tiistai 3. tammikuuta 2012

Karppaus ja ravinto

Hiilihydraatiton ruokavalio vai hiilihydraattitietoinen ruokavalio?

Nykypäivänä karppaavat niin lapset kuin mummotkin. Suurin syy karppaamiseen on tahto hallita tai pudottaa painoa. Tietysti löytyy sairauksia, joissa "karppauksen" suuntaan kallistuva vaihtoehto on hyvästä (hiilihydraattitietoisuus). Mitä karppaaminen sitten oikeastaan on? Hölmö kysymys, koska variaatioita on melkeinpä yhtä paljon kuin karppaajia. Toinen pyrkii poistamaan hiilihydraatit kokonaan näköpiiristä ja toinen puristaa prosenttia vain pienemmäksi.
sd2plus.com
Kuitenkin korviin kantautuu pari toistuvaa hiilari lakon syytä.
Hiilihydraatit ovat nopeaa energiaa joka ei pidä nälkää. Nopeasti nälkä = nopeasti lisää ruokaa. Hiilihydraatit nyt vaan lihottavat enemmän. Muuten vaan tai insuliini tuotannon käynnistämisen takia. Insuliinia = glugoosia verestä rasvakudokseen.
Mietitääs ensin näitä seikkoja hiukan tarkemmin.
Hiilarit ovat nopeaa energiaa ja pelkästään jo sen olomuodon takia sitä on helppo tankata. Kokonaisen vaalean leivät tankkaaminen on suht helppoa, verrataessa vaikka tummaan versioon.
Onko ongelma siis hiilareissa, vai siinä kuinka paljon asettelemme sitä lautasellemme? Veikkaisin jälkimmäistä.
Hiilari ei itsessään ole yhtään sen lihottavampaa kuin esim proteiini. Molemmit sisältävät 4kcal, 1grammassa. Vertailun vuoksi samamäärä rasvaa sisältää 9 ja alkoholi 7kcal:aa. Toisen tankkaaminen kehoon on vain toista helpompaa.
Hiilari kyllä käynnistää insuliinin tuotannon, mutta nyt on taas taidettu unohtaa, että niin tekevät muutkin ravintoaineet. Suuri määrä proteiineja ruuassa nostaa paljon insuliinin tuotantoa, verrattaessa hiilarin tekemään nostoon. Esimerkiksi jos syöt kunnon pihvin, niin samoihin insuliini määriin saat lapata sitä hiilaria melkoisen paljon. Ainut ero tässä on taas se, että se hiilarin tankkaaminen on helpompaa.
Vaikka syötävä ruoka ei erityisemmin kiihdyttäisikään insuliini tuotantoa, on sitä silti aina niin paljon veressä, että ylimääräiset voidaan siirtää rasva varastoihin. Tämä seikka johtaa siihen, että vaikka söisit, ihan mitä vaan, niin lihoat jos syöt enemmän kuin kulutat. Vanha fraasi, mutta tuskin se pyörisi ilmoilla jos se olisi valetta. Appelsiini ja karpaajien suosima pekonikin, lihottavat jos niitä tarpeeksi syöt.
spicearoma.fi
Mielestäni on siis vähintäänkin hölmöä ruveta tiputtamaan yhtä ravintoainesta kokonaan pois lautaselta, vielä kun sillä on selviä terveydellisiä ominaisuuksia.
Itse käyttäisin energiani siihen, että ottaisin selvää niistä hiilareista. Mikä sisältää mitäkin ja kuinka paljon? Onko se täyttä sokeria, hedelmä sokeria, ravintokuitua, tärkkelystä vai jotain ihan muuta?
Tähän kun panostat, etkä maalaa hiilaripirua seinälle, rupeat lähestymään hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Vielä kun muistellaan sitä perus lautasmallia, eikä lapata kolmasosaa lautasesta heti täyteen sitä pastaa. Ja voihan sen lapata, mutta lähituleivaisuudessa olisi hyvä sitten kuluttaakin sitä energiaa.

Monet varmasti ajattelevat, että kalorien laskeminen on vaikeaa ja työlästä. Mieti mitä jääkaappisi sisältää ja kuinka usein siellä asustelee jotain normaalista poikkeavaa. Jos teet itse ruokasi, niin väitän, että jääkaapissasi on viikosta toiseen paljon samoja ruoka-aineita. Ei välttämättä ihan samoja, mutta toisiinsa ainakin verrattavia. Ei siis tarvitse kuin laskea näistä aineksista "peruspohja" ja sitten uusien tulokkaiden kohdalla, viitsii vain vilkaista ne tiedot sieltä pakauksen takaa.

Vielä loppuun toteamus laihduttamisesta, koska normi ihminen diettejään suurimmaksi osaksi siksi miettii.
Jos koitata laihduttaa ainoastaan ruokavalion muutoksella, ensimmäinen mistä painosi poistuu on lihasmassa.
Pienempi lihasmassa = lihakset kuluttavat vähemmän energiaa = laihtuminen jatkossa vaikeampaa ja jenkkakahvat edelleen tallella.
Jos laihdutat pelkästään liikkumalla, saat. vedellä oikeiden urheilijoiden harjoitusmääriä samoilla tehoilla ja silti tulokset ovat huonoja.
Molempiin pitää siis kiinnittää huomiota. Ääripäihin ei kannata kuitenkaan mennä ja laihduttamisessa pari vanhaa ideaa ovat varmasti parempia kuin säkillinen uusia.
Asia pitää vaan hyväksyä ja aloittaa työntekeminen asian saavuttamiseksi.

Laitetaan loppuun vielä linkkivinkki.
http://www.hs.fi/juttusarja/hyvinvointi/artikkeli/12+myytti%C3%A4+laihduttamisesta/1135270118933

5 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Itsekin olen samoilla linjoilla karppauksen kanssa, monipuolinen ruokavalio on tutkitusti terveellisin. Täytyy vain syödä vähemmän ja jättää turha sokeri pois, jos haluaa laihtua. Hesarin linkkivinkki on myös varsin mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus! Välillä tuntuu, että tämä karppausinto on lähtenyt ihan lapasesta. On ihan ok karsia turha pullamössö ja ns. turhat hiilarit pois ruokavaliosta, mutta siinä vaiheessa, kun edes hedelmiä ei saa syödä, niin mennään mielestäni pahasti metsään. Jos ei syö yhtään hiilareita, niin eipä jaksa treenatakaan täysiä ja seurauksena ns. laiha läski (juuri tämä mainitsemasi lihakseton, mutta jenkkakahvat tallella -tyyppi). Puhumattakaan niistä esim. tumman leivän muista hyvistä vaikutuksista.

    Eiköhän se loppujen lopuksi ole ne kalorit, mitkä lihottavat, eikä joku tietty ruoka-aine. Kuten jo Arvo Ylppö aikanaan totesi, kohtuudella kaikkea ;)

    VastaaPoista
  3. Näinhän se juuri on.
    Jotenkin tuntuu että Kalorista on tullut monille kirosana ja mielummin nojataan sitten johonkin diettiin tai muuhun vastaavaan.
    Kyllähän se ruuan määrä suhteessa liikkumiseen taitaa olla se mikä lihottaa.. ;)

    VastaaPoista
  4. Komppaan edellisiä. Erinomainen kirjoitus! Monipuolinen ravinto ja ravinnon määrä suhteessa liikunan määrää. Simppeli ja terveellinen kaava.

    VastaaPoista

Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...