Kyllä sitä tottakai ehti myös lomailemaan ja ennen kaikkea kerrostaloasuja pääsi pitkästä aikaa kunnon puusaunaan. Luksusta..
Tyhjä, suora tie sekä hämärtyvä kesäilta |
Sunnuntai aamu - päivä meni remonttia tehdessä eli tarkemmin maalatessa ja erinäisiä asioita kannellessa. Ilta meni ihan vain rentoutuessa ja saunoessa.
Maanantai alkoi taas remontilla. Päivällisen jälkeen suuntasin läheiseen metsään kävelemään ja samoamaan, kun aurinkokin sattui paistamaan.
Metsässä oli tehty suht suuria hakkuu töitä, joten parin sadan metrin mittaisia hakkuualueita oli aina säännöllisin väliajoin. Bongasin jo suht pian tod. näk. hirven jätöksiä ja karhun jätöksiä maassa ja rupesinkin ajattelemaan kuinka hienoa olisi nähdä hirvi sellaisen mukavan etäisyyden päästä. Karhua en kuitenkaan toivonut näkeväni ;)
Kuljin vastatuuleen ja tähyilin tasaisin väliajoin ympärilleni, mutta en nähnyt muuta kuin kaatuneita kantoja jotka näyttivät aina enemmän tai vähemmän hirveltä tai karhulta. Samoilin sellaisen tunnin hakkuualueilla ja umpi metsässä kunnes tajusin että en olekkaan ihan varma missä olen ja että voisi lähteä pikkuhiljaa takaisinpäin. Otin huonolla suuntavaistolla suunnan ja lähdin tarpomaan `takaisin päin`. Hetken tarvottua tupsahdin yhden hakkuualeaan reunaan ja juuri kun olin päässyt pienen rinteen puoleenväliin niin huomasin että vasemmalla näkyvässä kannossa on oudon väriset juuret. Siinä vaiheessa kun nämä `juuret` liikahtivat niin tajusin että kappas vain hirvihän se siellä. Etäisyyttä oli sellaiset mukavat 100m. Siihen sitten jäädyin paikalleni ja puhelinta taskusta kaivamaan.
100m on kuitenkin puhelimelle liikkaa joten kuvissa ja videoissa näkyy vain musta piste, jos osaa oikeaan paikkaan katsoa. Kymmenisen minuuttia hirven safkaamista seurasin, kunnes se taisi mut haistaa ja jolkotteli Kaupin kevyellä askeleella takaisin metsään.
Minä lähdin innoissani siitä sitten toiseen suuntaan. Löysin takaisin perille suht helposti ja yhteensä vaeltelin metsässä reilut puolitoista tuntia.
Keskellä pieni oranssilehtinen puu ja sen oikealla puolella musta piste eli hirvi |
Ajattelin juosta lyhyen mutta kovavauhtisen lenkin, koska sellainen on huomenna edessä myös porvoon `kisassa`. 3km takana ja yksi jäljellä kun askel ajautui osittain kiven päälle ja valmiiksi rikki oleva nilkka pyörähti uudelleen. Puolisen kilometriä kävelyä sekä kiroilemista ja loppupuoli tosi easya hölkkää hiekkatiellä.
Nilkka oli illan hiukan hellä, mutta tänään on voinut mennä jo normaalisti, kunhan välttää sisäkiertoa joka aiheuttaa vihlovaa kipua.
Huomenna pitäisi kuitenkin mennä juoksemaan, mutta koska juoksu tapahtuu maastossa, voisi tästä oppineena muistaa tuon nilkan teipata.
Huomen iltana kuulumisia porvoosta. Saa nähdä pettäänkö kunto tai nilkka vai molemmat. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...