Miksi Kramppaa ja miten sitä ehkäistään?

Viime keskiviikon pelissä taas vähän ikävänkin tuttuja oireita, nimittäin pohkeiden kramppaamista. Joskus nuorempana tuo oli melkein tapa eikä poikkeus mutta nyt olen päässyt aika mukavasti tuosta eroon. Nyt kuitenkin märkä ja totuttua pehmeämpi kenttä, yhdistettynä kovaan pohkeiden rasitukseen sai krampit aikaan. Onneksi pysyivät sen verran kuitenkin auki että viimeiset vajaa 10min pystyi kentällä suoriutumaan kunnialla.
Ajattelinkin nyt että kertoilisin kamppaamisesta ja sein syistä vähän tarkemmin kun itse taphtumakin on tuoreessa muistissa. Vähän niin kuin tein joskus taannoin puujalastakin..

Mitä kramppaaminen siis on?
Krampissa kyseinen lihas tai sen osa jää jännitykseen vaikka lihaksen pitäisi rentoutua. Väkisin jännittyminen aiheuttaa kipua. Mitä isompi lihas kramppaa niin sitä ikävämmältä kramppi yleensä tuntuu.
Mitä krampissa oikein tapahtuu?
Lihas tosiaan jää jännitykseen, eli tarkemmin sanottuna lihaksessa olevat filamentit jäävät jumiin. Normaalissa tilanteessa filamentit ovat hiukan lomittain ja kun lihas jännitetään, ne tarrautuvat yhteen ja liikkuvat enemmän ja tiukemmin yhteen. Tämän seurauksena lihaksen pituus vähenee eli lihas supistuu. Krampin iskiessä filamentit eivät enää vapaudukaan toisistaan yhtä tehokkaasti kuin normaalisti, vaan osa jää jumiin supistus-asentoon.

solunetti.fi

Filamentit toiminnassa

Mitä nämä filamentit ovat?
Kun lihasta jaotellaan osiin ovat filamentit pienimpiä lihaksen osia. Jos lähdetään isosta pieneen päin niin lihas sisältää lihassyykimppuja jotka sisältävät lihassyitä. Lihassyy taas koostuu näistä toistuvassa kaavassa olevista aktiini- ja myosiinifilamenteista. Koska filamentit ovat säännöllisen kaavan mukaan järjestäytyneet voivat ne liukua toistensa lomaan.
Mikä tämän aiheuttaa?
Aivan tarkkaa ja aukotonta selitystä kramppaamiselle ei ole saatu tutkittua. On kuitenkin muutamia asioita joilla on huomattu olevan vaikutusta asiaan.
Harjoittelu: Lihas kramppaa yleensä kovien suoristusten aikana tai niiden jälkeen. Yleensä siis lihaksisto joutuu sellaiselle rasitukselle mihin se ei ole tarpeeksi tottunut. Kilpailut, ottelut sekä kovat harjoitukset.
Nesteytys: Yleensä krampin aiheuttavat suoritukset ovat pitkä kestoisia, jolloin nestettä kuluu paljon. Kroppa kuivuu ja lihakset eivät tästä kiittele.
Ravinto: Magnesium, Kalsium, Suolat ja Sokerit. Siinä asioita jotka eivät ainakaan suurenna kramppaamisen riskiä. Magnesium ja Kalsium vaikuttavat filamenttien liikkuvuuteen ja toistensa lomassa liukumiseen.

solunetti.fi

Lihaksen rakenne

On myös teorioita joissa kramppaamiseen voisi olla osa syynä hermostolliset asiat.
Kun lihas väsyy, väsyy myös hermosto järjestelmä pikkuhiljaa. Kropan ravinto varannon kuutetaan minimiin jolloin kropasta katoaa myös luonnollisesti glukoosi eli sokeri. Ihmisen aivot ja hermosto käyttää glukoosia polttoaineena joten sen väheneminen kropassa voi aiheuttaa hermostolle enegian saannin vähyyttä.
Tämä ravinnon vähyys ja pitkä kulutus johtaa siihen että väsynyt lihas ei saa otetuksi hermoston käskyjä yhtä hyvin vastaan kuin `fressi` lihas ja että hermoston väliaineet kuluvat enemmän kuin niitä ehditään tuottamaan, jonka seurauksena hermoston signaalien voimakkuus heikkenee.
Hermoston käskyjen heikkeneminen + lihaksen huonompi vastaanottavuus = Reilusti heikentynyt ja epätarkempi lihastyö.

Pitää kuitenkin muistaa että yleensä kramppaamiset eivät ole yhden asian summa, vaan jos niitä ilmenee tasaisin väliajoin niin pitäisi miettiä ja tarttua moneen asiaan, ongelman korjaamiseksi. Huolehtia nesteytyksestä, pitää lihakset vetreinä ja palautuneina, treenata lihasten kestävyyttä ja muistaa monipuolinen ja tarpeellisen suuri ravinnon saanti.