Tänään taas mennään. Nilkka teipattuna ja lonkankoukistaja kipeänä, mutta mennään kuitenkin.
Satutin lonkankoukistajaa tuossa torstain treeneissä. Oikean lonkan täysavaus ja sitten napakka syöttö sillä jalalla. Lonkankoukistaja huusi sen jälkeen että nyt riitti tuollainen toiminta. Mitään pahaa vahinkoa en onneksi saanut aikaan, mutta to ja pe treenit meni silti vähän kevyemmissä merkeissä, koska takaraivossa kolkutteli ajatus ei täysin ehjästä jalasta. Mitään revähdys kipuja ei ole, mutta jonkunlaisen venähdyksen taisin silti tuohon jalkaan onkia.
Tänään kuitenkin pelataan ja pelin jälkeen hyppään suoraan auton rattiin ja ajelen 3tuntia mummolaan.
Jos säät suosii käyn juoksemassa jonkun lenkin alkuviikosta, muuten en aio treenata ennen keskiviikkoa. Remontin tekeminen saa mennä punttisalista tällä kertaa.
Keskiviikkona olisi sitten ohjelmassa juoksukilpailu Porvoossa.
Matkaksi ilmoitetaan yksi maili ja maastona on jonkinlaisia metsäpolkuja. Tosi lyhyt rykäisy siis edessä. Alunperin oli tarkoitus pari kertaa käydä juoksemassa tuon mittainen matka ihan testinä, mutta tämähän taas hiukan unohtui.
Juoksuun on edellisinä vuosina osallistunut suht pieni määrä juoksijoita, joista suurinosa johonkin seuraan kuuluvia, mutta ei kuitenkaan mitään sm- tasoa, kai..?
Ajattelin että lähden vaan alusta lähtien jonkun `pääjoukkoisen` peesiin ja sitten lopussa katsotaan voinko kiristää vai yritänkö vaan roikkua perässä loppuun asti. Tuloksesta viis mutta viimeinen en kyllä halua olla, vaan päästä maaliin jotenkin massan mukana.
Mun tuurilla tällä kertaa juoksemassa on vain jotain superjuoksijoita ja saan juosta mailin yksinäni. Toisaalta maili on niin lyhyt että suosiolla en kyllä periksi anna.
Miksi sitten käyn juoksemassa tuon lyhyen juoksun, mihin en ole edes treenannut?
Kyseessä on setäni mukaan nimetty juoksutapahtuma, josta kuulin vasta keväällä.
Setä oli ennen halvaantumistaan aktiivinen urheilija, valmentaja ja kentänhoitaja, jonka kunniaksi tätä ei niin vakavamielistä kilpailua nyt vuosittain juostaan. Setä ei koskaan päässyt siis itse juoksemaan tätä koska kilpailu polkaistiin käyntiin vasta halvaantumisen jälkeen, joten olen ensimäinen meidän sukunimella kilpailussa juokseva.
Siinä vähän lisää syytä olla tulematta viimeisenä maaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...