Motivaatiota

Kummallisista paikoista sitä voi motivaatiota itselleen löytää.
Suht yleinen itselleni on se että nään jonkun huonokuntoisen keski-ikäisen ihmisen, jolle arkipäivän asiat ovat jo hankalia ylipainon ja huonon kunnon takia. "Meenpä nyt taas treenaamaan, koska en halua olla keski-ikäisenä tuossa kunnossa". Tai sitten se että haluan olla parempi jossain ja saavuttaa tavoitteitani. Tämä on ehkä hiukan väistynyt, koska konkreettiset tavoitteet on siirtynyt enemmänkin itseni kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Nuorempana halusin olla paras lajissani ja pelipaikallani. Olinkin ihan hyvin matkalla tavoitteeseen koska 16vuotiaana olin ikäluokkani 20 parhaan joukossa ja pelipaikkallani 3-4parhaan. Sen jälkeen käyrän nousujohteisuus rupesi tasoittumaan ja lähdin valumaan `alaspäin`.
No takaisin siihen motivaatioon.
Jotkut löytävät motivaation peilistä tai vaa`alta.
Torstaina sain itse motivaatioruiskeen melko oudosta paikasta. Katsoin toimintatorstain elokuvaa ja elokuvan jälkeen olin ihan valmis suunnittelemaan itselleni rääkki ohjelman kuntosalille, jonka laittaisin käytäntöön syksyllä. Nyt pitää varmaan ruveta vähän kokoamaan ohjelmaa kasaan, ettei tämä puuska katoa kokonaan ennen kuin saan mitään konkreettista aikaan. Elokuva motivaatio ei tullut kuitenkaan mistään action Arnoldin tai Sylvesterin kropasta vaan siitä että elokuvassa näytettiin nuoren klopin treenaamista. Lajina oli kamppailulajit, mutta treenaaminen oli tuollaista crossfit tyylistä kiertoharjoittelua. "Tollasta mäkin voisin salilla tehdä, eikä mitään tylsää sarja+palauttelu juttuja".
Tuo puuska oli kuitenkin käytettävä jotenkin hyväksi, joten kirjoitin treenipäiväkirjaan perjantain treenin jo torstai iltana. Tarkoituksella hiukan yhtä normi salikertaa enemmän tekemistä, koska se olisi pakko sitten tehdä, sillä se jo päiväkirjassa luki. Treeni menikin ihan hyvin ja pariin liikkeeseen (kevyempi hauis ja raskaampi olkapää) nostelinkin hiukan jopa kirjoitettuja toistoja ylöspäin. Kokeilin myös yhtä uutta vatsalihasliikettä, joka tuntui hyvältä kunhan hiukan sitä vielä varioi. Nyt sai hiukan autettua reisillä/lonkankoukistajilla. Pitää sitten syssymmällä päivittää noita mun ohjelmia jos ja kun ihan uudet  tulee laadittua.

Siellä se perjantain treeni jo torstain iltana majaili.

Olen nyt jo päättänyt että kun kausi on loppu hankin salikortin. Tuo meidän duunin sali on tehty enemmän kuntoutukseen ja vaikkakin mielikuvitusta käyttämällä siellä saa raskaita harjoituksia aikaan, niin rajat tulee silti hiukan jo vastaan. Etenkin jalkojen treenauksen ohella. Esimerkkinä reisipenkki/prässi jonka maksimeilla teen 2-3x 15 sarjoja. Hiukan tarvitsisi lisää vastusta kuin tuon 140kg jos haluaisi tehdä lyhyempiä esim. maksimivoima sarjoja näiden perusvoima sarjojen sijaan.
Nyt pitäisi vaan sitten koota syksyksi uudet sarjat ja sen jälkeen raahat itsensä säännöllisesti sinne salille.
Ehkä sitä löytää motivaatiota hommaan sitten vaikka tuloksista, jotka toivottavasti hiukan rupeavat paranemaan tai sitten pitää katsella joka viikko toimintatorstain elokuva. :)

Mikä on teidän tärkein motivaattori ja mistä haette motivaatiota jos se on hukassa??

Puujalkoja, puujalkoja, puujalkoja

Eilinen peli ei mennyt omalta osalta kovin nappiin. Oli nyt toinen peli tämän kauden peleistä joka meni enemmän tai vähemmän huonosti. Omassa pelaamisessa ei ole ollut mikään ihmeellinen juttu että taso hiukan heittelee. Se on ollut oikeastaan aika normaalitilanne. Tällä kaudella tuostakin on päästy ja suorittaminen on ollut melko tasaista, näitä kahta peliä lukuunottamatta.
Ei meidän peli ole muhun kuitenkaan kaatunut, mutta en ole pystynyt joukkuetta auttamaankaan niin paljon kuin olisi tarvinnut.

Puujalka. Kirjoittelin sen hoidosta täällä ja taas saa kyllä itse laittaa nuo hoito keinot käyttöön.
Noita kolhuja on tullut tämänvuoden puolella jo enemmän kuin tarpeeksi. Taitaa olla nyt neljäs kerta kun kolahtaa. Kerran oltiin muutama viikko sivussa ja käytiin lääkärillä ja muut kerrat ovat olleen näitä että käveleminen on ollut seuraavina päivinä kivuliasta tai mahdotonta. Eilenkin pelin pystyi ihan kivasti pelin pelaamaan, mutta sitten kun pohje `kylmenee` niin jalka kipeytyy.
Eilen ei tarvinnut kun olla vartti paikallaan niin pohje rupesi vetämään itseään heti jo jumiin. Pystyin kuitenkin pyöräilemään himaan kiristysside pohkeessa. Kiristysiteen revin yöllä pois jalasta koska kiristi ja ahdisti vähän turhankin paljon. Kylmää jalalle annettiin heti pelin jälkeen ja uudelleen vielä illalla.
Nyt käveleminen onnistuu jotenkin kivun kanssa, joten ihan kinkkaamalla ei onneksi tarvitse liikkua. Jos jalka tässä päivän aikana vähän vetreytyy niin menen illalla kävelylenkille. Lauantaina olisi jo seuraava peli edessä, joten ihan liikaa ei ole aikaa tuota jalkaa laittaa kuntoon. Tänään kävelyä, huomenna hölkkää ja lauantaina pelaamaan. Voi olla että peli tulee hiukan liian nopeasti, mutta toivotaan parasta.

Bensaa ei ollut tiistaina liikaa, kun tankkaamaan pääsin.

Pelipäivä

Se olisi tänään taas yhden arkipelin vuoro. Ilma on näköjään tosi lämmin ja työtkin pitäisi suorittaa nyt aamulla, joten tankkaus pitää hoitaa viimeisen päälle vaikka töissä oonkin. Mulla kun sattuu välillä toi juominen unohtumaan töissä. Töissä tulee kuitenkin hiukan aina hikoiltua, etenkin näin kesällä, joten pitäisi kyllä muistaa aina juoda, sillä sen juomattomuuden kyllä illalla aina sitten huomaa. Tänään en kuitenkaan unohda, vaan hain kaupasta ihan perus vicchyäkin tähän tarpeeseen.
Eilen oli joukkueen treenit taas 8päivän tauon jälkeen. Lämmintä riitti silloinkin ja hien määrä oli melkoinen. Pallo totteli suht hyvin ja tänään kun alkuverryttelyssä vähän vielä neppailee niin eiköhän se pysy jalassa samallalailla kuin normaalistikkin.
Eilen sai oikea jalka kyytiä pitkien syöttöjen ja keskityksien muodossa ja kun keskittäis rumba sitten loppui niin tuntui että oikea jalka räjähtäisi ihan justiinsa. Ei sellaista lihakireyttä vaan jotain muuta hämärää, ehkä hermoista tai jostain. Potkiminen on sen verran `räjähtävää` hommaa että jalka joutuu kyllä aika koville jos ei siihen ole tottunut, varsinkin jos sitä potkii parikymmentä minuuttia tuollaista isompaa potkua.
Jalkat toimivat kuitenkin muuten ihan mukavasti ja tuntui että täysivauhtisissa spurteissakin oli vauhtia.

Tänään ei saa tehtyä mitään valmistavaa treeniä koska aikataulu on sen verran tiukka, mutta tankkaus ja pieni venyttely varmasti kyllä riittää, koska jalat on sen verran hyvin auki jo valmiiksi. Lisäksi voi tehdä vähän pidemmät alkulämmöt jos siltä tuntuu, mutta jään varmaankin mahdollisimman pitkäksi aikaa koppiin, ettei tarvitse tuolla helteessä olla kuin sen aikaa mitä on pakko.
Olen muutenkin lyhyiden ja terävien alkulämpöjen ystävä enemmän kuin pitkien junnaavien. Väillä tosin voi käydä niin että lämmöt jää hiukan liian keveiksi, jolloin niitä keuhkoja avataan vasta ekoissa suorituksissa, pelin aikana, mikä ei ole ihannetilanne. Lihakset on kuitenkin aina lämpimät, koska mitään tyhmää loukkaantumista en todellakaan halua.

Tämän päivän peli oli henkisesti varmasti melko raskas, sillä vaikka tankkaus olisi kunnossa niin silti kuumakeli koittaa vetää kroppaa löysäksi. Pitää olla siis skarppina ja pakottaa sitä kroppaa vain liikkeelle. Hien määrä tulee kyllä olemaan taas jotain aivan järkyttävää.
Saa nähdä minkälaisessa vireessä vastustaja on kun joutuvat vielä bussissakin istumaan parisen tuntia. Nää arkipelit on kyllä niin paljon parempia silloin kun ne on tälleen kotiotteluita.

Mites se viikko menikään

Nyt kun sain tuon treenipäiväkirjankin kirittyä kiinni tähän päivään niin voisi kerrata miten tää treenitaukoviikko oikein meni.
Tiistaina olin viimeksi päiväkirjaa täytelly, joten vähän piti muistella että mitä on tehty ja koska. Onneksi tää blogi auttaa aika huimasti, mutta silti on uskomatonta miten ei voi viime viikon tekemisiä kunnolla muistaa.

Viikko alkoi joukkueen pelillä, joka olikin sitten tosiaan viikon ainut joukkueen kanssa tehty tapahtuma. Tiistai meni lyhyen palauttelevan juoksun parissa jonka jälkeen sitten keskiviikkona käytettiin vapaaviikko hyväksi ja tein salilla jalkatreenin. Torstaina tein sitten ainoastaan yläkroppaa salilla. Perjantaina siirryttiin sitten juoksutreeneihin, jotka aloitettiin 11km tasavauhtisella - loppuun kiristyvällä lenkillä. Juoksutreenit saatettiin sitten lauantaina loppuun kun vuorossa oli intervallitreeni. 6km lämmittelyn jälkeen 9x400 1.10 palautuksilla.
Viikko päätettiin sunnuntaina kevyellä pyörälenkillä, jonka tarkoitus ei ollut muuta kuin palautella.
Jalat on näin kesäisin niin tottuneita kovaa juoksemiseen että intervallit ei aiheuttanut juuri ollenkaan jumitusta, toisin kuin keskiviikon jalkatreeni, joka kävi mukavasti lähentäjiin, reisiin ja pakaroihin.

Ma: Peli
90min
Ti: Juoksu
D: 5.63 km
T: 31.27 min
keskinopeus: 10.7km/h = n. 5.35 min/km
keskisyke: 140   Max: 167
Ke: Sali
pyörä, askelkyykyt, kyykky, reisipenkki 1x12 100kg
kyykky 3x12, reisipenkki 2x15 140kg, askelkyyky 1x20, syväkyykky 1x20, tasajalkaloikat 1x20
To: Sali
rintalihakset 2x25 9.5, hauis 1x20 9.0 1x30 5.0, olkapäät 2x15 5.0 1x10 9.5, ojentaja 2x20 8.0, ylätalja 2x 10+10
Pe: Juoksu
D: 10.98 km
T: 59.44 min
keskinopeus: 11.03 km/h = n. 5.3 min/km
keskisyke 146
La: Juoksu/intervallit
6km tasainen
9x400m 1.10palautuksilla.
Su: Lepo/palauttelu

Ihan onnistunut viikko ja mukavaa vaihtelua kesän normaaleihin viikkoihin. Keskivartalotreeni on taas jäänyt johonkin unholaan tältä viikolta, niin kuin on vähän tupannut tapahtumaan tässä muinakin viikkoina. Tällä viikolla pitää muistutella että sekin treeni on tehtävänä.
Tämä viikko on taas hiukan erilainen koska vapaa viikonloppu otetaan takaisin niin että tällä viikolla pelejä on kaksi. Eiköhän sinne kuitenkin jokunen treenikin mahdu väliin.

Viikon päätreeni eli intervallit

Intervallit on nyt juostu ja ihan onnistunut setti siitä tulikin. Nyt on myös garminin piuha hallussa joten pitää tarjoilla kuvaa ja käppyrää myös hiukan tuosta eilisestä lenkistä.

Olen vieläkin täällä vanhempien tykönä ja faija koittikin puhua mukaan metsälenkille. Mun varusteet ei ollu kuitenkaan ihan sellaiset että suolle olisi ollut hyvä mennä, joten juoksentelin ensin tasaisen 6km faijan mukana ja sitten kun toinen suuntasi metsään ja suolle niin mä jatkoin vähän vielä matkaa intervalleja juoksemaan.
Vanhempien kämpän lähellä on aaltoileva hiekkapohjainen kävelytienpätkä ja olin ajatellut intervallit siinä juosta. Ensin piti mitata kuinka pitkä se pätkä on ja sitten arpoa määrät ja palautusajat. Sillalta sillale oli matkaa tasan 400m joten päätin että juoksen sen 9kertaa ja palautuksina oli 1min10sec.
Laskin aluksi tuon matkan tosin väärin ja huomasin että kello näytti levon aloittamista puolessa välissä ekaa vetoa, mutta jatkoin loppuun ja laiton siellä sitten pituuden oikeaksi ja tiputin vetojen määrän 8 koska yhden vedon jo tavallaan vedin ja aloitin alusta.
Mahdollisimman kovaa mutta niin että ei tule mitään hirveää tiputusta vauhtiin vedon aikana eli tasainen kovaa vauhtia.
Juoksu lähti hyvin kulkemaan, mutta jo oikeastaan 4juostun vedon jälkeen rupesi tuntumaan melko pahalta. Tai ei nyt pahalta, mutta ylimääräinen keveys vaihtui työnteoksi ja taisteluksi. Hyvät tehot sain kuitenkin irti joka vetoon ja ensimäiset 30sec palautuksista menikin aina sillan reunaan nojatessa ja ilmaa haukkoessa.

kuva epäselvä, mutta kai siitä oleelliset jutut selviää silti

Sykkeet olivat tosiaan vetojen aikana tuolla 180 tienoilla ja tippuivat aina palautuksissa 140-145 iskun tietämille. Vauhti näyttäisi olevan tuollaista 3min/km ja palautuksissa vauhti heittää 0 ja 36 väliä koska välillä nojailtiin ja sitten hiukan käveltiin. Käppyröissä näkyy tosiaan vaan 8vetoa koska se eka meni vähän mönkään, mutta sekin juostiin samalla vauhdilla joten yhden käyrän voisi vaan lisätä muiden eteen.

Parittomat ovat vetoja ja parilliset palautuksia.

Nopeimmat ajat tuli juostua tottakai ensimäisissä vedoissa. 1.19.6 ja hitain on mennyt 1.30.0. Jonkun verran on heittelyä, mutta suht hyvin kuitenkin kun vauhtikäyrän perusteella katselee.
Vetojen jälkeen vielä viimeinen palautus jonka jälkeen kävellen 500m porukoiden talolle. Intervalleihin meni aikaa vajaat 21min ja kun se eka veto + kellon säätäminen otetaan mukaan niin hiukan alle puolituntia tuohon meni.
Juuri kun olin kävellyt porukoiden pihan eteen huomasin että faija kaartaa mutkan takaa myöskin paikalle, joten aika täydellisesti meni ajoitukset yhteen. Treenit olivat hiukan erilaisia sillä faija oli sen 6jälkeen kiertänyt pari kierrosta pehmeällä suolla ja kokonaisajaksi tuli 1h 9min. Sama aika siis meni omaan 6km tasaiseen + intervallien tekoon.
Hyvä treeni ja keuhkot sai kyytin. Oli myös hauska juosta faijan kanssa pitkästä aikaa lenkkiä. Aika samaa vauhtia mennään, koska faijan vauhti oli siinä 10km/h tuntumassa ja askeltiheyskin tuntui olevan suht sama. Periytyyköhän juoksutyyli? :D

Vielä hiukan eilisen tunnelmiin. Juoksin tosiaan tuon 11km lenkin jossa kiristin hiukan tahtia lopussa. Nyt kun saan tarkemmat tiedot niin näkee kuinka iso tuo kiristys sitten oikeasti oli.
Sykkeet oivat alkumatkasta 135 - 150 mutta suurimmanosan 140 tietämissä. Silloin kun rupesin kiritämään vauhtia niin syke nousi 160 ja pyörikin koko 3km matkan ihan parin iskun sisällä. Pari alle 160 tai sitten pari yli.
Vauhti oli alkumatkasta noin 5.3 min/km eli vähän päälle 10km/h kun taas viimeiset 3kilometriä meni 5.0 ja 4.3min/km välillä pyörineissä vauhdeissa eli n 12km/h. Huippuvauhti tuossa lopussa on ollut 14.4km/h eli noin 4.10 min/km.
Noiden tietojen perusteella voisi päätellä että tuolla vauhdilla voisi pienen totuttelun jälkeen juosta kokonaisen kympin. 160 sykkeillä pitäisi tuollainen vajaa kymppi mennä ihan kivasti. Noita vauhteja jos saisi pidettyä koko kympin yllä niin aika olisi hiukan päälle 45min.
Kuulostaa kyllä aika kovalle ajalle, mutta noiden käppyröiden ja tuntemuksien perusteella ei mahdotonta.

Kuinkas kovaa ihmiset siellä oikein 10km juoksee ja onko tuo 45min kuinka paha jos sen jonkunlaiseksi tavoitteeksi vaikka asettaisi?