Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla suolle ajaudut

Otsikko kertoo jo aika paljon tämän päivän lenkistä. Hankin viime viikolla uudet maastoon sopivat juoksukengät jotka ajavat itsellä myös talvilenkkareiden virkaa. Olenkin siis jo odotellut että koska pääsisin niitä kunnolla testaamaan. Kyseessä on Inov8 x-talon 212.
Tänään siis suuntasin metsään ja otin kaverikseni myös alennuksesta löytämäni juomarepun, koska pitäähän tunnin lenkille juotavaa olla. No ei kyllä pidä mutta saipa testatuksi asetuksia ja täytenä toi 2kg lisäpainoa selkään. Faija on juossut paikallisia metsäpolkuja ja soita jo vuosia ja kuluttaa varmaankin enemmän polkua kuin asfalttia, joten luonnollisesti kysyin häntä oppaaksi lenkille. Koska aikataulut ei natsannut niin lähdin sitten yksin ilman asiantuntijaa.
Puolituntia meninkin ihan kivasti polulla ja vetäisin myös lyhyen suon yli, kun kerran siinä joku muukin oli jäljistä päätellen mennyt. Saivatpahan kengät kunnon testiä heti alkuun. Vedellähän ne täyttyi mutta mikä tärkeintä tyhjenivät myös aika nopeasti, eikä vesi jäänyt kenkiin pyörimään. Muutaman sadan metrin jälkeen ei kastumista enää tuntenut oikeastaan mitenkään.
Oikea nilkka oli jostain syystä vähän arkana ja huomasin vähän varovani sitä juostessa. Otin siis enemmän päkiällä vastaan askeltaessa ja senhän tietää että pohje sellaisesti menee iloisesti tukkoon. Menkööt sanon minä.

Hyvän puolituntisen jälkeen päätin ylittää eteen tulleen hiekkatien ja painua metsään ilman minkäänlaista polkua edessäni. Tähän aikaan vuodesta tuollaisella vanhalla hakkuualueella on aika korkeaa kasvustoa joten kävelyksihän se tasaisin väliajoin meni. Pyörin varmaan 20minuuttia enemmän ja vähemmän poluttomassa metsässä, välillä juosten ja välillä kävellen maastosta riippuen. Oikeastaan ympyrä tuli metsässä tarvottua koska tulin ulos metsästä melkein samasta välistä kuin sinne meninkin.
Jatkoin matkaa kohti himaa selkeällä ja tasaisella kulkevalla polulla, jonka jälkeen vajaa kilometri kävelytien vieressä juoksua, koska vaikka ihan kaupungissa en asukkaan niin suoraan ovesta ei sentään metsään pääse.

Sykkeet ja juoksuvauhti vaihteli paljon enemmän kuin tasaisella juostessa. Lisäksi lenkki oli paljon asfaltti junnaamista mielenkiintoisempi vaikka välillä olin niin korvessa että siitä oli juokseminen kaukana. Taidanpa vetäistä myös seuraavan lenkkini, metsässä. Ehtiihän noita teitä kuluttaa vaikka sitten talvella.