keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Karkki, ruoka ja alkoholi postaus

Olen tainnut jo useammassa tekstissä mainita siitä etten noudata mitään diettiä tai tarkkaa ruokavaliota. Mitään en siis kiellä täysin itseltäni, mutta siltikkään itselläni ei ole mitään pakkomiellettäkään mihinkään. Ei suuntaan tai toiseen.
Meidän talouden ruuat on ollut aina omatekoista ns. perusruokaa, johon molemmat ovat tottuneet jo lapsuudessa.
Itsellä tosin oli yläaste iässä päivittäinen ruokailu ei niin hyvällä mallilla, mutta se ei johtunut siitä että se ei olisi ollut mahdollista, vaan ainoastaan omasta tyhmyydestä. Koulun ruoka korvattiin jollain huonommalla ostetulla. Nyt kun ajattelee asiaa niin en ymmärrä yhtään että miksi.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana ruokavalioon on tullut aina silloin tällöin jotain pieniä viilauksia. Jyviä ja siemeniä valipaloihin, silloin tällöin tehdään jotain proteiini ruokaa kuten protskuleipää. Myöskin levitteet tehdään yleensä itse. Voita ja jotain hyvää öljyä sekaisin ja takaisin jähmettymään.
Pastat ja makaroonit eivät ole kieltolistalla, mutta aina on kuitenkin käytetty niitä tummempia vaihtoehtoja. Vaaleaa leipää en karta vaan syön sitä mielellään, etenkin omatekoista. Kaupasta sitä ei kuitenkaan kärrätä kuin ehkä kerran kuussa tai kahdessa. Pullaa syön ja jälleen sama eli mieluiten omatekoista, mutta kaupasta en sitä itse kärrää. Juhlissa ja tuttujen kahvittelussa kuitenkin pullaa tai kakkua syön mielellään.
Valmisruuat ovat ehkä se asia missä olen lähimpänä kieltäytymistä. Joskus kun on kiire, voi kaupasta tarttua mukaan jotain pinaattilettuja tai vastaavaa, mutta valmispitsat eli roiskeläpät ym kierrän kyllä kaukaa.
Jotta postaus menisi täysin listaamiseksi, niin kerrottakoon vielä että sokerin lisäämisen olen lopettanut melkein tyystin. Ennen sitä meni muroihin, teehen, kahviin, puuroon ja vähän kaikkeen mihin sitä muka tarvitsi. Nyt sitä saattaa mennä enää vähän kahviin, jota juon nykyään harvoin, sekä jonkun happaman tasoittamiseen.

Siellä sitä olisi kylmässä...
Myöskään otsikossa mainittuihin asioihin ei ole mitään totaalikieltoa, mutta se ei tarkoita sitä että niitä sitten koko ajan oltaisiin ahmimassakaan. Jos tekee jotain `höttöä` mieli niin mietin ensin onko nälkä vai tekeekö oikesti mieli vaan paria herkkua. Jos pienen välipalan jälkeen vielä tekee, niin sitten voi vähän herkutella.
Omasta mielestä tälläinen suhtautuminen toimii paremmin kuin totaalikielto. Tälläkin hetkellä taloudesta löytyy alkoholia, karkkia, suklaata, pullaa sekä sipsejä. Oikestaan kaikki on kulkeutunut tänne.  Esim. juomat ja sipsit jäi yli juhlista ja anoppi toi pullaa.
Jotain kuitenkin kertoo se että viikon päästä tilanne voi olla jopa täysin sama. Yhtään karkkia ja lonkeroa ei ole juotu tai syöty, vaikka ne tuossa ihan esillä kokoajan on. Ei tee mieli niin ei tule syötyäkään.
Siellä sitä olisi ihan olohuoneessa, eikä missään kaapissa piilossa
Oma ruokailu tahti ja määrät ovat jollain tavalla vakioita. En laske kaloreita vaan syön vähän miten sattuu, mutta silti määrällisesti oikeastaan samallalailla viikosta toiseen. Lähipiiri tietää että olen tarvittaessa melkein pohjaton jos puhutaan syömisestä, mutta normaali arjessa en syö itseäni oikeastaan koskaan täyteen, koska se tarkoittaisi melkoista määrää sitä ruokaa. :)
Ruokailut on kuitenkin mahdollisimman säännöllisesti ja tasaisin väliajoin että energiaa riittää tasaisesti pitkin päivää. Veikkaan että voisin jopa hiukan lisätä päivittäistä kalori määrää ja se ei missään itsellä näkyisi. En kuitenkaan ota tästäkään stressiä koska lihaskasvua on tapahtunut ja painopysynyt aikalailla samassa. Vaakaa ja sen näyttämää en kyllä tosin juurikaan käytä itseni arvioimiseen vaan pelikuva ja tunne kertoo paljon enemmän sekä tietysti farkkujan koko. ;)

Sipsit unohtui edellisestä kuvasta ;)
Ajattelin tehdä tulevaisuudessa parin päivän ruokakatsauksen, eli kirjaan ylös mitä tulee syötyä ja milloin. Siitä voi kaikki sitten tarkastella, kuinka tylsästi sitä tulee syötyä. Ei löydy mitään hifistely rahkadiettejä eikä mitään ostettuja superfoodeja. Mutta karkkiakaan ei välttämättä näy ja se ei tosiaan johdu siitä että jättäisin ne vain kirjaamatta. :)
Nyt menen ravitsemaan itseäni perunalla ja makkarakastikkeella. Jälkiruuaksi ehkä anopin tuomaa pullaa ja teetä, mutta vain jos tekee mieli. 


4 kommenttia:

  1. Hyvä postaus. Jos kieltää itseltään hirveästi kaikkea, tai muuten elää orjallisesti liikunnan tai ravinnon suhteen, jossakin kohtaa taatusti "rysähtää". Eli vetää näitä kiellettyjä juttuja sitten olan takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Olen vähän samalla linjalla. Yksi herkku silloin tällöin ei kuitenkaan kaada Kenekään ruokavaliota tai diettiä.

      Poista
  2. Itselläni kanssa suhteellisen vastaava tilanne, että kaikkea olisi kyllä kotona saatavilla, mutta ei vain oikeastaan tee mieli enää niin paljon kuin joskus aikanaan. Myöskin tuosta totaalikieltäytymisestä sen verran, että aivan turha sitten taas on kieltäytyä jos/kun joskus sattuu mieli tekemään jotain "herkkua".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä se näin menee.
      Luulen että useilla syynä `herkutteluun` on ihan puhtaasti nälkä.
      Epäsäännöllistä ja vähän heikkoa ruokaa, mitä sitten `paikataan` näillä `herkuilla` ihan itsensä tietämättä..

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...