Eipä pohkeet lauantaiksi auennu

Torstain treeni tuntui pohkeissa lauantaina, vaikka koitin teille ja itselleni uskotella, että kyllä ne 48h ehtii palautua.
Lauantai aamuna pohkeet oli vielä niin arat että ei voinut kävelläkkään ilman että niihin olisi tuntunut. Eivät olleet kuitenkaan superjumissa vaan enemmänkin juuri arat.
Kävelin, venyttelin ja ravistelin niitä pitkin lauantai aamua/päivää, mutta ei niihin merkittävää muutosta kuitenkaan sillä tullut.
Alkulämmittelyt aloitin ihan perus kävelyllä josta siirryin hölkkään ja sitten pallon kanssa tehtäviin juttuihin, sekä terävämpiin osioihin. Pelin alussa pohkeissa hiukan vielä tuntui, mutta jo parin minuutin pelin jälkeen olivat normaalin tuntuiset ja pysyivät sellaisina koko ottelun ajan. Tästä voi siis taas päätellä että kipeille lihaksille pitää tehdä välillä suht kovaakin treeniä että palautuminen nopeutuisi. Kävely on täyslepoa parempaa, mutta hölkkä ja pieni hyppiminen voi olla kävelyäkin tehokkaampaa.

90min tuli pelattua ja aika hyvin jaksoi juosta, vaikka olikin mun eka peli näissä oikeasti lämpimissä keleissä. Vähän meinasi väsy yhdessä vaiheessa tulla, kun pallo pyöri jatkuvasti omalla `tontilla` ja sai painia sekä spurttailla suht pitkiäkin matkoja (40-50m) edes takaisin. Tästä kuitenkin selvittiin ja positiivisena asiana mainittakoon, että vastustajan pelaaja vaikutti väsyvän enemmän siitä pätkästä.

Tänään pohkeet on ollut taas hiukan jumissa, mikä nyt oli odotettavissa, mutta ei niin paljoa kuin eilen aamulla.
Aamulla suuntasin paikalliselle laskettelurinteelle ihmettelemään pyörä kauden avajaisia ja pyöräenduro kilpailuja. Siinä sai pohkeet vähän verryttelyä kun meni mäkiä ylös ja alas. Onneksi käveltävää tuli loppupeleissä tosi vähän, kaikki tosin ylä tai jyrkkään alamäkeen.



Pyöräkauden avajaisille, ei parempaa keliä olisi voinut toivoa

Loppupäivä on mennyt täällä porukoiden mailla. Anoppilan pihassa puuhaillen ja kasvihuonetta `hoitaen`. Niin hieno ilma ollut koko päivä, että ei olisi meinannut malttaa tulla sisään ollenkaan. Kesän ensimäiset hyttyset sitten lopulta mut kuitenkin sisään ajoivat.
Kyllä on muuten kasvu hiukan erinäköistä kasvihuoneessa kuin avoparvekkeella. Molemmat ovat aika hyvin täynnä kasvatettavaa joten on hyvä vertailla.
Kasvattelu on mukava harrastus liikunnan rinnalle, koska tässä mittakaavassa tehtynä, ei vie liikaa aikaa. Muistaa säännöllisesti kastella ja `huoltaa` sekä silloin tällöin sitten uhraa jonkun päivän ruukunvaihtoihin ja sen sellaisiin hommiin. Kasvihuonekkin elää omaa elämää, eikä tarvitse kun käydä vähän luukkua avaamassa ja kehitystä tarkastelemassa ennen tai jälkeen työpäivän. Suht pieni vaiva koska töistä kestää 5min anoppilaan kävellä ja autolla ei hetkeäkään.
Yrtit ja varsinkin chilit on omassa kasvatuksessa. Niiden lisäksi kasvihuoneesta löytyy anopin tomaatit ja sen sellaiset.