Paljasjalkajuoksu on melkoisen trendigästä nykyään ja tulee tod. näk. olemaan nyt keväällä ja kesällä erittäin paljon mediassa esillä. Tutkimus tuloksia ja mielipiteitä asiasta on melkein niin paljon kuin on juoksijoitakin. Itse en lyttää enkä ylistä. Jotain siltä väliltä.
Ideahan kengissä on hieno ja varmasti myös toimii, mutta jos jotain hyvää niin jotain pahaakin.
Kroppa tottuu siihen mitä sille tarjotaan ja se myös taistelee yleensä muutoksia vastaan, vaikka muutos olisi positiiviseen suuntaan. Tässä ehkäpä ongelma. Kuinka moni paljasjalkaan siirtyvä viitsii totutella tarpeeksi jalkojaan? Luulen että tosi pieni osa.
Etenkin pk lenkkien juoksijat ovat liipasimella. Askel ei välttämättä ole kovin päkiä painotteinen toisin kun nopeampia juoksuja juoksevalla. Jalkaterä, sääri ja pohjelihakset saavat uudenlaista ärsykettä ja joutuvat entistä kovemmalle rasitukselle. Tämä pitäisi ottaa huomioon kun paljasjalka ja minimalisti kenkiin siirtyy. Monta, ehkä jopa kymmentä, vuotta normaalisti lenkkeileen juoksijan olisi siirryttävä minimalistisiin kenkiin erittäin hitaasti ja asteittain. Oireet voivat tuntua heti ja joskus myös vasta pitemmän ajan jälkeen. Ei siis kannata liikaa luottaa siihenkään jos aluksi ei mitään ihmeellistä tunnu. Totuttelu on silti hyvästä ja suotavaa.
goodwayloseweight.com |
Ei ihan näin..
On hyvä että askeleeseen kiinnitetään huomiota, mutta kyllä se askel pitäisi mieluusti olla kunnossa ilman niitä paljasjalka kenkiäkin.
Kanta askel on virheellinen siitä ei päästä yli eikä ympäri. Askel ei ole eteenpäin vievä ja rasittaa nilkkaa, polve ja lantiota enemmän kuin oikeaoppinen askel. Juoksussa kontakti maahan pitäisi tapahtua koko jalalla ja mikä tärkeintä osuman maahan pitää tapahtua kropan alla. Kontakti kropan alla yhdistettynä kanta askeleeseen on melkein mahdottomuus, ellei harrasta pikakävelyä. Kanta askel hidastaa juoksua koska jalka iskeytyy "vastapalloon" maan kanssa. Oikealla askeleella jalka on jo aloittanut "työntö" vaiheen joten askel rullaa. Jalan osuessa maahan polvi ei ole lukittuna suoraksi vaan jo hiukan koukistunut.
Yle.fi |
Ei ihan näinkään..
Juoksua kevyeen ylämäkeen. Askel on päkiällä ja nilkka työntää askeleen loppuun asti.
Juokseminen kovempaa. Rentoa kovaa juoksua. Askel taas suht paljon päkiällä ja nilkka antaa vauhtia.
Ylämäkeen harjoittelu on helpompaa jos kovempaa juoseminen ei ole tuttua. Omaa askelta kannattaa myös tarkkailla normaali kävelyssäkin. Askeleen pitäisi osua kävellessä ensimmäiseksi kantapään ulkoreunaan josta oikeaoppinen askel rullaa sulavasti päkiän sisäosaan ja jatkuu nilkan ojennukseen niin että isovarvas on viimeinen joka askelta työntää. Kuitenkin niin että kaikilla varpailla on tunne maahan.
Nyt siis kaivamaan esiin ne loppuun kulutetus vapaa ajan kengät ja niistä tutkimaan mistä kohtaa pohja on kulunut.
Jos omaa askeltaan haluaa ruveta kehittämään, kannattaa aloittaa kävelystä.
Hyvä askel juostessa on muuten samanlainen, mutta kanta kontaktia ei vain tapahdu. Kantapään saa ja oikeastaan pitääkin tuntua maata vasten, mutta yhdessä päkiän kanssa. Viimeiseksi tunne pitäisi olla kaikissa varpaissa ja etenkin isovarpaassa.
Usein näkee askelta jossa jalka on ulkokiertoon ja viimeinen työntö meinaa mennä sisäsyjältä yli. Juuri tämän estämiseksi tunne pitäisi olla kaikissa varpaissa ja työnnön pitäisi tapahtua suoraan taaksepäin kantapää edellä.
roadrunnertips.com |
Sinne päin jo..
Ajattelin hypätä kuitenkin tähän paljasjalkajuoksu huumaan mukaan. Viime kesän juoksentelin Niken Free kengille ja nyt ajattelin hankkia astetta minimalistisemmat kengät. Lähinnä tuollaisiin nopeampiin pyrähdyksiin käytettäväksi. Free:t saavat kuitenkin ajaa suurimman vastuun lenkeistä myös jatkossa ja salomonit talvisin.
En tykkää erotelluista varpaista enkä mistään Feelmax:eista. Siksi ajattelinkin hankkia NewBalance:n Minimukset. Hypistelin kyseisiä kenkiä jo 4runners:issa ja olivat kyllä pätevän oloiset. Muuten tuollaiset kevyet tuettomat lenkkarit, mutta pohja on sileä eikä siinä ole nostoa kantapäähän niin kuin normaaleissa. Pohja on siis tasainen.
Joko nämä uudet zerot.. |
...tai sitten nämä vanhemmat |
Eipä nuo ihan heti nyt ole tilaukseen menossa, mutta nyt keväällä kuitenkin. Pitää laittaa sitten väliaika tietoja, kunhan käyttö kokemuksia kertyy.
Mua kiinnostaa paljasjalkajuoksu kovasti, mutta selkälääkärini oli ehdottomasti sitä mieltä että ei missään nimessä! Hauskaa, sillä joku toinen selkälääkäri on sitä mieltä, että ehdottomasti.
VastaaPoistaMää luulen, että voisin aloittaa näitä paljasjalkajuttujua koiria lenkittäessä metsäpoluilla ihan kävellen. Se olis ainakin kai turvallista.
Hienoja kenkiä oot suunnitellut.
Juu melko ristiriitaisia on mielipiteet.
PoistaOliko lääkäreillä jotain painavia syitä?
Voisi kyllä kuvitella että juuri kävellen aloittaminen olis ihan ok. Eikä sitä tarvitse tosiaan kokonaan niihin siirtyä.
Kesäisin jalkapallokentät ovat hyviä juoksu paikkoja kun ei tarvitse pelätä lasia ym ja nurmi hiukan pehmentää.
Itse en seuraa muotioikkuja. Siksipä olen harrastanut "paljasjalkajuoksua" jo useampana kesänä. Minulla oli aiemmin polvet juoksemisen takia pas*ana, eikä juokseminen oikein hyvin enää onnistunut. Sitten luin eräästä tutkimuksesta paljasjalkajuoksusta ja päätin kokeilla. Polvikivuista ei ole sen jälkeen tarvinnut kärsiä enää yhtään. Ensimmäisenä kesänä aloitin hitaasti hyvin tuloksin, mutta toisena kesänä tein sen virheen, että läksin talven jäljiltä aivan totuttelematta juoksemaan aivan normaaleja lenkkejä ja tulehdutin toisen akillesjänteeni. (Paljasjalkajuoksua pitäisi siis harrastaa säännöllisesti, että paksupohjaisten tukevien kenkien surkastuttamat jänteet kestävät)
VastaaPoistaPaljasjalkajuoksu rasittaa vähemmän selkää, lonkkia ja polvia kuin juoksu "korkkarilenkkareilla" ja juoksu on pehmeämpää, vähemmän tärähtelevää. Mutta se minkä korkkarilenkkareiden pohja tavallisesti vaimentaa tekeekin nyt pohje ja akillesjänne. Pohje tottuu lisääntyneeseen rasitukseen hyvin parissa kuukaudessa, mutta akillesjänteen vahvistuminen ottaa enemmän aikaa ja siinä taitaakin olla paljajalkajuoksun suurin sudenkuoppa. Juokseminen on paljon hauskempaa kuin korkkarilenkkareilla, mutta silti pitää malttaa, sillä ajillesjännevaivat eivät paljoa etukäteen varoittele.
Tuohon äskeiseen lisään, että minulta löytyvät aivan uudet Feelmaxit, pari vuotiaat FiveFingerit, nahkatossut (mallia lasten päiväkoti) ja aivan paljaat jalat (pururadalla juostessa). Kun kokeilee paljasjalkajuoksua, niin kannattaa ostaa kaupasta nuo vitosen nahkapohjaiset nahkatossut. Ne ovat itseasiassa parhaat, eikä rahat mene hukkaan, jos jaljasjalkajuoksu ei sovikkaan itselle.
VastaaPoistaEn malta olla lisäämättä, että paljasjalkajuoksutekniikkaa on aivan paras opetella juoksemaan aivan paljain jaloin, jos tarjolla vain on esim. "lasinsirutonta" pururataa tai kalliota tms. jossa saa juosta mielellään yksin. Sillätavalla jalan oppii laskemaan oikein alustalle päkiä edellä liu-uttamatta sitä maassa. Kävyt ja juuret ovat vain hyödyksi, sillä silloin oppii myös tarkkailemaan juoksualustaa. Kun olet juossut jonkin verran huomaat kohta juoksevasi "höyhenenkevyellä" askelluksella, mikä tuntuu nautittavalta. Toinen asia, minkä huomaa sitten aina syksyllä on, että pohkeet ovat upean näköiset, aivan kuin jollain Schvarzeneggerillä. (Olen siis 95 kiloinen, ei läski, keski-ikäinen mies) Samoin jalkapohjien iho on todella hyvässä kunnossa, joitain pikku mustelmia lukuunottamatta.
VastaaPoistaTotta turiset ja mukava saada omakohtaisia kokemuksia aiheesta.
PoistaMalttia alussa siis tosiaan tarvitaan juuri noiden säären ja nilkan lihaksiston tottuttamisen takia. Niin kuin kirjoitin on muutos parempaan keholle muutos siinä missä huonokin muutos, joten keho tarvitsee aikaa sopeutumiseen (vahvistumiseen ja notkistumiseen)
Jaanaballe jo kommentoinkin myös noista jalkapallo kentistä, jotka ovat erittäin hyviä paljasjalkajuoksu paikkoja. Jotkin puistotkin menee hyvin, kunhan alusta on tasainen ja lasinsiruton.
Itse olen juossut pitkät ajat kentällä paljain jaloin. Omalla ajalla tulee välillä pelattua jalkapallon paljain jaloin ja kesällä, hyvällä säällä loppuhölkkäilyt teen aina paljainjaloin.
Itse olen juossut paljasjaloin läpi talven. Pieni tauko tosin oli helmikuussa, kun 4. varpaat paleltuivat melko pahasti. Kylmillä ilmoilla on tärkeätä, että jalkaterän ja säären lihakset ovat lämpöiset ennen juoksua. Hyvä verenkierto pitää lämmön yllä. Feelmaxeilla olen usein juossut lämmöt ennen paljasjalkajuoksua.
VastaaPoistaBf-juoksu vaatii kuukausien totuttelun kenkäjuoksun jälkeen. Akilleksien lisäksi jälkaterän nivelsiteet ja jopa luut ovat koetuksella. "Jalkapohja olkoot oppaasi" on hyvä neuvo, eli sen minkä nahka antaa juosta, kestänee muutkin kudokset.
Paljain jaloin voi periaatteessa juosta missä vain. Lasinsirut ja muut vaaralliset esineet tulee huomioida, samoin maantiesuola. Asfaltti, hiekkatiet ja kuiva tamppautunut lumi ovat hyvät alustat kipittää.
Askel tulee pääosin väkisinkin oikeaksi, kunhan muistaa askeltiheyden nostaa luonnolliseen 170-180 askelta minuutissa tasolle.
Hauskaa tulevaa paljasjalkakesää toivottaen
Hanski
Melko Hc:n kuuloista tuo paljasjaloin juoksu talvella. Onko tuntuma bf kengillä niin paljon huonompi kuin oikeasti paljain jaloin, että talvellakaan niitä ei voi käyttää?
PoistaTuon askeltiheyden tarkoitus on varmaankin pitää askel rullaavana vai onko jotain muitakin syitä?
Luittekos tämän artikkelin jo?
VastaaPoistahttp://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/liikunta-ja-hyvaolo/vivobarefoot-kengat-paljasjalkakengat-ovat-kuin-sukat
En ollu lukenu ennen tätä.
PoistaHiukanhan tuossa tiettyä merkkiä mainostetaan ja hypetetään, mutta on siellä ihan asiaakin.
Luin kirjan Syntynyt juoksemaan ja koin valaistuksen. Nyt uskon pyhään paljasjalkajuoksuun. Olenkin ensitöikseni käynyt muutamana aamuna viiden aikaan pihalla totuttelemassa varpaitani paljaaseen maankamaraan... Ensinnäkin, aivan upea tunne jalkapohjissa ja jaloissa! Tuntuu kuin elämä palaisi raajoihin ja jalkaterissä on aivan hykerryttävän eloisa tunne! Askellus täytyy toki ottaa alussa varovasti, välillä asfaltilla, välillä nurmella, pääasiassa rauhallista kävelyä maustettuna muutammilla varovaisilla lyhyillä juoksuaskeleilla. Heti voi tuntea, kuinka jalka elpyy ja ryhti paranee. Tätä täytyy saada lisää, mutta maltti täytyy pitää mielessä. Viisi minuuttia päivässä varovaista totuttelua parin viikon ajan ja sitten vasta varovasti pidentämään barefoot-sessioita. Näitä varoittavia ohjeita luin osoitteessa: http://www.vibramfivefingers.com/index.htm
VastaaPoistaMä uskon, että tämä juttu tulee mullistamaan ainakin mun juoksuelämän, joka on ollut harmillista rämpimistä pronaatiotuetuilla vaimennetuilla ilmatyynyillä kantapää-, polvi- ja lonkkavaivojen kanssa.
nimimerkillä: FiveFingersit jo tilattu