Pohkeet tulessa

Sen siitä saa kun hyppii ja pomppii päkiöillä päivittäin.
No palataan hiukan takaisin päin kalenterissa kuitenkin niin selviää mistä ne pohkeet on jumiin ja kipeiksi mennyt.

Viime viikon kaksi peliä on hiukan rasittavampi setti kuin normaali viikko ja sehän tuntuu sitten ensimäiseksi pohkeissa. Treeneissä liikkuminen on hiukan erilaista kun peleissä joissa pitää mennä täysillä ja olla skarppina eli päkiöillä oikeastaan kokoajan. Toisessa pohkeessa on vielä kaiken lisäksi keskiviikon jäljiltä hiukan puujalkaa jäljellä. Pohkeet olivat arat lauantain pelin jälkeen, mutta menin sitten kiusaamaan niitä kuitenkin vielä eilen.

Iltavuoro ei ollut ihan `tappiin asti` ja energiaa tuntui olevan vielä pienen painojen nostelun jälkeen joten pyörittelin ajatusta iltalenkistä. Automatkalla rupesi tuntumaan että saakohan sitä kroppaa enää kotona liikkeelle vaan jämähtääkö sitä vaan sohvalle. 100metriä ennen kotia näin kuitenkin lenkkeilijän juoksentelemassa, jolloin sitten itsekkin päätin että perhana kyllä lähden vielä juoksemaan.
Mitään täyttä kymppiä en kuitenkaan innostunut juoksemaan vaan ajattelin että juoksen lyhyen ja normaalia kovempi vauhtisen. Kamat heti vaihtoon kun kotiin pääsin ja sitten samantien tienpäälle. Garmin on ruvennut hiukan kiukuttelemaan eli gps yhteyden hakeminen kestää tuplasti kauemmin kuin normaalisti, joten alkulämmöksi tuli hiukan kävelyä. Olisi tullut jopa liian paljon jos en olisi pysähtynyt gps yhteyttä odottelemaan. Pitää varmaan tuo garmin päivittää jos rupeisi yhteydet löytymään ripeämmin.
Ensinmäiset parisataa metriä tuntui aivan kauhealta. Sitten tulikin vastaan jo jyrkkä ylämäki jossa koitin pitää yli 10km/h vauhtia yllä ja kyllähän se ihan hyvin onnistuikin. Syke vähän nousi mutta ei mitään hirveää ja sitten kun syke siitä tasaantui niin juoksu tuntuikin jo ihan hyvältä. Jos joskus lähtee kisaa juoksemaan, niin pitää kyllä muistaa hyvät lämmöt sillä nuo alut tuntuvat sen verran hirveiltä, ennen kuin kroppa lämpenee.
Päätinkin sitten heti siinä alkumatkasta että pidennän suunniteltua reittiä, mutta pidän silti reippaampaa vauhtia yllä.
Vauhti ei ollut mikään laskettu vaan sellainen mikä tuntuu hyvältä. Normaali pk lenkki vauhti on 10km/h ja tulee ihan selkäytimestä ja tämä oli oikeastaan yhtä luonteva, mutta ns. 2vaihde. :)
Vähän enemmän työntöä, pidempi askel, pari kilometriä enemmän vauhtia, mutta silti yhtä rentoa menoa.
Hiukan loppupuolella piti silloin tällöin itseä muistuttaa että se askel pysyisi hyvänä eikä tippuisi siihen rentoon pk juoksuun. Ei väsymyksen takia, vaan sen takia että se kympin vauhti tulee niin luontaisesti. Tuosta voisi vielä nopeutta nostaa, mutta sitä pitää treenata että vauhdin pitämiseen tottuisi.
Lenkki oli vaihtelevaa maastoa kaikinpuolin eli kaikenlaista tuulta ja mäkeä. Ainut mikä ei muuttunut oli asfaltti jalkojen alla. Jalassa oli Nb Minimukset ja tuo vauhdikkaampi juoksu kulkee mulla vahvasti päkiöillä. Summa summarum pohkeet törkeän kipeät illalla ja vielä tänäänkin. No siinäpä tottuvat taas.
Lenkki lukuina:

D: 6.46 km
T: 29.56 min
keskinopeus: 12.94 km/h, 4.38min/km
keskisyke: 155

Tuolla vauhdilla kymppi olisi taittunut 43.8 eli näköjään sitä pääsisi alle 45minuutin. Juoksu ei ollut mitenkään vielä tuskaista vaan tuolla olisi voinut ihan hyvin mennä sen kympinkin. Pohkeetkin syttyi todella liekkeihin vasta juoksun jälkeen illalla.
Nyt on kyllä näiden vauhtikokeilujen ja laskeskelujen jälkeen ihan pakko ottaa asiaksi tuo kympin juokseminen ihan aikamielessä. Nyt kesän aikana vähän totuttelua vauhdikkaampaan menoon lyhyemmillä vedoilla ja sitten kun kausi on ohi niin voisi silloin sitten viimeistään tuon kympin rullata.