keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Päänsärkyä ja pyörän säätöä

Kello näytti kuutta aamulla ja mä olin jo hereillä. Mikään kello ei taloudessa tohon aikaan herätä vaan syynä oli päänsärky. Vasemmassa ohimossa aivan törkeä särky päällä ja vaikka varmaan 15min pyörin ja koitin saada uudestaan unta niin ei onnistunut. Ei muuta kuin lääkkeen hakuun ja takaisin pyörimään.
Hetken joutui pyörimään kunnes lääke hiukan vaikutti ja sai taas unta. Kello soi klo 8.00 jonka näpäytin pois päältä ja jatkoin unia. Ysiltä heräsinkin sitten jo ihan normaalisti. Oon säätänyt tässä noin kuukausi takaperin nämä mun iltavuoropäivien herätykset ysistä kasiin, mutta tänään tosiaan mennään vanhoilla rytmeillä.
Vieläkin tuo särky pikkuisen tuolla taustalla on, mutta jos se tuosta nyt aamun edetessä poistuisi.
Mä niin inhoan päänsärkyä ja kurkkukipua.

Ajelin maanantaina tosiaan ekan kerran pyörällä treeneihin ja takaisin. Matkaa on se 5km suuntaansa ja ihan cruisailu tyylillä mentiin ja säätöä tarvitsevia asioita bongaillen. Vaikka vain cruisailin niin silti sain jotenkin takarenkaan puhkaistua.
Sen verran pieni reikä että sitä ei matkalla huomannut vaan vasta seuraavana aamuna. Suht mitättömän oloinen puutikku/piikki oli reijän aiheuttanut. Niin mitätön että pisti ihan ihmetyttämään, että miten se on päässyt edes ulkokumista läpi. No ei auttanut muu kuin käydä hakemassa uutta kumia ja asentaa paikalleen.

Säädetty ja toimii

Takavaihtaja vaati myöskin säätämistä, joten sekin tuli eilen hoidettua tai oikeastaan opeteltua. Ihan hirveästi en oo säätöjä tehnyt vaan aina teettänyt broidilla, mutta hyvin tuo sujui kun ensin otti selvää mikä säätää mitäkin. Hiukan olisi vielä löytyy säädettyviä asioita, mutta ne on loppuviikon juttuja, koska tarvitsen tiettyjä työkaluja mitä himasta ei löydy.

Kahvoja pitäisi säätää. Lyhyt sorminen ei meinaa ylettyä

Niin kuin enteilinkin niin jouduin pyörän tuomaan sisään. En ole vieläkään löytänyt mun lukkoa joten pyörävarastoon ei voinut pyörää siis jättää. Onneksi meidän taloyhtiön hissi on niin pieni että sinne ei pyörä mahdu, niin pääsi kantamaan tuon mankelin tänne viidenteen kerrokseen. Sen verran ikävä homma että en kyllä vie pyörää alas ennen kuin mulla taas lukko on hallussa. :)

Ahterin paras kaveri. Tätä ei onneksi tarvitse säätää.
Eilen tein iltavuoron jälkeen salilla keskikroppaa ja tänään olisi taas käsien vuoro, mihin tosin varmaankin yhdistän vielä pari vatsaliikettä. Huomiseksi aijon löytää/hommata sen lukon, koska ajattelin että hiukan pidentäisin treeneistä takaisintulo matkaa, ihan pyöräilemisen riemusta.

Rungon muotoilu pistää hymyilyttämään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...