Pitkä kesäloma

Jäin kesälomalle 8.5 tarkoituksena pitää lomaa koko kesä. Tiesin että kesästä oli tulossa tapahtumien täytteinen ja jotenkin työtahti oli hidastunut jo jonkin aikaa. Tunsin että oli aika ottaa kesälomaa.
Koska töistä ei noin vain oteta koko kesän mittaista lomaa, niin tarkoitan nyt tottakai 8.5.2014 aloittamaani blogin kesälomaa.
Lomahan vähän venähti koska paluu tapahtui noin viikko sitten eli n. 14kk myöhemmin. Jo jonkin aikaa on nipistellyt ajatus kirjoittamisesta, mutta ajattelin että löytyykö aikaa ja vaivaa sen tekemiseen, omalla mittapuullani, tarpeeksi hyvin? No vaivaahan kirjoittamisesta ei juurikaan ole jos vain löytyy väli jossa kirjoittaa ja kun huomasin että sellaisia alkoi löytyä oli tänne palaaminen helppo päätös.

Niin takaisin viime kesään ja sen mukanaan tuomiin tapahtumiin. Normaali arjessa kuvioissa pyörii kaksi vuorotyö ja normaalilla tahdilla etenevät Amk opinnot joita yhdistellään sitten harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan. Viime kesä toi kuitenkin tullessaan sen että tähän soppaan tuli yksi, aika saneleva, aikataulutettava lisää. Pieni tyttö tuli ja laittoi kaikki aikataulut uuteen uskoon. Koulussa ja töissä kaydään tietysti sen mukaan mitä niitä on mutta sen ulkopuoliset asiat onkin sitten vähän erilaisella aikataulutuksella kuin ennen.

Tällä hetkellä näillä uusilla rytmeillä on elelty jo melkein vuoden päivät ja tuntuukin että homma rupeaa olemaan jo jotenkin hallussa. Tosin välillä huomaa kompuroivansa aikataulujen ja asioiden hoitamisen kanssa, kuin kävelyä opetteleva vauva, mutta jotenkin rupeaa olemaan jo sinut uusien rytmien osalta.
Se että asiat hoituu on tietysti vaatinut muutoksia ja kompromisseja, kuten urheilun kannalta katsottuna se, että tämä kesä on ensimäinen kun en pelaa jalkapalloa tavoitteellisella tasolla. Harjoittelu on muutenkin ollut vähäisempää kuin ennen, osittain sen takia että aika on ollut kortilla ja osittain sen että itsensä motivointi harjoittelemaan vähän huonompiin aikoihin päivästä on ollut vaikeaa. En ole myöskään keksinyt vielä täytettä jalkapallon tilalle, joskin vierumäki trail sytytti itsessäni juoksu innon uudelleen henkiin.

Jotain on kuitenkin tehty suht epätasaisen tasaiseen tahtiin, jotta vanhat monen vuoden aikana rakentuneet pohjat ovat pysyneet kasassa jonka takia kunto on ihan ok. Jos verrataan viime kesään niin kunto voi olla tullut vähän alas ja voima tasot ehkä vähän tippuneet, etenkin jalkojen osalta, koska kuormitus ollut pienempää kuin ennen. Jo pelkkä jalkapallossa tullut juoksu ja säntäily on ollut hyvää räjähtävän voiman harjoitusta ja juuri tämän tyyliset harjoitukset ovat vähentyneet.

Uudet kuviot vaikuttavat tiestysti myös kirjoituksiini ja tahtiin jolla kirjoitan. Olen ajatellut että blogi ei syö yhtäkään harjoitustani vaan toivottavasti saa lähtemään joskus ovesta ulos treenaamaan, myöhään illalla tai aikaisin aamulla, kun muuten en meinaisi itseäni sinne saada. Edelleen aion kirjoittaa niin omista treeneistäni, kokemuksistani, mielipiteistäni ja juuri niin kuin itse asiat koen. Valitettavasti myös kirjoitusvirheiden määrä tulee olemaan ennestään tuttu. :)

Kuulumisiin..

Vierumäki Trailmarathon. 15k polkujuoksua

Moi, im back. Blogin kesäloma näköjään hiukan venähti koska pimeä talvikin on ehtinyt jo tässä välissä vierähtää. No vuodessahan ehtii tunnetusti tapahtua paljon, joten palailen loman syihin vähän myöhemmin, sillä nyt pitää kirjoittaa asiasta joka on vielä tuoreessa muistissa. Nimittäin viime lauantain polkujuoksusta Vierumäki trailmarathon tapahtumassa, jossa kävin polkujuoksemassa lyhyemmän eli 15k matkan.

Bongasin tapahtuman suht myöhään ja olin heti todella kiinnostunut koska huomasin että tarjonnassa oli erittäin mielenkiintoinen 15kilometrin matka. Spurttaaja joka ei ole ikinä edes juossut yhteen putkeen noinkaan pitkää matkaa, ei nimittäin vielä puolimaratonista innostu. Viimeinen ilmottautumispäivä lähestyi ja jostain syystä emmin ilmottautumiseni kanssa. Itsekkään en tiennyt syytä, ennen kuin yhden asiakkaan kanssa puhuessa tajusin syyn. En ole viime aikaisen huonon treenaamisen kanssa siinä kunnossa missä olen tottunut olemaan, joten haluanko mennä todistamaan tätä seikkaa itselleni, ihan viralliseen juoksu tapahtumaan?
Tätä seurasi pieni itsensä tutkiminen asian suhteen ja jälkiilmottautuminen lähti liikkeelle. En olisi edes "normaalissa" kunnossani taistelemassa voitosta joten onko nyt väliä, että onko ajassa muutama minuutti enemmän kuin ehkä huippukunnossani olisi? No ei todellakaan ole.

Perjantaista alkaa itse tarina juoksuun liittyen, koska illan hämärtyessä löydän itseni pelaamasta jalkapalloa. "Pelaajat vähissä, pääsetkö jeesaa?" Ajattelin mennä aukaisemaan jalkojani, mutta huomasin juoksevani pohkeeni kramppiin sillä pirun tekonurmella. No nyt ei ainakaan mitään ennätyksiä poluilla juosta, sillä pelin loppumisesta oli juoksun lähtöön vain 12 tuntia aikaa.
Ihmeet suoritettu jaloille ja lauantai aamuna raahaudun paikalle niin että pääsen haistelemaan tunnelmaa ja näkemään maratonin lähdön.
Heti paikalle päästyä tuli hyvä fiilis joka vaan kasvoi kun käveli hakemaan kisapakettia kaikkien muiden juoksijoiden seasta. En ole tosiaan ikinä ennen ollut juoksutapahtumassa, koska aina kesän viikonloput ovat olleet täynnä tavoitteellista jalkapalloa, toisin kuin tänä kesänä, ensimäisen kerran elämässäni.

Maratoonarit karsinassa

Ihmettelyn jälkeen rupesikin koittamaan oma lähtöni. Koitin ottaa suht hyvät lämmöt jotta jalat lähtisivät liikkeelle, jonka jälkeen karsinaan odottamaan lähtöä. Ei jännittänyt juuri ollenkaan joka oli mielestäni vähän outoa. Suhteellisen nopeasti reitti hyppää asfaltilta polulle ja todellinen juoksu alkaa sekä huomaan nopeasti tehneeni karsinassa pienen virheen, nimittäin jäämisen liian taakse. Kun juostaan polkua pitkin ja nousussa edessäsi olevat ihmiset haluavat kävellä, ei auta hirveästi vaikka itsellä olisi menohaluja kun ohi et mahdu.
No pikku hiljaa sitten leveämmillä osuuksilla keräilin selkiä ihan vain sen takia että löytäisin uuden kävelevän jonon edestäni. No, ei tänne oltu tultu ennätyksiä tekemään, vaan fiilistelemään joten mitäpä tuosta.
Vitosen kohdilla eteen tuli metsätietä jossa pääsin hiukan tekemään juoksua ja siellä tiellä eteen tuli myös selkä joka ei tippunut vauhdista vaan taivalsi samaa matkaa lopussa minua muutaman kymmenen metriä jättäen.
Reitilläkin ehti vähän jutella ja heittää vitsiä ja mieleen jäikin hetki kun toimitsija ilmoitti meidän masennukseksi että kärkeen on matkaa 11. Kysyin että 11sekunttia? ja mies vieressäni komppasi kysymällä että 11metriäkö? No ei ollut kumpikaan vaan minuuttia luonnollisesti. Kovaa siis mentiin kärjessä.

Juoksu kulki hyvin ja jalat tuntuivat palautuvan vielä ihan hyvin raskaammista nousuista. Noin seiskan kohdalla juoksin hetken endorfiinikoukun Elinan kanssa, vaikka tajusinkin tämän vasta kun näin Elinan maalintulon. En näköjään ehtinyt jokaista kasvoa metsässä katsoa.
Juoksu tuntui sujuvan parhaiten teknisillä, mutta tasaisilla osuuksilla, joka ei itseä ihmetytä sillä olenhan tottunut loikkimiseen ja ketterään juoksenteluun, ennemmin kuin asfalttijyräämiseen. Jonkin verran jouduin tosin hyppimään ja väistelemään koska jalassa olivat vähän eri maastoon tehdyt Adiokset.
Vähän kympin jälkeen tuli nousu jota mentiin ylös helpommin nelivedolla kuin juosten tai kävellen, siihen perään vielä pitkähkö hiekkatienousu ja mun jalat jäivät jonnekkin sinne metsään. Loppumatka olikin sitten melkoista dieseliä ja vääntämistä oli maasto mitä vain. Jos alkumatkasta fiilistelin reittiä, ääniä ja maisemia niin viimeiset 4kilometriä katselin vain suht tiiviisti jalkojen edessä vaihtuvaa maastoa.

Garmin näyttää jo 15kilometriä mutta maalista ei näy merkkiäkään, joten vähän ylipitkäksi matka kostautui. Lopulta vierumäki rupeaa siintämään edessä ja maali fiilis rupeaa hiipimään mieleen. Minun ja maalin välissä oli kuitenkin vielä kaksi lyhyttä mutta jyrkää asfaltti nousua, jotka olivat kyllä aivan hirveitä. Jaloista ei irronnut enää yhtään mitään ja tässä vaiheessa hiukan jäin muista kolmesta joiden kanssa viimeiset kilometrit olin juossut. Lopulta rullaus maaliin ja voi jeesus kuinka hyvä fiilis, poislukien jalat jotka olivat lyijyä. Urheilujuoma ja sipsiämpäri palkitsi suorituksesta sekä tietysti mitali joka tottakai lyötiin kaulaan.

DONE, missäs se sipsiämpäri olikaan..

Huippukokemus ja toivon että myös ensi vuonna juostaan tuo 15k sillä olen varmasti juoksemassa ja sillä kertaa ehkäpä jopa tuoreilla jaloilla. Alle 1.30 here i come.. :)
Tapahtumassa näin monta näistä blogipiireistä tuttua naamaa, joten Moi näin jälkikäteen kaikille jotka tunnistivat, mutta joita en itse ehtinyt moikata. 

Nämä tarvitsin ja hyviltä vaikuttavat joten viis hinnasta

Blogi jää kesälomalle

Päivityksiä on tullut todella harvakseltaan viime aikoina vaikka elossa olen sekä treenejä tasaiseen tahtiin teen. Ei vaan hirveästi luppoaikaa ole ollut vaan kun aikaa on niin se on yleensä illalla ja silloin ei koneeseen jaksa koskea. Suhteellisen tiivistä menoa siis oma arki tällä hetkellä vaikka onneksi osa tekemisestä on ns vapaaehtoista mutta ajaa tällä hetkellä ohi koneella istumisen.
Väkisinkään en halua tekstiä tuottaa pienellä kiirellä vaan pistän ihan suosiolla blogin kesälomalle ja palautan blogin mieliin syys kaamoksen ja masennuksen alkamisen aikoihin. :D

Viettäkää hyvä ja aktiivinen kesä. Tehkää asioita mitä oikeasti haluatte tehdä ja tarjotkaa keholle sekä mielelle niin rehellistä lepoa kuin myös treenejä joissa ylitettä rajojanne. Tästä tulee hyvä kesä.! :)
Instasta voit seurata edelleen menoani joten käyppä naputtelemassa @polkujenkuluttaja

Arkirytmejä mulle, kiitos.

Edellisen postauksen otsikko on edelleen osuva vaikka kirjoitin sen jo ties koska.. Edelleen on siis juostu ajan perässä ja pakko sanoa että on kyllä kova kuntoinen kaveri tuo aika kun ei meinaa hyytyä millään.
Vauhtia on lisännyt itsellä ties mitkä kaikki asiat ja on joutunut hiukan priorisoimaan sekä järjestelemään päiviä että niissä olisi edes jotain tolkkua.

Nyt kuitenkin toivon että vaikka kiire ei päästäkkään otteestaan niin pääsisin vähän tasaisempaan rytmiin asioiden suhteen. Vähän arkirytmejä nyt kiitos. Tätä kyllä auttaa se että viime viikkojen koulussa olemisen sijaan olen paljon töissä. Koulupäivät kun ovat yleensä enemmän kikkailua kuin työpäivät.
Treenatakkin saan jo ihan täysiä koska pakaravaivat ovat mennyttä elämää. Viimeisetkin rippeet lähtivät jumppaamisella, akuneulojen tökkimisellä, venyttelyllä sekä kaiken ei pakollisen juoksemisen karsimisella. Nyt mitään tuntemuksia ei ole enää ollut hetkeen jotan ehkäpä sitä uskaltaa kohta tehdä oheis harjoittelua juostenkin.
Pakara ongelmat yhdistettynä sitä ennen olleeseen flunssaan tulivat vähän pahaan rakoon. Juuri kun olisi pitänyt siirtyä raskaiden, lyhyiden intervallien ja maksimihapenottoa sekä maitohappo kestävyyttä treenaavien treenien pariin. Se lyhyt mutta hirveä treenivaihe jäi siis nyt ihan kokonaan väliin ja nyt kun taas voi treenata niin ollaankin jo nopeutta treenaavalla jaksolla. Yksi lyhyt etappi jäi siis valmistautumiskaudesta väliin ja tämä nopeus vaihekkin lyheni tuollaisesta 3viikosta puoleentoista.

Onneksi noitakin ominaisuuksia on hiottu jo ennen näitä jaksoja joten kokonaan ne eivät nyt jää pois. Ainostaan ns tehotreenit näistä nyt jää kärsimättä.
Onneksi vajaan kahden viikon päästä alkava jalkapallo kausi on suhteellisen pitkä joten näitä ominaisuuksia ehtii hioa kauden jo alettuakin. Nyt siis pitäisi olla suhteellisen valmis jo fyysisesti kauteen, mutta vaikka ihan hyvässä kunnossa olenkin niin en ole täysin tyytyväinen. Juurikin maksimihapenottoa ja maitohappokestävyyttä olisi pitänyt harjoittaa hiukan enemmän. Jos on n. 6kk aikaa valmistautua kauteen niin miten voi tulla silti kiire? :D

Tämä viikko ja pyhät aion käyttää mahdollisimman hyvin hyväkseni ja tehdä pari hyvää harjoitusta juuri näille mieltä askarruttaville aiheille. Eilen kuitenkin keskityin nopeuteen kun salilla jätin isot painot syrjään ja tein hyppy kyykkyjä 40 ja 20kilolla. Niiden settien väliin erilaisia loikkia niin yhdellä kuin tasajalkaa sekä hyppynarua. Näiden perään teräviä 10toiston settejä prässillä 100kilolla. Loppuun vielä vähän pohkeiden ja pakaroiden treenaamista ja job done.
Hauska tunne kun jalat olivat melkein paremman tuntuiset treenin jälkeen kuin ennen sitä, vaikka tietyllä tapaa suhteellisen raskas treeni olikin. Tänään hommia jatketaan joukkueen treeneissä jonka jälkeen keskiviikkona ylä ja keskikropan puntti, torstaina joukkueen treenejä ja loppuviikkoon vielä pari ylempänä jo mainitsemaani max hapenotto ja maitohappo treeniä.

Minne se aika juoksee?

Taas on kulunut luvattoman kauan viimeisestä kirjoituksesta. Tällä hetkellä ja oikeastaan varmaan jo kuukauden ajan on ollut kyllä melkoista menoa. Paikasta toiseen saa olla ravaamassa ja sitten kun himaan pääsee ei ole hirveästi ollut energiaa tehdä oikein mitään.
Treenejä on saanut tehtyä suhteellisen säännöllisesti, mutta kuitenkin on pitänyt aika paljon hölläillä jo ihan pienen flunssan kuin myös kipeän pakaran takia. Onneksi pakara on mennyt ja menee koko ajan parempaan päin mutta silti pitää koittaa olla liikaa innostumatta juoksemisen kanssa sillä melko nopeasti sen saa uudelleen kipeäksi.

Tällä viikolla onkin jo avattu pyöräily kausi kun sain pyörän pitkästä aikaa kuntoon. Kuitenkin heti ensimäisellä lenkille esiintyi pientä säädön tarvetta niin kuin taitaa aina ekalla lenkillä tullakkin. Kyllähän oli hauskaa rullailla ja kyllä taas ahterissa ja jaloissa tuntui kun pitkästä aikaa tuota Monsteria polki.
Pakara sai loppuviikosta hiukan akupuktioteli pari piikkiä paran seudun lihaksiin ja sähköä perään. Siinä sitten puolisen tuntia sähköä hanuriin. Tunne on mielenkiintoinen kuin kuulee että keskelle pakaraa pistetty 7cm pitkä neula on kahvaa myöten sisällä. Mutta niinhän sen pitää olla jos pakaralihaksen läpi pitää päästä syviin lihaksiin. Tätä herkkua vielä ensiviikolla kahteen otteeseen lisää ja tietysti mahdollisimman normaalia treeniä sekä kuminauha jumppaa päälle.

Ensiviikolla pitäisi palata salitreenin pariin myöskin jalkojen treenaamisen osalta. Vähän joutuu tietysti kevyemmin tekemään ja pakaraa kuulostelemaan mutta eiköhän silti ihan treenin saa aikaiseksi. Viikko alkaa kuitenkin joukkueen kevyehköllä treenillä, koska maanantait vähän kevyempiä ovat kun viikonloppuna on ollut ohjelmassa peli.