Mitä pitäisi sitten tehdä jos vaivat ovat olemassa?
Rasituksien jälkeen pitäisi aina antaa kylmää. Rasituksen tasoa olisi suositeltavaa selvästi tiputtaa ja karsittava kaikki erityisen raskaat asiat pois, kuten juoksemiset erittäin pehmeissä tai epätasaisissa maastoissa. Jos pitäisi valita jokin maasto olisi se varmaankin hiekkatie, koska asfaltti on liian kova ja pehmeä pururata liian pehmeä.
Pohkeen alueen ja säären venyttelyä ja hierontaa, mielellään kylmän kanssa, olisi myöskin annettava jaloille säännöllisesti jotta vaivat helpottaisivat.
Kylmä vähentää ärsytystä alueella ja poistaa kipua. Hieronnat ja venyttely taas avaavat lihaksia sekä lihaskalvoja.
Lihaskalvot ovat vain vaiva paikkaa isompi kokonaisuus eli hoidoissa olisi tärkeää aina hoitaa ainakin koko säären ja pohkeen alue sekä mielellään myös reisiäkin.

Ihan normaali hieroja pystyy tekemään jo paljon niin valmistavassa kuin hoitovaiheessa ja nykyään on myös ihan lihaskalvoihin perustuvaa käsittelyä joka on myös suositeltavaa. Itse hoitona sitten venyttelyt, kylmät sekä järjen mukana pitäminen kun rasituksen tasoa nostetaan.

Itsekkin taistelen alkavia vaivoja vastaan, kylmällä ja erilaisilla käsittelyillä. Venyttelyä, kevyttä jumppaa, palauttelevia treeneja, pilates rullaa sekä omilla käsillä tahtävää manuaalista terapiaa eli hierontaa.