Voi voi... Kohta se loppuu ja paluu arkeen taas koittaa.
No oikeesti en ole kyllä täysin murtunut tästä muutoksesta. Rytmit ovat hyväksi vaikka lomakin on menty ihan kivoilla epäsäännöllisillä rytmeillä. Kuukausi on kuitenkin vain puristamista, jonka jälkeen loppuukin sitten futiskausi ja vapaa-aikaa tulee yllättäen reilusti viikkoihin lisää.
Treenaaminen ei kuitenkaan lopu silloin kuin hetkeksi ja osittain. Ehkä joku viikko täys lepoa jonka jälkeen aloitetaan ainakin sali ja ehkä juoksukin jos tää nilkka on kunnossa silloin.
Miksiköhän tää nyt lipsahti kauden jälkeisiin juttuihin? Siihenhän on vielä kuukausi ja nyt pitää nauttia tästä futiksesta kun vielä kesää ja nurmikkoa on tarjolla.
Viime aikoina joukkueen treeneistä nauttiminen on ollut kyllä suht usein täysin kateissa. Nilkka vaivaa, ei se ole mikään älykipeä, mutta teipattuna se ei toimi niin hyvin kuin nilkan pitäisi ja koko ajan se takaraivossa kummittelee. Muutenkin on mennyt jotenkin sähläämisen merkeissä viime viikkojen treenit, joten kyllä sitä vähemmästäkin saa olla vähän ärtynyt silloin tällöin, eikö niin?
Tänään vierailin siis viimeisen kerran salilla ja ensi viikolla siirryn tekemään kevyempiä juttuja duunin saliin. Vähän ylläpitävää, kuntoutusta ja liikkuvuutta luvassa. Ainakin noin teoriassa. :)
Tälle päivälle oli osunut yläkroppa kerta, jonka suoritin suht normaalisti. Mitään eksta pitkää vierailua en viimeisen kerran kunniaksi tehnyt vaan hoidin liikkeet alta pois ja läksin himaan.
Käsipainoilla:
Hauis, ojentaja, rinnat 2x15 11kg.
Olkapäät 2x15 9kg. Lavat 1x15 13kg, 1x10 15kg.
Rintaprässi 2x12.
Laitteet ja muut:
rintaprässi 2x12. Penkki 1x5 30kg 2x5 35kg.
ylätalja- ja etutalja, myötäoteleuat, pulldown 2x12.
Jalat:
etu- ja takareidet laitteessa 1x15. pohjeprässi 3x15
1jalan prässi 2x7 70kg .
Jalat ovat olleet eilen ja tänään suht hapoilla tuosta keskiviikon tonniviissatasesta, joten jätin suosiolla kaikka kuntopyörät ja juoksut tekemättä salilla. Reisille tein kuitenkin keveyt 15 toiston pumppailut laitteissa. Antaa jalkojen nyt levätä, koska illalla ne saa kuitenkin suht hyvin kyytiä joukkueentreeneissä. Niin sai eilenkin ja treenin loppupuolella jalat olivat keränneet itseensä ainakin tuplasti painoa normaaliin verrattuna tai ainakin siltä se tuntu ja sekös lisäsi ärsytystä.
Tänään koitan nauttia. Jos ei mene putkeen koitan nauraa asialle ja olla jopa vähän välinpitämätön. Itseni ruoskimiset olen suorittanut nuorempana sen verran perusteellisesti että tiedän että se ei ainakaan paranna omia suorituksia. Ja hauskaahan harrastuksen pitää olla. Välillä ihan törkeen raskasta, mutta aina kuitenkin hauskaa.
Nyt taidan mennä suorittamaan ikkunoiden pesemistä sekä kenkä inventaariota. Kesä loppuu maanantaina, joten syksy/talvi kengät esiin ja kesä kengät piiloon.
perjantai 31. elokuuta 2012
keskiviikko 29. elokuuta 2012
Kisarapsa. 1500m maasto
Aamu alkoi normaalin loma-aamun tavoin salilla, jossa tein yläkroppaa, selkää ja hiukan jalkoja. Jaloille siis ainoastaan parit prässit jotka olivat tarkalleen 1x10 50kg, 1x7, 100kg ja 1x7 140kg. Mahdollisimman terävinä kaikki, koska kyseessä oli enemmänkin jalkojen herättelyä kuin varsinaista treeniä. Siihen vielä hiukan perään pohjeprässiä ja treeni oli sitä myöten selvä.
Himasta lähdin ajelemaan joskus 3jälkeen koska matkalla piti vielä pysähtyä töissä hakemassa nilkkaan teippiä. Kinesioteippi mukaan ja kohti Porvoota sekä juoksua. Matkalla tajusin että nyt on teippi mukana, mutta ei mitään millä sitä leikkaisi. Normaali urheiluteippihän menee ihan käsin paloiksi, mutta kinesioteippi on vähän sitkeämpää tavaraa.
Olin paikalla tavoille uskollisena hiukan ajoissa ja huomasin lapusta että itse juoksut juostaan vielä ilmoitettua myöhemmin. Olisi siis suht reilustikkin aikaa vielä käytettävänä. Onneksi Porvoo on suht tuttua seutua joten suuntasin läheiseen pieneen satamaan ja sen kahvilaan hankkimaan nälkää valittelevaan vatsaan täytettä. Tiskillä mieleeni juolahti jos voisin lainata kahvilan saksia teippiä varten ja hiukan hämmentynyt myyjä siihen kyllä suostuikin. Teippi autosta ja siinä kahvilan tiskillä sitten saksilla pilkoin sopivan kokoisia palasia, myyjän touhua ihmetellessä.
En kehdannut jäädä leipääni enää tämän jälkeen kahvilaan nauttimaan, vaan painuin autoon syömään ja siinä samalla sitten nilkkaa teippaamaan. Hiukan autossa ja satamassa lorvimista, minkä jälkeen suuntasin uudelleen kentälle.
Kamojen vaihto ja kentällä lorviminen jatkui hetken, jonka jälkeen kävin ilmoittautumassa, maksamassa ja pitkästä aikaa tervehtimässä paikalle tullutta setääni, jonka mukaan tämä sympaattinen juoksutapahtuma on nimetty. Setä ei meinannut ensin tunnistaa, mutta heti kun kuuli nimen siinä ilmoittautuessa niin tajusi että kuka on kyseessä.
Vähän siinä jutustelin ja kyselin että mihin aikaan tuo 1500m reitti pitäisi juosta, jonka jälkeen suuntasin reitillä lämmittelemään.
Juoksin reitin kerran läpi about 6min/km vauhtia jonka jälkeen jatkoin lorvimista ja junnujen lähdön katselemista. Hiukan ennen miesten lähtö kävin vielä reitin kerran juoksemassa, mutta tälllä kertaa tein vähän liikkeitä ja pari terävempää vetoa että saisi hiukan keuhkoja auki. Hiukan olisi voinut vetää tiukemmat lämmöt jos olisi ihan tappokisa asenteella ollut liikenteessä.
Kirjoitinkin jo jossain että tavoite oli se että en jää viimeiseksi. Eilen illalla kuitenkin vähän laskeskelin vauhteja sekä aikoja ja asetin itselleni tavoitteeksi 6min alittamisen.
Jäin alussa parin hiukan hitaamman juoksijan taakse, koska radan alku oli melko kapea. Siitä sitten kiihdyttely ensimäiseen loivaan ylämäkeen ja omaa vauhtia etsimään. Yksi juoksija pysyi samassa vauhdissa pari sataa metriä jonka jälkeen tippui siitä viereltä pois. 6juoksijan joukko oli alun hidastelujen takia hiukan karannut, mutta etenivät about samaa vauhtia. Vähän ennen puolta väliä ensimäinen tuosta joukosta tulikin jo vauhdilla selkä edellä vastaan. Keskiosuuden matkasta olisi voinut koittaa puristaa hiukan vauhdikkaammin, mutta toisaalta taas alun loiva ja pitkä ylämäki tuntui jaloissa.
Tasaista pientä tuskaa ja ajatukset olivat ainoastaan siinä että jalat rullaisivat jos jotain ajatuksia edes oli. :)
Matka rupesi taittumaan jo loppupuoliskolle kun huomasin että kaksi nuorta juoksijaa rupesi tippumaan jo itseeni hiukan lisää eroa tehneestä joukosta. Joukko oli hiukan liian kaukana että tavoittamista olisi voinut ajatella, mutta päätin mennä pojista ohi ja pitää sellaista vauhtia että kumpikaan ei pysy peesissä.
Ensin yhdestä ja sitten toisesta. Molemmat koittivat peesiä, mutta viimeistään lopun pitkä ja loiva ylämäki tiputti pojat kannoilta. Itse jaksoin aika hyvin mäen runtata ja luulen että sain pidettyä suht saman vauhdin myös siinä yllä. Mäen päällä meinasi tulla tunne että jalat loppuu koska ajatukset siirtyivät jo maaliin ja juoksun loppumiseen. Loiva alamäki sai kuitenkin jalat vielä hyvään liikkeeseen ja rullasin jopa suht vauhdikkaasti maaliin.
Kolme juoksijaa jäi tässä lähdössä eteen ja pari nopeampaa taisi juosta jo nuorison lähdön mukana. Vilkaisu omaan kelloon toi kuitenkin hyvän tunteen koska ajaksi oli tallentunut 5min 21sec. Alle kuuteen minuuttiin siis mentiin ja vielä näköjään aika railakkaasti.
Sija oli jotain 6 ja 10 välillä miesten sarjassa ja aikaan olen tyytyväinen. Matkaa en ollut treenannut ollenkaan ja mitään historia tietoja en omaa, että olisi voinut jotain vauhteja tai aikaa suunnitella. Pakko olla tyytyväinen.
Nilkka ei vääntynyt vaan sillä pystyi juoksemaan ilman oireita, eikä kuntokaan mitenkään loppunut vaan maaliin jaksoi valitulla vauhdilla.
Osallistumisesta joku outo palkinto romaani kainaloon ja vielä hiukan jutustelua sedän kanssa, joka oli positiivisesti yllättynyt mun vauhdista. Ei kuulemma suvussa muilla olisi jakoa. Voi pitää paikkansa. ;) Suihkuun, autoon ja kotia kohti.
Aika oli siis 5.21-5.23. Matka tasan 1500m keskiraskasta maastoa.
Keskinopeus 16.2km/h eli 3.42min/km. Keskisyke 168 ja maksimi 186.
Kilometrin kohdalla aikaa oli kulunut 3.43 ja tuolla 3.20 kohdilla syke on käynyt 183.
Loppu 500m on mennyt sitten 1.35 joten hiukan olen saanut lopussa vauhtia kiristettyä joka itseasiassa näkyy tuolla vauhti käppyrässäkin. Osa kiristä tapahtui nousun loppupuolella ja loput sitten lopun alamäessä.
Jos hakemalla hakee jotain parannettavaa on se tuo alun kiihdytys jonka tein innostuksissani vähän yli ja sen että paremmalla lähtöpaikalla olisin voinut kiilata itseni tuohon edessä juosseeseen joukkoon ja sitä myöten koittaa sinnitellä vielä hiukan kovempaan aikaan. Nyt kun jouduin juoksun tekemään täysin yksin ilman minkäänlaista vetoa.
No ensi kerralla sitten. :)
Himasta lähdin ajelemaan joskus 3jälkeen koska matkalla piti vielä pysähtyä töissä hakemassa nilkkaan teippiä. Kinesioteippi mukaan ja kohti Porvoota sekä juoksua. Matkalla tajusin että nyt on teippi mukana, mutta ei mitään millä sitä leikkaisi. Normaali urheiluteippihän menee ihan käsin paloiksi, mutta kinesioteippi on vähän sitkeämpää tavaraa.
Olin paikalla tavoille uskollisena hiukan ajoissa ja huomasin lapusta että itse juoksut juostaan vielä ilmoitettua myöhemmin. Olisi siis suht reilustikkin aikaa vielä käytettävänä. Onneksi Porvoo on suht tuttua seutua joten suuntasin läheiseen pieneen satamaan ja sen kahvilaan hankkimaan nälkää valittelevaan vatsaan täytettä. Tiskillä mieleeni juolahti jos voisin lainata kahvilan saksia teippiä varten ja hiukan hämmentynyt myyjä siihen kyllä suostuikin. Teippi autosta ja siinä kahvilan tiskillä sitten saksilla pilkoin sopivan kokoisia palasia, myyjän touhua ihmetellessä.
En kehdannut jäädä leipääni enää tämän jälkeen kahvilaan nauttimaan, vaan painuin autoon syömään ja siinä samalla sitten nilkkaa teippaamaan. Hiukan autossa ja satamassa lorvimista, minkä jälkeen suuntasin uudelleen kentälle.
Kamojen vaihto ja kentällä lorviminen jatkui hetken, jonka jälkeen kävin ilmoittautumassa, maksamassa ja pitkästä aikaa tervehtimässä paikalle tullutta setääni, jonka mukaan tämä sympaattinen juoksutapahtuma on nimetty. Setä ei meinannut ensin tunnistaa, mutta heti kun kuuli nimen siinä ilmoittautuessa niin tajusi että kuka on kyseessä.
Vähän siinä jutustelin ja kyselin että mihin aikaan tuo 1500m reitti pitäisi juosta, jonka jälkeen suuntasin reitillä lämmittelemään.
Juoksin reitin kerran läpi about 6min/km vauhtia jonka jälkeen jatkoin lorvimista ja junnujen lähdön katselemista. Hiukan ennen miesten lähtö kävin vielä reitin kerran juoksemassa, mutta tälllä kertaa tein vähän liikkeitä ja pari terävempää vetoa että saisi hiukan keuhkoja auki. Hiukan olisi voinut vetää tiukemmat lämmöt jos olisi ihan tappokisa asenteella ollut liikenteessä.
Kirjoitinkin jo jossain että tavoite oli se että en jää viimeiseksi. Eilen illalla kuitenkin vähän laskeskelin vauhteja sekä aikoja ja asetin itselleni tavoitteeksi 6min alittamisen.
Jäin alussa parin hiukan hitaamman juoksijan taakse, koska radan alku oli melko kapea. Siitä sitten kiihdyttely ensimäiseen loivaan ylämäkeen ja omaa vauhtia etsimään. Yksi juoksija pysyi samassa vauhdissa pari sataa metriä jonka jälkeen tippui siitä viereltä pois. 6juoksijan joukko oli alun hidastelujen takia hiukan karannut, mutta etenivät about samaa vauhtia. Vähän ennen puolta väliä ensimäinen tuosta joukosta tulikin jo vauhdilla selkä edellä vastaan. Keskiosuuden matkasta olisi voinut koittaa puristaa hiukan vauhdikkaammin, mutta toisaalta taas alun loiva ja pitkä ylämäki tuntui jaloissa.
Tasaista pientä tuskaa ja ajatukset olivat ainoastaan siinä että jalat rullaisivat jos jotain ajatuksia edes oli. :)
Matka rupesi taittumaan jo loppupuoliskolle kun huomasin että kaksi nuorta juoksijaa rupesi tippumaan jo itseeni hiukan lisää eroa tehneestä joukosta. Joukko oli hiukan liian kaukana että tavoittamista olisi voinut ajatella, mutta päätin mennä pojista ohi ja pitää sellaista vauhtia että kumpikaan ei pysy peesissä.
Ensin yhdestä ja sitten toisesta. Molemmat koittivat peesiä, mutta viimeistään lopun pitkä ja loiva ylämäki tiputti pojat kannoilta. Itse jaksoin aika hyvin mäen runtata ja luulen että sain pidettyä suht saman vauhdin myös siinä yllä. Mäen päällä meinasi tulla tunne että jalat loppuu koska ajatukset siirtyivät jo maaliin ja juoksun loppumiseen. Loiva alamäki sai kuitenkin jalat vielä hyvään liikkeeseen ja rullasin jopa suht vauhdikkaasti maaliin.
Kolme juoksijaa jäi tässä lähdössä eteen ja pari nopeampaa taisi juosta jo nuorison lähdön mukana. Vilkaisu omaan kelloon toi kuitenkin hyvän tunteen koska ajaksi oli tallentunut 5min 21sec. Alle kuuteen minuuttiin siis mentiin ja vielä näköjään aika railakkaasti.
 |
| Vauhikäyrä näyttää tältä. Alussa kiihdytetty vähän yli ja max vauhti oli lopun alamäen 21.3km/h |
 |
| Sykekäyrä tältä. Maksimi on lopun nousun lopussa ollut 186 |
Nilkka ei vääntynyt vaan sillä pystyi juoksemaan ilman oireita, eikä kuntokaan mitenkään loppunut vaan maaliin jaksoi valitulla vauhdilla.
Osallistumisesta joku outo palkinto romaani kainaloon ja vielä hiukan jutustelua sedän kanssa, joka oli positiivisesti yllättynyt mun vauhdista. Ei kuulemma suvussa muilla olisi jakoa. Voi pitää paikkansa. ;) Suihkuun, autoon ja kotia kohti.
Aika oli siis 5.21-5.23. Matka tasan 1500m keskiraskasta maastoa.
Keskinopeus 16.2km/h eli 3.42min/km. Keskisyke 168 ja maksimi 186.
Kilometrin kohdalla aikaa oli kulunut 3.43 ja tuolla 3.20 kohdilla syke on käynyt 183.
Loppu 500m on mennyt sitten 1.35 joten hiukan olen saanut lopussa vauhtia kiristettyä joka itseasiassa näkyy tuolla vauhti käppyrässäkin. Osa kiristä tapahtui nousun loppupuolella ja loput sitten lopun alamäessä.
Jos hakemalla hakee jotain parannettavaa on se tuo alun kiihdytys jonka tein innostuksissani vähän yli ja sen että paremmalla lähtöpaikalla olisin voinut kiilata itseni tuohon edessä juosseeseen joukkoon ja sitä myöten koittaa sinnitellä vielä hiukan kovempaan aikaan. Nyt kun jouduin juoksun tekemään täysin yksin ilman minkäänlaista vetoa.
No ensi kerralla sitten. :)
tiistai 28. elokuuta 2012
Hirven kanssa kasvokkain
Kotiin on selviydytty ja mummolan remontti on edistynyt. Oli ihan mukavaa vaihtelua viettää lomaa myös muuallakin kuin kotimaisemissa, vaikka päivät menikin suureltaosin remonttia tehdessä eikä esimerkiksi kalassa.
Kyllä sitä tottakai ehti myös lomailemaan ja ennen kaikkea kerrostaloasuja pääsi pitkästä aikaa kunnon puusaunaan. Luksusta..
Matkaa isovanhemmille on sellainen vajaat 3tuntia, mutta menomatka taittui kahdessa ja puolessa koska pääsi lauantai iltana ajamaan suht tyhjällä tiellä ja omaan tahtiin. Rajoitusten mukaan siis tottakai, köh köh..
Sunnuntai aamu - päivä meni remonttia tehdessä eli tarkemmin maalatessa ja erinäisiä asioita kannellessa. Ilta meni ihan vain rentoutuessa ja saunoessa.
Maanantai alkoi taas remontilla. Päivällisen jälkeen suuntasin läheiseen metsään kävelemään ja samoamaan, kun aurinkokin sattui paistamaan.
Metsässä oli tehty suht suuria hakkuu töitä, joten parin sadan metrin mittaisia hakkuualueita oli aina säännöllisin väliajoin. Bongasin jo suht pian tod. näk. hirven jätöksiä ja karhun jätöksiä maassa ja rupesinkin ajattelemaan kuinka hienoa olisi nähdä hirvi sellaisen mukavan etäisyyden päästä. Karhua en kuitenkaan toivonut näkeväni ;)
Kuljin vastatuuleen ja tähyilin tasaisin väliajoin ympärilleni, mutta en nähnyt muuta kuin kaatuneita kantoja jotka näyttivät aina enemmän tai vähemmän hirveltä tai karhulta. Samoilin sellaisen tunnin hakkuualueilla ja umpi metsässä kunnes tajusin että en olekkaan ihan varma missä olen ja että voisi lähteä pikkuhiljaa takaisinpäin. Otin huonolla suuntavaistolla suunnan ja lähdin tarpomaan `takaisin päin`. Hetken tarvottua tupsahdin yhden hakkuualeaan reunaan ja juuri kun olin päässyt pienen rinteen puoleenväliin niin huomasin että vasemmalla näkyvässä kannossa on oudon väriset juuret. Siinä vaiheessa kun nämä `juuret` liikahtivat niin tajusin että kappas vain hirvihän se siellä. Etäisyyttä oli sellaiset mukavat 100m. Siihen sitten jäädyin paikalleni ja puhelinta taskusta kaivamaan.
100m on kuitenkin puhelimelle liikkaa joten kuvissa ja videoissa näkyy vain musta piste, jos osaa oikeaan paikkaan katsoa. Kymmenisen minuuttia hirven safkaamista seurasin, kunnes se taisi mut haistaa ja jolkotteli Kaupin kevyellä askeleella takaisin metsään.
Minä lähdin innoissani siitä sitten toiseen suuntaan. Löysin takaisin perille suht helposti ja yhteensä vaeltelin metsässä reilut puolitoista tuntia.
Pieni hiki oli päällä joten ajattelin että käyn hieman juoksemassa vielä ennen saunaan menoa ja näin sitten teinkin, kunhan olin saanut ensin kaikki hirvikärpäset itsestäni. Hyi elämä..!
Ajattelin juosta lyhyen mutta kovavauhtisen lenkin, koska sellainen on huomenna edessä myös porvoon `kisassa`. 3km takana ja yksi jäljellä kun askel ajautui osittain kiven päälle ja valmiiksi rikki oleva nilkka pyörähti uudelleen. Puolisen kilometriä kävelyä sekä kiroilemista ja loppupuoli tosi easya hölkkää hiekkatiellä.
Nilkka oli illan hiukan hellä, mutta tänään on voinut mennä jo normaalisti, kunhan välttää sisäkiertoa joka aiheuttaa vihlovaa kipua.
Huomenna pitäisi kuitenkin mennä juoksemaan, mutta koska juoksu tapahtuu maastossa, voisi tästä oppineena muistaa tuon nilkan teipata.
Huomen iltana kuulumisia porvoosta. Saa nähdä pettäänkö kunto tai nilkka vai molemmat. ;)
Kyllä sitä tottakai ehti myös lomailemaan ja ennen kaikkea kerrostaloasuja pääsi pitkästä aikaa kunnon puusaunaan. Luksusta..
 |
| Tyhjä, suora tie sekä hämärtyvä kesäilta |
Sunnuntai aamu - päivä meni remonttia tehdessä eli tarkemmin maalatessa ja erinäisiä asioita kannellessa. Ilta meni ihan vain rentoutuessa ja saunoessa.
Maanantai alkoi taas remontilla. Päivällisen jälkeen suuntasin läheiseen metsään kävelemään ja samoamaan, kun aurinkokin sattui paistamaan.
Metsässä oli tehty suht suuria hakkuu töitä, joten parin sadan metrin mittaisia hakkuualueita oli aina säännöllisin väliajoin. Bongasin jo suht pian tod. näk. hirven jätöksiä ja karhun jätöksiä maassa ja rupesinkin ajattelemaan kuinka hienoa olisi nähdä hirvi sellaisen mukavan etäisyyden päästä. Karhua en kuitenkaan toivonut näkeväni ;)
Kuljin vastatuuleen ja tähyilin tasaisin väliajoin ympärilleni, mutta en nähnyt muuta kuin kaatuneita kantoja jotka näyttivät aina enemmän tai vähemmän hirveltä tai karhulta. Samoilin sellaisen tunnin hakkuualueilla ja umpi metsässä kunnes tajusin että en olekkaan ihan varma missä olen ja että voisi lähteä pikkuhiljaa takaisinpäin. Otin huonolla suuntavaistolla suunnan ja lähdin tarpomaan `takaisin päin`. Hetken tarvottua tupsahdin yhden hakkuualeaan reunaan ja juuri kun olin päässyt pienen rinteen puoleenväliin niin huomasin että vasemmalla näkyvässä kannossa on oudon väriset juuret. Siinä vaiheessa kun nämä `juuret` liikahtivat niin tajusin että kappas vain hirvihän se siellä. Etäisyyttä oli sellaiset mukavat 100m. Siihen sitten jäädyin paikalleni ja puhelinta taskusta kaivamaan.
100m on kuitenkin puhelimelle liikkaa joten kuvissa ja videoissa näkyy vain musta piste, jos osaa oikeaan paikkaan katsoa. Kymmenisen minuuttia hirven safkaamista seurasin, kunnes se taisi mut haistaa ja jolkotteli Kaupin kevyellä askeleella takaisin metsään.
Minä lähdin innoissani siitä sitten toiseen suuntaan. Löysin takaisin perille suht helposti ja yhteensä vaeltelin metsässä reilut puolitoista tuntia.
 |
| Keskellä pieni oranssilehtinen puu ja sen oikealla puolella musta piste eli hirvi |
Ajattelin juosta lyhyen mutta kovavauhtisen lenkin, koska sellainen on huomenna edessä myös porvoon `kisassa`. 3km takana ja yksi jäljellä kun askel ajautui osittain kiven päälle ja valmiiksi rikki oleva nilkka pyörähti uudelleen. Puolisen kilometriä kävelyä sekä kiroilemista ja loppupuoli tosi easya hölkkää hiekkatiellä.
Nilkka oli illan hiukan hellä, mutta tänään on voinut mennä jo normaalisti, kunhan välttää sisäkiertoa joka aiheuttaa vihlovaa kipua.
Huomenna pitäisi kuitenkin mennä juoksemaan, mutta koska juoksu tapahtuu maastossa, voisi tästä oppineena muistaa tuon nilkan teipata.
Huomen iltana kuulumisia porvoosta. Saa nähdä pettäänkö kunto tai nilkka vai molemmat. ;)
lauantai 25. elokuuta 2012
Pelipäivä + tuleva juoksukilpailu
Tänään taas mennään. Nilkka teipattuna ja lonkankoukistaja kipeänä, mutta mennään kuitenkin.
Satutin lonkankoukistajaa tuossa torstain treeneissä. Oikean lonkan täysavaus ja sitten napakka syöttö sillä jalalla. Lonkankoukistaja huusi sen jälkeen että nyt riitti tuollainen toiminta. Mitään pahaa vahinkoa en onneksi saanut aikaan, mutta to ja pe treenit meni silti vähän kevyemmissä merkeissä, koska takaraivossa kolkutteli ajatus ei täysin ehjästä jalasta. Mitään revähdys kipuja ei ole, mutta jonkunlaisen venähdyksen taisin silti tuohon jalkaan onkia.
Tänään kuitenkin pelataan ja pelin jälkeen hyppään suoraan auton rattiin ja ajelen 3tuntia mummolaan.
Jos säät suosii käyn juoksemassa jonkun lenkin alkuviikosta, muuten en aio treenata ennen keskiviikkoa. Remontin tekeminen saa mennä punttisalista tällä kertaa.
Keskiviikkona olisi sitten ohjelmassa juoksukilpailu Porvoossa.
Matkaksi ilmoitetaan yksi maili ja maastona on jonkinlaisia metsäpolkuja. Tosi lyhyt rykäisy siis edessä. Alunperin oli tarkoitus pari kertaa käydä juoksemassa tuon mittainen matka ihan testinä, mutta tämähän taas hiukan unohtui.
Juoksuun on edellisinä vuosina osallistunut suht pieni määrä juoksijoita, joista suurinosa johonkin seuraan kuuluvia, mutta ei kuitenkaan mitään sm- tasoa, kai..?
Ajattelin että lähden vaan alusta lähtien jonkun `pääjoukkoisen` peesiin ja sitten lopussa katsotaan voinko kiristää vai yritänkö vaan roikkua perässä loppuun asti. Tuloksesta viis mutta viimeinen en kyllä halua olla, vaan päästä maaliin jotenkin massan mukana.
Mun tuurilla tällä kertaa juoksemassa on vain jotain superjuoksijoita ja saan juosta mailin yksinäni. Toisaalta maili on niin lyhyt että suosiolla en kyllä periksi anna.
Miksi sitten käyn juoksemassa tuon lyhyen juoksun, mihin en ole edes treenannut?
Kyseessä on setäni mukaan nimetty juoksutapahtuma, josta kuulin vasta keväällä.
Setä oli ennen halvaantumistaan aktiivinen urheilija, valmentaja ja kentänhoitaja, jonka kunniaksi tätä ei niin vakavamielistä kilpailua nyt vuosittain juostaan. Setä ei koskaan päässyt siis itse juoksemaan tätä koska kilpailu polkaistiin käyntiin vasta halvaantumisen jälkeen, joten olen ensimäinen meidän sukunimella kilpailussa juokseva.
Siinä vähän lisää syytä olla tulematta viimeisenä maaliin.
Satutin lonkankoukistajaa tuossa torstain treeneissä. Oikean lonkan täysavaus ja sitten napakka syöttö sillä jalalla. Lonkankoukistaja huusi sen jälkeen että nyt riitti tuollainen toiminta. Mitään pahaa vahinkoa en onneksi saanut aikaan, mutta to ja pe treenit meni silti vähän kevyemmissä merkeissä, koska takaraivossa kolkutteli ajatus ei täysin ehjästä jalasta. Mitään revähdys kipuja ei ole, mutta jonkunlaisen venähdyksen taisin silti tuohon jalkaan onkia.
Tänään kuitenkin pelataan ja pelin jälkeen hyppään suoraan auton rattiin ja ajelen 3tuntia mummolaan.
Jos säät suosii käyn juoksemassa jonkun lenkin alkuviikosta, muuten en aio treenata ennen keskiviikkoa. Remontin tekeminen saa mennä punttisalista tällä kertaa.
Keskiviikkona olisi sitten ohjelmassa juoksukilpailu Porvoossa.
Matkaksi ilmoitetaan yksi maili ja maastona on jonkinlaisia metsäpolkuja. Tosi lyhyt rykäisy siis edessä. Alunperin oli tarkoitus pari kertaa käydä juoksemassa tuon mittainen matka ihan testinä, mutta tämähän taas hiukan unohtui.
Juoksuun on edellisinä vuosina osallistunut suht pieni määrä juoksijoita, joista suurinosa johonkin seuraan kuuluvia, mutta ei kuitenkaan mitään sm- tasoa, kai..?
Ajattelin että lähden vaan alusta lähtien jonkun `pääjoukkoisen` peesiin ja sitten lopussa katsotaan voinko kiristää vai yritänkö vaan roikkua perässä loppuun asti. Tuloksesta viis mutta viimeinen en kyllä halua olla, vaan päästä maaliin jotenkin massan mukana.
Mun tuurilla tällä kertaa juoksemassa on vain jotain superjuoksijoita ja saan juosta mailin yksinäni. Toisaalta maili on niin lyhyt että suosiolla en kyllä periksi anna.
Miksi sitten käyn juoksemassa tuon lyhyen juoksun, mihin en ole edes treenannut?
Kyseessä on setäni mukaan nimetty juoksutapahtuma, josta kuulin vasta keväällä.
Setä oli ennen halvaantumistaan aktiivinen urheilija, valmentaja ja kentänhoitaja, jonka kunniaksi tätä ei niin vakavamielistä kilpailua nyt vuosittain juostaan. Setä ei koskaan päässyt siis itse juoksemaan tätä koska kilpailu polkaistiin käyntiin vasta halvaantumisen jälkeen, joten olen ensimäinen meidän sukunimella kilpailussa juokseva.
Siinä vähän lisää syytä olla tulematta viimeisenä maaliin.
torstai 23. elokuuta 2012
Coopperia maybe?
Vettä sataa ja kaikkia ärsyttää..
Harmaata on ja vettä tulee. Hyvä syy kaivautua sohvalle ja laittaa konsoli tai elokuva pyörimään.
Aamun salitreeni on kuitenkin jo suoritettu ja edessä olisi vielä joukkueen treenit joten ihan koko päivää siellä sohvalla ei ehdi makoilla.
Tänään oli vuorossa keskikropan kiusaamista salilla. Ensin ilman painoja tehtävät liikkeet, siitä sitten ylä- ja etutaljan sekä leukojen kimppuun. Näitä kaksi kierrosta jonka jälkeen 2settiä pulldownia sekä yksi rintaprässi. Vielä maastavetoa 2x7 40kg.
Jalkoja en tänään juurikaan treenannut vaan annan niiden levätä taas lauantain peliä ennakoiden. Aikaa oli siis tehdä jotain tuon keskivartalo setin lisäksi. Päätöksen tein jo aikasemmin kun tuohon rintaprässiin ryhdyin. Päädyin tekemään penkkiä. 2x5 30kg. Siihen sitten vielä yhdet 10sarjat reisiä laitteessa ja 1x15 pohjeprässiä.
Hiukan oli normaalia nopeampi salitreeni koska liikkeitä ei ollut hirveästi ja tein aika pienillä palautuksilla. Liikkeestä liikkeeseen tyylillä siis.
Loppuun verrytin jalkoja ja nostin hien pintaan 10min juoksulla.
Naputin vauhdiksi 12km/h ja kun 10min oli tuolla vauhdilla menty huomasin että matkaa oli ehtinyt kertyä vajaat 2km. Vauhti oli kuitenkin tuollaista helpon rullaavaa, joten ajattelinkin että voisin vielä jollain salikerralla juosta coopperin tuolla matolla.
Cooperissa jos haluaa juosta 3km, tarkoittaa se 15km/h tasaista vauhtia. Matolla tuo coopperin harjoitteleminen on kyllä yllättävänkin helppoa koska vauhdin voit tarkasti vaan näpyttää tauluun, kun normaali juoksussa vauhtia joudut `pitämään itse yllä`. Matolla tosiaan helpompaa kun ei tarvitse arpoa ja vilkuilla koko ajan kellosta vauhteja. Oikea nopeus tauluun ja sitten vaan koitetaan pysyä siinä matolla, takaseinään lentämisen sijaan. ;)
Huomenna taas aamusta salille, jonka jälkeen siihen lystiin tulee pieni tauko. Lähden lauantain pelin jälkeen sukuloimaan (remontti avuksi) isovanhemmille, joten alkuviikon salit ja joukkueenkin treenit jäävät väliin. Tiistai iltana ajattelin tulla takaisin, mutta keskiviikon sali menee kevyissä merkeissä koska iltapäivällä pitäisi käydä tuo lyhyt juoksukilpailu juoksemassa. Loppuviikosta sitten taas normaalisti, jonka jälkeen itsellä loppuu lomat ja samalla tämä kuukauden punttisali kuuri.
No eipä tuossa ole kuin reilu kuukausi ja sitten kauden loputtua voi aloittaa taas uudelleen ja vähän pidempi kestoisen kuurin. :)
Vaikka ensi keskiviikon juoksukilpailu on superlyhyt niin kirjoitan siitä kuitenkin pienen ennakon vielä tämän viikon aikana. Onhan se kuitenkin kilpailu ja ensimäinen todella pitkään aikaan.
Harmaata on ja vettä tulee. Hyvä syy kaivautua sohvalle ja laittaa konsoli tai elokuva pyörimään.
Aamun salitreeni on kuitenkin jo suoritettu ja edessä olisi vielä joukkueen treenit joten ihan koko päivää siellä sohvalla ei ehdi makoilla.
Tänään oli vuorossa keskikropan kiusaamista salilla. Ensin ilman painoja tehtävät liikkeet, siitä sitten ylä- ja etutaljan sekä leukojen kimppuun. Näitä kaksi kierrosta jonka jälkeen 2settiä pulldownia sekä yksi rintaprässi. Vielä maastavetoa 2x7 40kg.
Jalkoja en tänään juurikaan treenannut vaan annan niiden levätä taas lauantain peliä ennakoiden. Aikaa oli siis tehdä jotain tuon keskivartalo setin lisäksi. Päätöksen tein jo aikasemmin kun tuohon rintaprässiin ryhdyin. Päädyin tekemään penkkiä. 2x5 30kg. Siihen sitten vielä yhdet 10sarjat reisiä laitteessa ja 1x15 pohjeprässiä.
Hiukan oli normaalia nopeampi salitreeni koska liikkeitä ei ollut hirveästi ja tein aika pienillä palautuksilla. Liikkeestä liikkeeseen tyylillä siis.
Loppuun verrytin jalkoja ja nostin hien pintaan 10min juoksulla.
Naputin vauhdiksi 12km/h ja kun 10min oli tuolla vauhdilla menty huomasin että matkaa oli ehtinyt kertyä vajaat 2km. Vauhti oli kuitenkin tuollaista helpon rullaavaa, joten ajattelinkin että voisin vielä jollain salikerralla juosta coopperin tuolla matolla.
Cooperissa jos haluaa juosta 3km, tarkoittaa se 15km/h tasaista vauhtia. Matolla tuo coopperin harjoitteleminen on kyllä yllättävänkin helppoa koska vauhdin voit tarkasti vaan näpyttää tauluun, kun normaali juoksussa vauhtia joudut `pitämään itse yllä`. Matolla tosiaan helpompaa kun ei tarvitse arpoa ja vilkuilla koko ajan kellosta vauhteja. Oikea nopeus tauluun ja sitten vaan koitetaan pysyä siinä matolla, takaseinään lentämisen sijaan. ;)
Huomenna taas aamusta salille, jonka jälkeen siihen lystiin tulee pieni tauko. Lähden lauantain pelin jälkeen sukuloimaan (remontti avuksi) isovanhemmille, joten alkuviikon salit ja joukkueenkin treenit jäävät väliin. Tiistai iltana ajattelin tulla takaisin, mutta keskiviikon sali menee kevyissä merkeissä koska iltapäivällä pitäisi käydä tuo lyhyt juoksukilpailu juoksemassa. Loppuviikosta sitten taas normaalisti, jonka jälkeen itsellä loppuu lomat ja samalla tämä kuukauden punttisali kuuri.
No eipä tuossa ole kuin reilu kuukausi ja sitten kauden loputtua voi aloittaa taas uudelleen ja vähän pidempi kestoisen kuurin. :)
Vaikka ensi keskiviikon juoksukilpailu on superlyhyt niin kirjoitan siitä kuitenkin pienen ennakon vielä tämän viikon aikana. Onhan se kuitenkin kilpailu ja ensimäinen todella pitkään aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)