Motivaatiota

Kummallisista paikoista sitä voi motivaatiota itselleen löytää.
Suht yleinen itselleni on se että nään jonkun huonokuntoisen keski-ikäisen ihmisen, jolle arkipäivän asiat ovat jo hankalia ylipainon ja huonon kunnon takia. "Meenpä nyt taas treenaamaan, koska en halua olla keski-ikäisenä tuossa kunnossa". Tai sitten se että haluan olla parempi jossain ja saavuttaa tavoitteitani. Tämä on ehkä hiukan väistynyt, koska konkreettiset tavoitteet on siirtynyt enemmänkin itseni kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Nuorempana halusin olla paras lajissani ja pelipaikallani. Olinkin ihan hyvin matkalla tavoitteeseen koska 16vuotiaana olin ikäluokkani 20 parhaan joukossa ja pelipaikkallani 3-4parhaan. Sen jälkeen käyrän nousujohteisuus rupesi tasoittumaan ja lähdin valumaan `alaspäin`.
No takaisin siihen motivaatioon.
Jotkut löytävät motivaation peilistä tai vaa`alta.
Torstaina sain itse motivaatioruiskeen melko oudosta paikasta. Katsoin toimintatorstain elokuvaa ja elokuvan jälkeen olin ihan valmis suunnittelemaan itselleni rääkki ohjelman kuntosalille, jonka laittaisin käytäntöön syksyllä. Nyt pitää varmaan ruveta vähän kokoamaan ohjelmaa kasaan, ettei tämä puuska katoa kokonaan ennen kuin saan mitään konkreettista aikaan. Elokuva motivaatio ei tullut kuitenkaan mistään action Arnoldin tai Sylvesterin kropasta vaan siitä että elokuvassa näytettiin nuoren klopin treenaamista. Lajina oli kamppailulajit, mutta treenaaminen oli tuollaista crossfit tyylistä kiertoharjoittelua. "Tollasta mäkin voisin salilla tehdä, eikä mitään tylsää sarja+palauttelu juttuja".
Tuo puuska oli kuitenkin käytettävä jotenkin hyväksi, joten kirjoitin treenipäiväkirjaan perjantain treenin jo torstai iltana. Tarkoituksella hiukan yhtä normi salikertaa enemmän tekemistä, koska se olisi pakko sitten tehdä, sillä se jo päiväkirjassa luki. Treeni menikin ihan hyvin ja pariin liikkeeseen (kevyempi hauis ja raskaampi olkapää) nostelinkin hiukan jopa kirjoitettuja toistoja ylöspäin. Kokeilin myös yhtä uutta vatsalihasliikettä, joka tuntui hyvältä kunhan hiukan sitä vielä varioi. Nyt sai hiukan autettua reisillä/lonkankoukistajilla. Pitää sitten syssymmällä päivittää noita mun ohjelmia jos ja kun ihan uudet  tulee laadittua.

Siellä se perjantain treeni jo torstain iltana majaili.

Olen nyt jo päättänyt että kun kausi on loppu hankin salikortin. Tuo meidän duunin sali on tehty enemmän kuntoutukseen ja vaikkakin mielikuvitusta käyttämällä siellä saa raskaita harjoituksia aikaan, niin rajat tulee silti hiukan jo vastaan. Etenkin jalkojen treenauksen ohella. Esimerkkinä reisipenkki/prässi jonka maksimeilla teen 2-3x 15 sarjoja. Hiukan tarvitsisi lisää vastusta kuin tuon 140kg jos haluaisi tehdä lyhyempiä esim. maksimivoima sarjoja näiden perusvoima sarjojen sijaan.
Nyt pitäisi vaan sitten koota syksyksi uudet sarjat ja sen jälkeen raahat itsensä säännöllisesti sinne salille.
Ehkä sitä löytää motivaatiota hommaan sitten vaikka tuloksista, jotka toivottavasti hiukan rupeavat paranemaan tai sitten pitää katsella joka viikko toimintatorstain elokuva. :)

Mikä on teidän tärkein motivaattori ja mistä haette motivaatiota jos se on hukassa??